EU:n puolustuspolitiikka

Erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta

 

 Lissabonin sopimuksen (2009) mukaan jäsenmaat ovat sitoutuneet auttamaan toisiaan esim. aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa. EU :lla on siis yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, mutta miten se käytännössä toimii?
Apua on sitouduttu antamaan myös monenlaisissa aseellista hyökkäystä todennäköisemmissä kriiseissä, kuten esim. suurissa luonnon tai ihmisten aiheuttamissa onnettomuuksissa tai muissa sotaa lievemmissä kriiseissä.
Mutta miten ja milloin apu käytännössä hoidettaisiin, sitä ei vielä ole käytännössä nähty.

Tilanteen tekee kiinnostavaksi etenkin se, että sopimuksen allekirjoittaneet EU-maat ovat hoitaneet maanpuolustuksensa kukin omista lähtökohdistaan hyvin erilailla ja siten yhteisen toiminnan organisointi on haastavaa..

Brysselin koneessa haastateltavana on erikoistutkijatutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitokselta ja toimittajana Maija Elonheimo.

Haastateltavana on erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Toimittajana on Maija Elonheimo.

5 kommenttia

Olipa kiinnostava ohjelma. Seuraavaksi olisi hyvä kuulla Suomen puolustusvoimien maatalousasiantuntijan näkemys siitä, miten kriisitilanteessa sitten Suomen ruokahuolto olisi tarkoitus hoitaa. Nythän maataloustuotanto on kokonaan riippuvaista paitsi öljystä, myös sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toiminnasta. Ruuan jakelusta ja varastoinnista nyt puhumattakaan. Entä jos öljyntuottajamaissa puhkeaa laajamittainen sota? Se ei ole kovinkaan kaukainen näkymä.

Lienee tarpeen muistuttaa, että "puolueettomia" maita koskeva vesitys EU:n yhteistä puolustusta koskevaan sopimukseen tuli siihen nimenomaan Suomen vaatimuksesta. Itse asiassa Suomi taisteli Brysselissä kuin leijona saadakseen tuon vesityksen. Mitään järkeen käypää perustelua tälle ei kerrottu. Asiaa ei voi ymmärtää muuten kuin ehkä silloisen (2003) ulkopoliittisen johtomme peloista, ja että Suomen pienikin sotilaallinen rooli jossain Venäjän kontrollin ulkopuolella olevassa liittoumassa oli kauhistus, koska se voisi ärsyttää idän karhua.

Kun vielä kansalle on vuosikymmenet syötetty Natosta kuvaa jonain ilmestyskirjan petona ja päättäjät lymyilevät natoasiassa galluppien takana, niin korttimme onkin melko tarkkaan pelattu. Vain se, minkä Venäjä puolustuksellemme sallii, on mahdollista, eikä mitään Nato-optiota ole eikä ole koskaan ollutkaan. Eipä auta meidän tavallisten väätäisten muuta kuin toivoa, että johtajiemme mantra "Suomella ei ole mitään sotilaallista uhkaa" pitää paikkansa. Tosin en ymmärrä, miksi meidän siinä tapauksessa on pidettävä rahaa ja kalliita inhimillisiä voimavaroja kuluttavaa, vieläpä räikeästi sukupuolten tasa-arvoa loukkaavaa miesten asevelvollisuutta yllä.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa kiinnostava ohjelma. Seuraavaksi olisi hyvä kuulla Suomen puolustusvoimien maatalousasiantuntijan näkemys siitä, miten kriisitilanteessa sitten Suomen ruokahuolto olisi tarkoitus hoitaa. Nythän maataloustuotanto on kokonaan riippuvaista paitsi öljystä, myös sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toiminnasta. Ruuan jakelusta ja varastoinnista nyt puhumattakaan. Entä jos öljyntuottajamaissa puhkeaa laajamittainen sota? Se ei ole kovinkaan kaukainen näkymä.

