Yle.fi teetti osana tulevaisuustyötään tutkimuksen suomalaisista verkon käyttäjinä. Suomalaiset verkossa -tutkimuksen tuloksia esitellään huomenna Isosta pajasta lähetettävästä tilaisuudesta. Yle Areenassa suorana lähetettävä tilaisuus alkaa klo 13.00 tutkimustulosten esittelyllä (noin 14.15 asti). Klo 15.15 - 16.00 osuudessa työpajan vetäjät kertovat kehittämistään ideoista.

Pöytävastaaviksi lupautuneet saavat tällaisen ohjeistuksen:

Ensin ideakorttien avulla luodaan kolmen sanan yhdistelmistä verkkopalveluideoita, sitten niistä jalostetaan kaksi konseptia valituille kahdelle eri segmenteille. Aikaa on 40 minuuttia.

Kirjekuoressa on pöytäkunnallesi yhdeksän sanakortin ideointipakka. Kolmea eri väriä, verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja. Kortit ovat osa Tampereen yliopiston pelitutkimuslabran tuottamaa VNA-korttipakkaa, joka on kehitetty pelikonseptien ideoimiseen. Voitte ryhmäsi kanssa ideoida joko pelejä tai ihan muita palveluita. Käyttäkää sanoja virikkeinä.

Ohjaa ryhmäsi luonnostelemaan nopeaan tahtiin mahdollisimman monta eri ideaa, joissa on käytetty erilaisia kolmen sanan - verbin, substantiivin ja adjektiivin yhdistelmiä.

Esimerkiksi sanoista * TURN * WORM * FAST *ryhmä voisi ideoida ruokaohjekokoelman, jossa on pelkkiä matojen grillaamisohjeita; tai palvelun, jossa neuvotaan onkimatojen esiin kaivamista kiven alta, tai lapsille liikennepelin, jossa mato ajaa autoa lujaa ja opettelee vilkuttamaan risteyksessä.

Samoja sanoja voi käyttää monta kertaa eri yhdistelmien osana. Tavoitteena on tiiviissä ajassa suoltaa mahdollisimman paljon ideoita täysin kritiikittömästi. Joku ryhmästä kirjaa ideoita fläpeille, joista puran ne verkkoon kaikkien vapaaseen käyttöön.

Kaikki ääneen lausutut konseptit kirjataan. Tähän vaiheeseen käytetään 20 minuuttia.

Seuraavassa vaiheessa ryhmä valitsee edellisten joukosta kaksi konseptia ja tarkentaa niitä ajatellen erityisesti jotakin kuvatuista nettisegmenteistä. Tähän vaiheeseen käytetään toiset 20 minuuttia.

Pyydän pöytävastaavat loppuyhteenvetoon klo 15.20 (striimataan verkko-osallistujille) kertomaan, mitkä kaksi konseptia ryhmä kehitti, mille segmenteille ne on suunnattu, ja miksi kohderyhmä tulee rakastamaan niitä.

Kaikki työpajassa yhdessä kehitetyt idea-aihiot ovat vapaasti jatkojalostettavissa ja sovitettavissa omaan työhön. Kokoan ja julkaisen referaatin työpajassa esitellyistä ideoista tässä blogissa hiihtoloman jälkeen.

(VNA-kortit Tampereen yliopiston pelitutkimuslaboratoriosta)

Suomalaiset verkossa - tutkimuksen julkaisu ja työpaja, Yle Iso paja 18.2.2011.

Kansainvälinen Sibelius viulukilpailu vuonna 2005 (silloin kun Alina Pogostkina voitti) oli varmasti ensimmäinen oikeasti monimediallinen tapahtumatuotanto Ylen historiassa. Nyt kun seuraavakin kisa on jo onnellisesti ohi, on hetki aikaa miettiä, mitä tehtiin viisi vuotta sitten ja mitä ehkä viiden vuoden päästä voitaisiin tehdä.

Kaikki alkoi – kuten niin usein – kun oikeat tyypit sattuivat yhtä aikaa oikeaan paikkaan. Ideoitiin kisalle tv- ja radio-olemuksen ohelle laaja netti- ja mobiilipalvelu. Ja toteutettiin se. Tiimissä olivat Yle Teemalta tuottaja Marjaana Kuusinen, verkkotoimittaja Lea Keskitalo, tv-ohjaaja Anna-Kaarina Kiviniemi, YLE Radio 1:sta toimittaja Laila Kangas ja meikäläinen. Tätä kirjoitettaessa Anna-Kaarina on jo eläkkeellä sekä Marjaana ja Lea uusissa haasteissa. Mutta hyllystäni löytyi kuitenkin arkistoitua materiaalia tähän muisteluun.

