Minä lähden nyt Tampereelle: Musiikki & Media 20 vuotta

Intro: Tämä blogi syntyi kun Musiikki & Media-tapahtuman vetäjät pyysivät minua muistelemaan menneitä.

Luulen, että olen ollut yhtä lukuun ottamatta jokaisessa Musiikki & Media
-tapahtumassa. Tai ehkä vuosi, jolloin en ollut paikalla, oli se vuosi kun koko tapahtumaa ei edes järjestetty.

Tuonhan pitäisi tarkoittaa, että minulla on jonkinlainen kokonaisnäkemys siitä mitä on tapahtunut. Mutta kun ei ole. Ilman Musiikki & Median nyt myös netissä luettavissa olevia ohjelmaoppaita koko 20-vuotinen historia olisi jäänyt lähinnä sotkuisiksi, pätkittäisiksi muistikuviksi.

Muistin esimerkiksi, että tämä nykyisin suomalaisen musiikkialan suurin vuosittainen tapahtuma olisi alkanut jo joskus 80-luvun puolivälissä, mutta vuosi olikin 1989.

Tapahtumapaikkana on ainakin ollut kaikki nämä vuodet, yhtä lukuunottamatta, Tampere.

Kyllä, Tampere. Pääkaupungin perspektiivistä tuolla on ollut merkitystä. Positiivista. Ollaan pois jokapäiväisistä rutiineista ja maisemista, kaukana Tavastia-klubilta vaikkakaan ei Juhani Merimaasta.

Vuoden 1989 Musiikki & Median paneeliotsikoita oli mm. ’Onko Suomeen mahdollista tuoda bändejä? tai ’Miksi suomalaisista ei tule maailmantähtiä?’

Jotain on siis muuttunut.

Mutta toisaalta ei. ’Miksei meillä ole tv:ssä kunnon rock-ohjelmia? ’-paneelin aihe vuodelta 1989 on kiusallisen ajankohtainen edelleen v. 2009.

’Iskelmällä ei ole muuta arvoa kuin sen kornius’, totesi toimittaja Simo Frangen tapahtuman ensimmäisen vuoden iskelmäpaneelissa . Vaikka iskelmää ja sen asemaa Suomessa onkin pyritty vuosien varrella tapahtumassa käsittelemään, niin musiikki Musiikki & Mediassa on kuitenkin keskeisesti tarkoittanut rockmusiikkia.

Vuonna 1989 Radio Cityn Axa Sorjanen ennakoi Radiomafian tuloa kertomalla radiopaneelissa, että Ylen kilpailu paikallisradioiden kanssa on tyhmää ja lapsellista. 
 

Vuoden 1992 ohjelmaopas alusti radiopaneelia sanoilla: ’Kaikki radiot kuulostavat samoilta. Kanavaa voi vaihtaa, mutta biisit pysyvät samoina, vai pysyvätkö? Kuka matkii ja ketä?’ Suuri radioiden samanlaisuus- ja soittolistakeskustelu lähti käyntiin eikä loppua ole vieläkään näkyvissä. (Radiomafian 1. soittolista ilmestyi muuten 14.1.1992, satun tietämään.)

Ensimmäinen englanninkielinen M&M –tilaisuus ’International Artist Management’ pidettiin sunnuntaina 11.10.1992. Kahta päivää aiemmin Pakkahuoneella esiintyi ensi kertaa ulkomaisia artisteja ’Scandinavian Rocks’-otsakkeen alla. Samana vuonna Musiikki & Mediassa soitti myös niinkin tunnettu bändi kuin Kolmas Nainen.

Vuonna 1994 Turussa Arto Alaspää alustaa aiheesta ’Musiikin digitaalinen jakelu’. Seuraavana vuonna ’Uudet mediat’, Internet ja musiikkibisnes’ -workshopissa yleisölle annettiin tilaisuus ’päästä itsekin surffailemaan internettiin’.

Vuoden 1997 esitteen pääkirjoituksessa esiintyy ensi kertaa ilmaus, jota tullaan toistamaan myöhempinä vuosina paljon: uusi toimintamalli. Samassa yhteydessä todetaan myös ensi kertaa, että internet on tullut jäädäkseen.

Saman vuoden ensimmäisenä paneelin kysymyksenä onkin, tulevatko digitaaliset musiikkipalvelut korvaamaan perinteiset musiikin jakelukanavat?

Vuosi 97 on selvästikin se vuosi, jolloin otetaan lähtölaukaus tähän päivään.

Vuonna 1996 Musiikki & Mediassa esiintyi Rasmus ja vuonna 1997 H.I.M.
M&M:n moninkertaisia aiheita ovat tietysti olleet keskustelut cd-levyjen oikeasta hinnasta. Tuosta aiheestahan on verratonta keskustella aina silloin kun ei ole oikeita kuluttajia paikalla.

Viime vuosina puhe cd:n hinnasta on pääosin vaihtunut keskusteluksi ylipäänsä
koko fyysisen levyn olemassaolosta.

Uusi vuosituhat alkaa isoilla paneeliaiheilla: ’Äänilevyteollisuuden rakennemuutos’, ’Suomalaisen musiikkituotannon kansainvälistyminen’ ja ’Musiikkiviennin taloudelliset realiteetit’. Pienempiä tilaisuuksia järjestettiin mm. otsikoilla ’Mitä kuuluu kansanmusiikille? ja ’Mitä on webcasting?’

Suomalaisen rockin viennin nousu näkyi konkreettisena tekona keväällä 2001. ’Levitation -Listen Up, here comes finnpop! -tapahtuma järjestettiin Levillä toukokuun alussa M&M:n rinnakkaistapahtumana. Esiintyjälistalla olivat mm. 69 Eyes, Amorphis, Jori Hulkkonen, Kwan, Nylon Beat, Paleface ja Rinneradio.

Vuonna 2001 lokakuisessa M&M:ssa esitettiin tämän päivän näkökulmasta mielenkiintoinen kysymys: Onko vain muutamalla suomalaisella toimijalla varaa kansainvälisten artistien Suomeen tuontiin?

Pakkahuoneella esiintyvät lauantaina 27.10. peräjälkeen Jonna Tervomaa ja Maija Vilkkumaa.

Vuoden 2003 kauneimmat paneeliotsikot olivat ’Richard Gottehrer: My Life In Pop’ ja ’Isi, mikä on cd –levymyynti laskussa, musiikin kulutus nousussa’.

Vuonna 2004 alkoi M&M:n ja Musix Export Finlandin/Musexin merkittävä yhteistyö, jonka aikana tapahtuma on entisestään kansainvälistynyt. Samana vuonna Hotelli Ilveksen kabinetissa esitellään laite nimeltä iPod ja isossa salissa keskustellaan Idols/Postars-ilmiön vaikutusta musiikkibisnekseen.

Vuonna 2005 kaupalliset radiot boikotoivat M&M:aa ja järjestävät oman tapahtumansa samaan aikaan samassa kaupungissa. Kaupalliset palaavat tapahtumaan kuitenkin jo seuraavana vuonna ja keskustelevat Ylen edustajien kanssa paneelissa ’Juontajien merkitys radiolle’ esim. siitä, voiko nainen olla radiotähti?

Kaikki hyvin radiossa?

(Tosin vuonna 2007 Gerd Leonhard vastaa tuohon esityksessään, että ei ja minä omassani, että on ja ei.)

Vuoden 2005 ohjelmaoppaassa Kimmo Pekari ennustaa oivallisesti esim. Spotify -palvelun tuloa markkinoille artikkelissaan ’Haasteita..? Niitä kutsutaan mahdollisuuksiksi!’. Vuonna 2006 saman tekee livenä em. musiikki- ja mediafuturisti Gerd Leonhard.

Vuoden 2006 ohjelmaoppaassa pääministeri Matti Vanhanen toivottaa tapahtumavieraat tervetulleeksi Suomeen ja Tampereen kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen tervetulleeksi Tampereelle, ’101 eri kansallisuuden kaupunkiin’ ja ’suomalaisen rockin kehtoon’.

Tuon vuoden paneeleissa kysytään kuitenkin jo, onko musiikkivientimme muuttunut ’viemisen pakoksi’ ja ’hypetykseksi’ ja todetaan myös paneeliotsikon muodossa, että ’Musiikkibisnes ei koskaan palaa entiselleen’.

Vuonna 2006 ’Miten kulutan musiikkini’ -paneelissa istuu myös ensi kertaa ihan,
tai ainakin melkein tavallinen musiikin kuluttaja!

Samana vuonna ihan tavallisia suomalaisia edustivat myös Ilves-hotellin ’Ballroom-huoneessa lähiesittelyssä olleet ’Lordi ’ ja ’Duudsonit’.

Vuonna 2007 M&M:n yhteydessä esiintyy 90 suomalaista artistia tai yhtyettä.

Tuon lisäksi tapahtuma kerää samana vuonna n. 750 kotimaista ja lähes sata ulkomaista osallistujaa.

Ensimmäisenä vuonna ilmoittautuneita osallistujia oli 316.

Koko artikkeli luettavissa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Jukka Haarma

Aloin kuunnella musiikkia 50-luvun lopulla.

Se ei ollut populaarimusiikin kulta-aikaa. Se on nyt.

Kirjoitan tässä blogissa musiikin kuluttamisesta, uusista ja vanhoista levyistä, musiikkilehdistä ja -kirjoista, musiikkikritiikistä, musiikkialasta ja sen ilmiöistä, laidasta laitaan.

Blogiarkisto