EU:n pankkiunioni - ratkaisu vai ongelma
EU:n pankkiunionilla on tarkoitus on lisätä pankkien EU-tasoista valvontaa ja myös kerätä pankeilta kahdeksan vuoden aikana 55 mrd euron rahasto tulevien kriisipankkien pankkien pelastamista varten.
Mutta onko tuo pankeilta kerätty 55 mrd:n euron summa alkuunkaan riittävä, jos iso pankkikriisi iskee?
Ja onko riittävän hyvä pankkikriisejä ehkäisevä pankkien etukäteisvalvonta ylipäätään millekään elimelle mahdollista?
Vai onko todennäköistä, että seuraavan pankkiriisin aikaan pankkiunionimaiden veronmaksajien pitää olla mukana maksamassa tukia pankkiunionimaiden kriisipankkien pelastamiseksi?
Ja miten iso askel se on EU:n federalisaation suuntaan.
Olisiko sittenkin parempi pitää huoli siitä, että pankeista ei kasva liian isoja kaatuakseen, vaan että voivat kaatua hallitusti.
Viime aikoina on puhuttu siitä, että pankeilla on lainanantoonsa nähden liian pieniä pääomia. Tällä hetkellä kun pankki antaa lainaa, niin sillä pitää olla omaa pääomaa yleensä n. 8% lainanannosta. Mikäli laina on ns riskitön, tämänkään kokoista omaa pääomaa ei vaadita. Olisiko järkevämpää vaatia, että pankkien oman pääoman osuus olisi isompi, niin että progressiivisesti pankeilta vaadittaisiin sitä suurempaa prosenttia omaa pääomaa lainanantoonsa nähden, mitä isompia pankit ovat.
Silloin todennäköisesti pankkien itsensäkin kannattaisi pitää huoli siitä etteivät ne kasva niin isoiksi, ettei niiden voi antaa kaatua.
Aiheesta keskustelee tohtori Peter Nyberg.
3 kommenttia
Ke 14.05.2014 @ 12:05
Hyvä haastattelu ,josta selvisi suht selkeästi miten pankkiunioni toimii.Itse olen tottunut arkisessa elämässäni siihen ,että vika pitää etsiä ja korjata sieltä missä varsinainen vika on, eikä viritellä uusia byrokraattisia himmeleitä ymv.
En tiedä oletko kuullut "Chicagon suunnitelmasta" jonka ydinajatus oli,että rahan luominen ja rahan tuhoaminen erotettaisiin kokonaan pankkien lainaustoiminnasta määräämällä niille 100% reservivaatimukset, mikä estäisi niitä luomasta uusia pankkitalletuksia luotonlaajennuksen yhteydessä ja tuhoamasta niitä lainojen takaisinmaksun yhteydessä. Toisinsanoen rahan luominen ja sen määrän hallinta siirtyisi näin valtion tehtäväksi.
Kyseessä on IMF tutkijoiden 2012 Jaromir Benesin ja Michael Kumhofin julkaisu "The Chicago Plan Revisited" ,jossa he arvioivat vuonna 1936 keskellä suurta lamaa sen ajan merkittävimpien taloustieteilijöiden Irving Fisherin ja Henry Simonsin USA:n hallitukselle esittämää suunnitelmaa,jonka tarkoituksena oli päättää suuri lama USA:ssa ja estää vastaavaa tapahtumasta vastaisuudessa.
En nyt jaksa naputella koko juttua tähän ,mutta alkuperäisen suunnitelman laatijoilla ei ollut nykyaikaisia tietokoneita ,joilla he olisivat voineet simuloida makrotaloudellisia vaikutuksia,joten he saattoivat vain esittää omat arvauksensa . Nyt lähes satavuotta myöhemmin IMF:N tutkijat käyttivät kehittyneimpiä tietokonesimulaatioita testatakseen ,mitkä olisivat kyseisen suunnitelman vaikutukset ,jos se toteutettaisiin tänä päivänä USA:ssa ja heidän tulokset olivat ällistyttävät. Suhdannevaihtelut tasoittuisivat, pankkipaniikit loppuisivat,jukinen velka vähenisi ja myös yksityissektorin velka vähenisi merkittävästi.
Eikö homma olisi syytä korjata kerralla kuntoon ,eikä painiskella vuositolkulla näennäisratkaisujen parissa,kun kerran on keinot olemassa ja tietoa /taitoa käyttää niitä?
Ti 20.05.2014 @ 14:12
Hyvä haastattelu ,josta selvisi suht selkeästi miten pankkiunioni toimii.Itse olen tottunut arkisessa elämässäni siihen ,että vika pitää etsiä ja korjata sieltä missä varsinainen vika on, eikä viritellä uusia byrokraattisia himmeleitä ymv.