Siitä huoltovarmuudesta puhutaan tosiaan yllättävän vähän. Hyvä teema. Kiitos.

Folke Väätä kirjoitti:

Lienee tarpeen muistuttaa, että "puolueettomia" maita koskeva vesitys EU:n yhteistä puolustusta koskevaan sopimukseen tuli siihen nimenomaan Suomen vaatimuksesta. Itse asiassa Suomi taisteli Brysselissä kuin leijona saadakseen tuon vesityksen. Mitään järkeen käypää perustelua tälle ei kerrottu. Asiaa ei voi ymmärtää muuten kuin ehkä silloisen (2003) ulkopoliittisen johtomme peloista, ja että Suomen pienikin sotilaallinen rooli jossain Venäjän kontrollin ulkopuolella olevassa liittoumassa oli kauhistus, koska se voisi ärsyttää idän karhua.

Kun vielä kansalle on vuosikymmenet syötetty Natosta kuvaa jonain ilmestyskirjan petona ja päättäjät lymyilevät natoasiassa galluppien takana, niin korttimme onkin melko tarkkaan pelattu. Vain se, minkä Venäjä puolustuksellemme sallii, on mahdollista, eikä mitään Nato-optiota ole eikä ole koskaan ollutkaan. Eipä auta meidän tavallisten väätäisten muuta kuin toivoa, että johtajiemme mantra "Suomella ei ole mitään sotilaallista uhkaa" pitää paikkansa. Tosin en ymmärrä, miksi meidän siinä tapauksessa on pidettävä rahaa ja kalliita inhimillisiä voimavaroja kuluttavaa, vieläpä räikeästi sukupuolten tasa-arvoa loukkaavaa miesten asevelvollisuutta yllä.

Kiitos viestistä Folke Väätä. Tuo Suomen rooli puolueettomuus-asiassa olisi ollut järkevää käydä ohjelmassa läpi. Olisi hyvin kiinnostavaa kuulla miten sinun mielestäsi pitäisi järjestää meidän puolustuksemme. Ilmeisesti Nato. Palkka-armeija? Vai joku muu versio? Ja voisiko kuitenkin EU:n kannalta olla hyödyllisempää, että kaikki maat eivät kuulu Natoon?

[quote=Maija Elonheimo/Brysselin kone]

Pienen maan pitää varmistaa turvallisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla. Nato vaikuttaa järkevimmältä vaihtoehdolta, eikä pelkästään siksi, että muutoin varustautumisessa mukana pysytteleminen käy meille jo taloudellisesti mahdottomaksi.

Ennen muuta kyse on siitä, että ennalta ehkäistään Suomen joutuminen sotilaallisen painostuksen tai hyökkäyksen kohteeksi ylipäätään, eikä jouduta nappulaksi suurvaltojen sotilaskarttojen harmaalla alueella (vrt. kenraali Makarovin kalvosulkeiset vuosi sitten). Naton pelote on kuitenkin sellainen, ettei sen jäsenmaan kimppuun hyökätä ihan vain vodkanhuuruisen saunaillan mielijohteesta. Onhan meillä esimerkkitapauksetkin ihan silmiemme edessä, jos vain viitsimme katsoa, nimittäin Viro 2007 (Naton jäsen - ei hyökätty) ja Georgia 2008 (ei Naton jäsen, hyökättiin).

Sen vuoksi on aika tyhjänpäiväistä jahnata siitä, tulisiko Nato Suomen avuksi vai ei jos joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. Eihän tästä voi esittää mitään muuta kuin olettamuksia, tietoa kun ei ole kellään. Ei ole kyllä näyttöä siitäkään, että Nato olisi jättänyt yhteisesti sovitut avunantovelvoitteensa jossain täyttämättä. Mutta kuten sanottu, tämä on melkeinpä toisarvoinen kysymys, jos tärkeintä on ehkäistä ennalta koko tilanteen syntyminen.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu