EU:n talous ja keskinäisriippuvuuden aika
Uhkaako euroaluetta deflaatio eli se, että päinvastoin kuin inflaatiossa, hinnat alenevat ja talous hyytyy sitä kautta. Jos uhkaa, niin kannattako meidän seurata deflaatiosta kärsivän Japanin tietä tilanteen ratkaisuyrityksissä. Eli harjoittaa. perinteisempien elvytyskeinojen lisäksi keskuspankin harjoittamaa määrällistä elvytystä, eli sitä, että keskuspankki ostaa pankeilta niiden omistamia velkakirjoja.
Lisätäkseen kasvua EKP on laskenut korkoja ja ostanut velkakirjoja, mutta onko sillä vielä muita keinoja käytettävissä?
Jos kysyntää halutaan lisätä joissain EU- maissa, niin mitä silloin pitää tehdä? Lisätä elvytystä ilmeisesti. Mutta miten? Ja ollaanko silloin yleensä jotain kautta jotain kautta loppujen lopuksi yhteisvastuun tiellä.
Entä miten eri maat voivat elvyttää, jos ne jo muutenkin ovat ylittäneet tai ylittämässä Maastrichtin sopimuksen velka- ja alijäämärajat. Onko meillä edessä jossain vaiheessa se, että niitä rajoja on muutettava? Ja jos on, niin miten?
Entä euro? Oliko euro hyvä idea, ja miten meidän olisi käynyt ilman sitä?
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto
6 kommenttia
Ke 24.09.2014 @ 11:39
Asiantutijan neuvo on siis mikä? Jatketaan samalla linjalla vaikka virhetä on tehty ja tehdään edelleen ,niin kyllä tämä joskus onnistuu kunhan jaksamme jaaritella niitä näitä. Anteeksi nyt vaan, mutta n.500 000 työtöntä ei jaksa tällaista ja velallisia on mielestäni jo riittävästi se niistä alhaisista koroista . Mitkään elvytystoimet eivät tuota loppupeleissä tulosta(esim.nuoriso takuu) Lauri Ihalainen ja hallitus on sorvannut uuden lakipaketin työllisyyden tukemiseksi taas. Meillä ei ole mitään kunnon keinoja vaikuttaa taloutemme vakauteen ja talouden suorituskyky alenee kokoajan ja tarpeellinenkaan työ ei ole kannattavaa.
90 luvun talouden syöksykierre saatiin oikaistua ,kun markka laskettiin kellumaan,silloinen pääministeri Esko Aho sanoi ,että vajaassa kolmessa vuodessa talous kääntyi plussalle. Tosin hinta oli kova vahvan markan politiikalla. Suomen tie tulee olemaan ennemmin tai myöhemmin oma valuutta ,muuten me ei päästä tästä ikuisesta jumiutuneesta talouden ala mäestä mihinkään. Ulkomailla ihmeteltiin Suomen eurojäsenyyttä ,miksi vientivetoinen maa siirtyy yhteisvaluuttaan? No tietenkin poliittisista syistä ? Kuka sitä nyt järkisyitä tällaiseen sotkee?
Ke 24.09.2014 @ 11:50
Aikoinaan kun euroa luotiin elettiin historian loppumisen ja monetarismin huumassa,perustauksena sen ajan hengelle oli ns rajoitetun demokratian oppi. Tuloksena oli euroopan keskuspankki jolla ei pitäisi ollamitään tekemistä realimaailman ogelmien kanssa. Kansakunnille ja niiden väestölle jäi vain sopeutujan osa kuviteltiin näin saatavan vakautta ja epärehellisiksi kuviteltujen poliitikkojen pysymistä kaukana aidosta vaikutusvallasta.Yllättävän nopeasti arkirealismi iski kuitenkin idealistien kasvoille, poliittiset edellytykset harjoitetulle rahatalous opille kehittyivät vuosikymmenten aikaisen Keynesläisyyden pelin voittajoiden kyllästyttyä varallisuuden ylläpitoa haittaavaan inflatooriseen talouspolitiikaan. Deflatoorinen aikakausi,jonka alussa olemme aukeaa kun mahdollistamme meidän tavallistAsuen kansalaisten kulutustottumusten järkevöittämisen.Kaikenlaita roinaa arkemme on täynnä haitaksi asti, kaupoissamme elintarvikkeiden älytön tarjonnan paljous lisää ruokalaskumme suuruutta, kaipaisin kauppoja joissa köyhien ja nuukien olisi järkevää asioida, statuksen perässä juoksiat muodostaisivat oman kuluttajasedimenttinsä.Asumisen hintaa laskettaisiin tarjontaa lisäämällä , yksityistämällä kuntien monopolina oleva kaavoitus, kummallista näiden monetaristien ja tarjontapuolen taloustieteen kannattajoiden huomio ainoastaan työvoiman kohdalle, maankäyttö tuntuu heille olevan ymmärryksen sokeapiste.
Ke 24.09.2014 @ 14:46
Tuossa viitattiin Saksan tilanteeseen 30-luvulla. Saksa onkin mielenkiintoinen esimerkki siitä miten totaalisesta konkurssista valtio itse vetää itsensä kuiville,kun ottaa oikeat raha poliittiset keinot käyttöön.
Kaikki lähti käyntiin versaillesin sopimuksesta ,joka lagetti Saksan maksettavaksi sotakorvauksia ,joiden kustannukset olivat kolme kertaa suuremmat kuin koko Saksan koko omaisuus.Yksityiset valuuttakeinottelijat aiheuttivat Saksan markan sukelluksen,mikä enteili modernin aikakauden pahimpaa hyperinflaatioa.Lopulta kottikärryllinen 100miljardin markan seteleitä ei enää riittänyt edes leivän ostoon.Valtion rahakirstu oli tyhjä. Lukemattomia koteja , maatiloja , omaisuutta meni pankeille.Saksalaiset elivät loukoissa nälkäkuoleman partaalla.