En tiedä oletko kuullut "Chicagon suunnitelmasta" jonka ydinajatus oli,että rahan luominen ja rahan tuhoaminen erotettaisiin kokonaan pankkien lainaustoiminnasta määräämällä niille 100% reservivaatimukset, mikä estäisi niitä luomasta uusia pankkitalletuksia luotonlaajennuksen yhteydessä ja tuhoamasta niitä lainojen takaisinmaksun yhteydessä. Toisinsanoen rahan luominen ja sen määrän hallinta siirtyisi näin valtion tehtäväksi.
Kyseessä on IMF tutkijoiden 2012 Jaromir Benesin ja Michael Kumhofin julkaisu "The Chicago Plan Revisited" ,jossa he arvioivat vuonna 1936 keskellä suurta lamaa sen ajan merkittävimpien taloustieteilijöiden Irving Fisherin ja Henry Simonsin USA:n hallitukselle esittämää suunnitelmaa,jonka tarkoituksena oli päättää suuri lama USA:ssa ja estää vastaavaa tapahtumasta vastaisuudessa.
En nyt jaksa naputella koko juttua tähän ,mutta alkuperäisen suunnitelman laatijoilla ei ollut nykyaikaisia tietokoneita ,joilla he olisivat voineet simuloida makrotaloudellisia vaikutuksia,joten he saattoivat vain esittää omat arvauksensa . Nyt lähes satavuotta myöhemmin IMF:N tutkijat käyttivät kehittyneimpiä tietokonesimulaatioita testatakseen ,mitkä olisivat kyseisen suunnitelman vaikutukset ,jos se toteutettaisiin tänä päivänä USA:ssa ja heidän tulokset olivat ällistyttävät. Suhdannevaihtelut tasoittuisivat, pankkipaniikit loppuisivat,jukinen velka vähenisi ja myös yksityissektorin velka vähenisi merkittävästi.
Eikö homma olisi syytä korjata kerralla kuntoon ,eikä painiskella vuositolkulla näennäisratkaisujen parissa,kun kerran on keinot olemassa ja tietoa /taitoa käyttää niitä?
Suunitelman heikko kohta on siinä, että rahan luonti siirtyy pelkästään keskuspankille, joka on tosiasiallisesti pankkien omistama ja on pystynyt ottamaan poliitikot omaan taskuunsa (capture). Joten rahan määrä ei ehä olisi ihan niin vakaakuin simulaatiot antavat ymmärtää.
To 22.05.2014 @ 10:21
Hyvä haastattelu ,josta selvisi suht selkeästi miten pankkiunioni toimii.Itse olen tottunut arkisessa elämässäni siihen ,että vika pitää etsiä ja korjata sieltä missä varsinainen vika on, eikä viritellä uusia byrokraattisia himmeleitä ymv.
En tiedä oletko kuullut "Chicagon suunnitelmasta" jonka ydinajatus oli,että rahan luominen ja rahan tuhoaminen erotettaisiin kokonaan pankkien lainaustoiminnasta määräämällä niille 100% reservivaatimukset, mikä estäisi niitä luomasta uusia pankkitalletuksia luotonlaajennuksen yhteydessä ja tuhoamasta niitä lainojen takaisinmaksun yhteydessä. Toisinsanoen rahan luominen ja sen määrän hallinta siirtyisi näin valtion tehtäväksi.
Kyseessä on IMF tutkijoiden 2012 Jaromir Benesin ja Michael Kumhofin julkaisu "The Chicago Plan Revisited" ,jossa he arvioivat vuonna 1936 keskellä suurta lamaa sen ajan merkittävimpien taloustieteilijöiden Irving Fisherin ja Henry Simonsin USA:n hallitukselle esittämää suunnitelmaa,jonka tarkoituksena oli päättää suuri lama USA:ssa ja estää vastaavaa tapahtumasta vastaisuudessa.
En nyt jaksa naputella koko juttua tähän ,mutta alkuperäisen suunnitelman laatijoilla ei ollut nykyaikaisia tietokoneita ,joilla he olisivat voineet simuloida makrotaloudellisia vaikutuksia,joten he saattoivat vain esittää omat arvauksensa . Nyt lähes satavuotta myöhemmin IMF:N tutkijat käyttivät kehittyneimpiä tietokonesimulaatioita testatakseen ,mitkä olisivat kyseisen suunnitelman vaikutukset ,jos se toteutettaisiin tänä päivänä USA:ssa ja heidän tulokset olivat ällistyttävät. Suhdannevaihtelut tasoittuisivat, pankkipaniikit loppuisivat,jukinen velka vähenisi ja myös yksityissektorin velka vähenisi merkittävästi.
Eikö homma olisi syytä korjata kerralla kuntoon ,eikä painiskella vuositolkulla näennäisratkaisujen parissa,kun kerran on keinot olemassa ja tietoa /taitoa käyttää niitä?
Tuo on kyllä kiinnostava ajatus ihan ajatusharjoituksenakin.
