Anna Abreun ohjelmanjulistus
Ensimmäinen blogimerkintäni käsitteli Idols-tähti Anna Abreun ensilevyä. Se oli kehumisen arvoinen levy.
Nyt on syytä palata asiaan. Anna Abreun uusi single ’Music Everywhere’ ei vain kuulosta hyvältä tyttöpopilta, vaan aiheuttaa sen, minkä tekee hyvin harva tuon genren levy: Alat kiinnostua levyn sanoista. Ei vain sointeina, vaan olennaisena osana koko levyn ideaa. (Jos tyttöpop-genressä sanoitukset eivät ole ensimmäinen musiikillinen identifiointikohteeni, niin kerrankin pitää paikkansa sanonta: ’En kuulu kohderyhmään’.)
Ensi kuulemalta levy kuulosti jonkinlaiselta hittiradioylistykseltä. Erotin ensiksi sanat ’radio station’, ‘intro’, ’heavy rotation’, ‘hit’ ja ‘pop’ , mutta pikku hiljaa aloin kuulla uusia ja paljon hämärämpi sanoja. ..Oli pakko tilata levy-yhtiöltä kappaleen sanat painettuna tekstinä.
’Music Everywhere’n’ ovat säveltäneet ja sanoittaneet Annan aiemmatkin levyt tuottanut Rauli ’Rake’ Eskolin, popnikkari ja Idols-tuomari Patric Sarin ja uusi tuttavuus Eve Peijakas.
Ja kyllä, ensivaikutelma hittiradioteemasta oli oikea, mutta ei kuitenkaan kappaleen koko kuva.
Levy alkaa kuin perinteinen bluesintro, mutta muuntuu heti seuraavassa säkeessä kiihkeän popkulttuurin kuvaukseksi:
’I woke up this morning
To the intro of this song
My iPod on the night stand
Shuffling pop and rock
I had a hit for breakfast
And flipped the TV on
The videos were hideous
But they kickstarted the day’
Levyn jo 20 sekunnin jälkeen alkava kertosäe sisältää harvinaisen selkeän popmusiikin ylistyksen, joka kerrotaan itse laulajan päänsisäisenä kokemuksena:
‘Inside my head there’s a radio station
Salvation on heavy rotation
Pop pop and I don’t care
As long as I’m on the air
And music is everywhere’
Seuraava säkeistö asettaa laulun keskelle amerikkalaista maisemaa:
’I fired up the engine
Heading for the highway
The stereo was too loud
But that’s what’s it’s all about’
Seuraavat säkeistöt kertovat kaihtamattomasti laulajan kyvyistä ja asemasta poptähtenä samalla kun hän tiedostaa olevansa ’vain’ poplaulajana:
’I’m pop and ’i’m corny, I’m on the air
I’m flat and I am sharp and I’m everywhere
I’m in C, I’m in D, I’m in every key
I’m singing for you even when you’re asleep’
‘They say I’m shallow, I don’t bear a grudge
I am who I am and that’s more than enough’
Sanoituksellisena kokonaisuutena ‘Music Everywhere’ on siis harvinaisen
suorasukainen popin, poptähteyden, popkulttuurin, hittiradioiden ja soittolistojen ylistyslaulu. Harvinainen ainakin tässä maassa.
Saman häpeämättömyyden voi toki ilmaista kyynisessä rockhengessäkin: kaupallisten popradioasemat ovat varmaan kiitollisia tästä levystä. Varmaan soittavat innoissaan puhki tällaisen tilaustyön!
Ymmärrän tuon kannan, tässä on osin tilauksen makua. Mutta haloo pojat: Popmusiikin historia on täynnä hienoja tilaustöitä! Joten olennaisempaa tämän levyn kohdalla on kysyä, miltä levy KUULOSTAA? Tukeeko musiikki tuota sanomaa?
Tukee. ’Music Everywhere’n rohkea teksti nousee musiikin myötä tekstin edellyttämälle tasolle. Annan äänessä on parhaan tyttöpopin voimaa, sellaista joka ei tule rockin karheudesta, vaan silkasta ilosta ja taidosta laulaa hyvä popkappale!
Ja olennaista on tietenkin tässä yhteydessä kertosäe. Ja kyllä, se on juuri niin positiivinen, energinen ja kohottava kuin parhaassa popissa pitää olla.
Kuunnelkaa miten Anna laulaa ’poppoppopop and I don’t care’!
Kyllä, röyhkeätä. Punkin sanoma käännettynä popin kielelle.
Levyn loppu on myös hieno. ’I am who I am and that’s more than enough’ saa loppusilauksena mukaansa ironisen ja tyttömäisen ähäkutti ’lalalaa lalalaan’.
Täydellinen lopetus!
Mutta totta kai tästä poplevystä voi nauttia ilman kaikkea tuota tulkintaa ja lähilukua. Pelkästä hienosta kertosäkeestä tulee hyvä fiilis.
On varmaan tullut selväksi, että tältä levyltä (ja sen kannesta) löytyy hurja määrä elementtejä, jotka saavat erittäin monen rockin harrastajan karvat pystyyn. Vihasta.
Joten rocklehtien arvosteluasteikkoa häpeämättömästi käyttäen:
Neljä tähteä viidestä.
Ja tuosta ei tingitä. Ei edes Tavastian baaritiskillä.
