Kauas verot karkaavat
EU:n perussopimuksessa ei haluta samanlaista verotusta halki koko EU:n, vaan siinä verotusta on tarkoitus koordinoida vain siinä määrin, kun se on välttämätöntä EU:n sisämarkkinoiden kannalta. Eri EU-maissa onkin on valtavat erot veroprosenteissa, veropohjissa ja verojärjestelmissä.
Silti EU on jo nyt vaikuttanut verotukseen monin eri tavoin.
Arvonlisäverotus on nykyään pisimmälle harmonisoitu verotuksen laji EU-maiden välillä. Paineita sen korotukseen jatkossa on, koska se on helpoimmiin kerättävissä oleva vero sisämarkkinaolosuhteissakin.
Jäsenmaat myös jatkuvasti muokkaavat verotustaan eri tavoin tehdäkseen maansa muita EU-maita houkuttelevammaksi yrityksille.
Toisaalta EU:n talouskriisi on jo muutamissa maissa aiheuttanut sen, että veroja on ollut pakko nostaa. Mutta miten rajua EU:n sisäinen verokilpailu on ja ketkä tästä kaikesta ovat eniten hyötyneet?
Helsingin sanomien mukaan Suomeen on tulossa ensi huhtikuussa kokous, jossa pohditaan ratkaisuja veronkierron ongelmiin.
Mutta mitä asialle olisi tehtävissä, vai voidaanko sille ylipäänsä tehdä mitään?
Kuuntelijat keskustelivat aiheesta viime lokakuussa, kun ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
Haastateltavana ohjelmassa on kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helminen Helsingin yliopistosta.
4 kommenttia
Ti 08.01.2013 @ 21:56
Ohjelman rakenne jäi hyvin hämäräksi. Tätä olisi voinut valmistella hieman enemmän ja keskittyä, joihinkin alueisiin syvemmin. Ihan kun koko haastateltavan teos olisi yritetty käydä läpi yhdessä ohjelmassa, mahdoton yritys. Ja miksi haastattelija pyrkii, niin kärkkäästi haastamaan ja keskeyttämään asiantuntijaa, outo asetelma. Tämä kannattaisi ottaa uusiksi paremmalla rakenteella.
To 10.01.2013 @ 11:30
Minusta ohjelma oli kiinnostava. Ja häiritsevällä tavalla valaiseva. On hienoa, että haastattelija pystyy pääsemään asiantuntijan tavanomaisten ympäripyöreiden lausuntojen lävitse ja avaamaan asioita kuulijallekin.
Nythän ihan samanlainen ongelma esiintyy myös Suomessa valtakunnan tasolla. Kuntien talous heikkenee, koska on tehty sellainen ratkaisu, että jos jokin yritys toimii usean kunnan alueella, pääkonttorin sijainti ratkaisee, minne yritys maksaa verot. Ennen verot maksettiin sinne, missä yritys konkreettisesti toimi. Samalla tavalla yritykset nyt voivat siirtää toimintansa painopisteen siihen EU-maahan, jossa tarvitsee maksaa vähiten veroja. Kun yritys kuitenkin nauttii niistä palveluista, mitä sen eri toimipaikoissa verovaroin tuotetaan, kuten vaikkapa turvallisuudesta ja yhteiskunnallisesta vakaudesta, olisi varmasti kohtuullista, ett'ä yritys myös osallistuisi noiden palveluiden kustantamiseen maksamalla verojakin, vai kuinka?
To 17.01.2013 @ 12:39
On muuten hupaisa rinnakkaisilmiö, kun parhaillaan Helsingin kaupungin poliitikot ovat äärimmäisen närkästyneitä siitä, että hyvätuloiset ihmiset muuttavat Espooseen ja etenkin Kauniaisiin, missä heille tarjotaan parempia asuinalueita ja ehkä myös parempia palveluita ja alempaa veroprosenttia. Se on kuulemma rusinoiden nyppimistä pullasta, ja se pitäisi kiireesti lopettaa metropolihallinnon tai kuntien yhdistämisen avulla.
Kuitenkin samaiset poliitikot ovat nimenomaan pitäneet melua siitä, että Helsingin pitää saada haalia kaikki yritysten pääkonttorit itselleen ja he ovat saaneet aikaan sen, että verotussysteemiä on muutettu niin, että yritys maksaa veronsa sinne, missä pääkonttori on. Vaikka tällainen verotussysteemi vie verotuloja erilaisilta pienemmiltä paikkakunnilta ja maaseudultakin, ja antaa Helsingille ja muille suurille kaupungeille tilaisuuden nyppiä rusinat pullasta. Lisäksi pääkaupungin poliitikot ovat sitä mieltä, että valtakunnallista verotulojen tasausta pitäisi vähentää kovasti, jotta pääkaupunkiseutu saisi pitää omat verotulonsa itsellään.
Moni yrityshän tosiasiassa hankkii raaka-aineensa maaseudulta. Ja itse asiassa melkoinen osa Helsinkiin muuttavista työikäisistäkin on kasvatettu ja koulutettu pienemmissä kaupungeissa tai maalla. Kulut ovat kohdistuneet noihin pienempiin paikkakuntiin, mutta työiän aikana ansaittavat tulot ja niistä maksettavat verot koituvat metropolialueen hyödyksi.
Mitäs tasapuolisuutta tällainen sitten on? Eikö sekin ole rusinoiden nyppimistä? Vallankin kun eläkeläiset usein palaavat sinne landelle hoidettaviksi, ja aikuisväestökin kuluttaa osan vapaa-ajastaan maalla, kun kaupungista ei oikein tahdo löytyä niitä luonto- ja vapaa-aikapalveluita, joita ihminen tuntuu kaupungissakin kaipaavan?