Mitään tällaista ei ollut aikaisemmin tapahtunut ,kansallisen valuutan totaalinen romahdus ja yksityisten säästöjen ja yritysten täydellinen tuho. Kaiken lisäksi maailma syöksyi globaaliin lamaan. Saksalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alistua kansaivälisten pankkien valtaan vuoteen 1933 asti,jolloin kansallissosialistit pääsivät valtaan. Saksan hallitus päätti nujertaa kansainväliset pankkikartellit ja laski liikkeelle oman rahan.
Saksan hallitus aloitti kansallisen velkaohjelman suunnittelemalla julkisia töitä ,jotka sisälsivät mm. tulvien hallintaa,julkisten rakennusten ja yksityisten kotien korjausta ja jälleenrakentamista sekä uusien teiden,siltojen,kanavien ja satamien rakentamista. Kaikki maksettiin rahalla,joka ei enää tullut kansainvälisiltä yksityispankeilta.
Näiden erilaisten ohjelmien arvioidut kustannukset määrättiin miljardiin kansallisen valuutan yksikköön.Maksaakseen tämän Saksan hallitus julkaisi vaihdon välineeksi Öffa-velkakirjat (työkorvaussetelit). Saksan hallitus sai näin työllistettyä miljoonia ihmisiä julkisen infran rakentamiseen ja kaikki maksettiin Öffa-velkakirjoilla.
Kahdessa vuodessa työttömyysongelma oli ratkaistu ja Saksa seisoi taas omilla jaloillaan.Saksalla oli vakaa valuutta,ei velkaa,ei inflaatiota ja samaan aikaan kansainvälisten pankkien hallitsemassa Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa oli miljoonia ihmisiä vailla työtä. Viidessä vuodessa Saksa kipusi Euroopan köyhimmästä valtiosta rikkaimmaksi.
Amerikkalainen pankkiiri sanoi Saksan keskuspankin johtajalle Hjalmar Schactille "Tri Schacht,teidän pitäisi tulla Yhdysvaltoihin.Meillä on paljon rahaa ja se on todellista pankkitoimintaa",mihin Schacht vastasi "Teidän pitäisi tulla Berliiniin. Meillä ei ole rahaa ja se on todellista pankkitoimintaa".
Ke 24.09.2014 @ 20:08
Suvannon mainitsema japanin deflaatio kierre sai osittain alkunsa yhdysvaltojen polittisten toimenpiteiden johdosta kun se heikensi kokiesaan taloudellista uhkaa japanin taholta sen kanssa käytävän kaupan ehtoja, puhutiinhan tuolloin japanin nousemisesta maailman suurimmaksi taloudeksi ohi yhdysvaltojen.Kiinallekin olaan virittämässä samankaltaista kohtaloa, maailman herra ei luovu hegemoniastaan.Saksan nykyinen menestys edellisen demari liittokanslerin aloittama talousuudistus on pitänyt elinkustannukset alhaalla, asuntopolitiikka on joustavaa kun suurinosa saksalaisista asuu vuokralla. Vastuullisuus asumisen kohdalla on saatu kohdaleen kun vuokranantaja antaa pelkät seinät,jokainen saa siten muokata kämppänsä mieleisekseen tai sotkea sen niin halutessaan. Meillä vaiettu talouden ongelma on kuoleen pääoman muodostuminen , kun saamme velkamme maksettua raha samalla katoaa kierrosta,ja jos uusia ansaan lankeavia ei löydy riittävästi täytyy valtion velkaantumalla pitää pyörät taloudessa vauhdissa.Myös kesämökki varallisuutemme kuuluu tähän talouden haitakeeseen kuten suurmestari nalle meitä taannoin opetti,heti kun laitamme kesämökkimme lomarenkaan kautta vuokralle siitä tulee aktiivista pääomaa. Suvanto on myös huomannut ylimielisyyden vaaran johon me pohjoiset euronkäyttäjä kansalaiset olemme sortuneet kun emme ole ymmärtäneet omaa tilaamme.
To 25.09.2014 @ 12:41
Verkosta löytyy hegentuote nimeltä deflaation edut, eittämättä yläluokkainen finanssikeisari kertoo siinä varsin realistisesti deflaation avulla pääomamarkkinoiden reaalimaailman yläpuolella olevan fiktivisen pääoman alasajosta kyseisen talousilmiön kautta. Rajallisessa maailmassa ei voi olla rajatonta mielikuvitus taloutta tai niiden törmäyksestä tulee pahaa jälkeä, taas kerran. Hyödyllistä luettavaa on myös Stphen Gillin valta ja vastarinta, missä hän valaisee muotitermin läpinäkyvyys käsiteen alkuperää nimeltä panopticon. Kyseisellä menetelmälä saadan yritysten kulujen ja riskien hallinta optimoitua,mikä myös edesautaa deflatoorisen kierteen käynnistymistä. palkkaorjat pysyvät ruodussa.
Pe 26.09.2014 @ 21:53
Tänään kuulin puheesta verojen osuuden asuntojen rakennuskustannuksista olevan 60 prosenttia, tilanne on mieletön. Viimeisten vuosikymmenten aikana asumiskustannuksia on lisätty valtiovallan toimesta, kela maksu poistetiin työnantajilta ja maksatettin kiinteistö ja energia verojen muodossa tavallisilla asumisen tarvitsijoita. Asumistuet pahentavat tilannetta entisestään,kun ne nostavat kiinteistöjen arvot pilviin. Luulen melkoisen rytinän alkavan kun kupla ympärillämme puhkeaa.