Palvelusta tuli yhtiön johdon lemmikki. Sitä esiteltiin lukemattomissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä, kilpailua järjestävä organisaatio oli tyytyväinen, kilpailijat eri puolilta maailmaa otettuja, ja Koura-palkintokin napsahti pankkitilille. Sen verran edellä aikaamme oltiin, että mitään laajamittaisia yleisömassoja ei kylläkään tavoitettu.

Kyseessä oli sen ajan mittapuun mukaan laajahko tapahtumasivusto, jossa jokaisesta 56 kilpailijasta oli oma artistikortti, tausta-artikkeleja kilpailusta ja Sibeliuksesta, aikataulut ja ohjelmatiedot, kuvagalleria ja yhden suomalaisen kilpailijan sekä kilpailusihteerin blogit.

Säveltäjä Juha T Koskinen kirjoitti jokaisen kisaosion jälkeen omat kommenttinsa palveluun. Yleisö pystyi lähettämään viestejä kilpailijoille, ja asiantuntijoille kysymyksiä, joihin vastattiin päivittäin. Suorien tv-lähetysten väliajalla kysymyksiä käytiin läpi tv:ssä.

Välierien taiturinumerot, kilpailijoiden haastattelut sekä kilpailijakohtaisia arvioita oli katsottavissa ja kuunneltavissa tallenteina. Yleisö sai myös äänestää omia suosikkejaan.

Kaikki tämä suomeksi ja englanniksi sekä netissä että wap-palvelussa.

Netissä kävi ihmisiä kohtuullisesti, tarkkoja lukuja en enää löytänyt eikä niitä tähän päivään voisi verratakaan. Wap-palvelua käytti satakunta ihmistä, tulospalvelua tilasi kolmekymmentä, soittoäänen tilasi vajaa kolmesataa käyttäjää ja taustakuvan kolmekymmentäkolme.

Mobiilissa oli lisäksi ohjelmamuistutuspalvelu, tekstiviestillä toimiva tulospalvelu sekä mahdollisuus tuunata oma luurinsa kisaluuriksi tilaamalla Sami Liljebladin suunnittelemia taustakuvia ja Pekka Kuusiston tätä tarkoitusta varten toteuttamia aika ainutlaatuisia soittoääniä.

Myös asiantuntijakysymyksiä ja suosikkiäänestystä pystyi tekemään kännykällä. Ei muuten vuonna 2005 ollut ihan yksinkertainen juttu saada netin ja kännykän kautta tulleita ääniä reaaliaikaisesti samaan tietokantaan!

Teknisiä pulmia ratkottiin koko ajan. Betakasetit tulivat Sibelius Akatemialta taksilla iltayöstä Pasilaan, jossa alkoi niiden konvertointi nettiin ja siitä sitten vielä uusi konvertointi mobiiliin. Kolmen aikoihin aamuyöstä materiaali oli valmiina ja se olikin oikein hyvä aika aasialaisten kilpailijoiden sukulaisille.

Palautetta tuli paljon juuri Koreasta ja Japanista ja muistan, kun kävimme keskustelua, että miten saamme selville mitä kilpailijoille lähetetyissä koreankielisissä viesteissä sanotaan, uskallammeko julkaista ne suoraan. Ne julkaistiin ja välillä taitelijalämpiössä kyseltiin kilpailijoilta, että onko kaikki hyvin.

Ja vielä yksi kuriositeetti: kilpailulla oli ilmentymä myös senaikaisessa erikoismediassa digiteksti-tv:ssä.

Tämän vuoden kisasivustolla merkittävintä kehitystä olivat suorat verkkolähetykset ja sosiaalisen median läsnäolo. Facebookista ja Twitteristä kukaan ei edes nähnyt unta viisi vuotta sitten. Myös erilaisten joustavien julkaisualustojen kuten Posterousin ja Flickrin käyttö on helpottanut tekijöiden käytännön työtä valtavasti.

Entäs seuraavassa kilpailussa 2015? Ainakaan silloin ei varmasti tehdä erillisiä palveluita eri päätelaitteille, vaan laite osaa itse etsiä itselleen parhaiten optimoidun sisällön ja osaa myös älykkäästi seurata kilpailijaa tai osiota, jonka käyttäjä on merkinnyt kiinnostuksen kohteekseen. Mutta miten on, saammeko webbikameran seuraamaan myös tuomareiden suljettuja arvosteluistuntoja?

Millaista palvelua odotat Yleltä Sibelius-viulukilpailun osalta vuonna 2015?

Hansku Kurkela on vastaava tuottaja yle.fi:ssä

Yle.fi tekee tulevaisuustyön kartoittaakseen, millaisia muutoksia toimintaympäristössä on näköpiirissä tulevina vuosina. Tässä blogikirjoituksessa on koottu eräitä merkittäviä muutostrendejä - ehdota lisäyksiä listalle. Aikaleima-blogissa on jo aloitettu keskustelu alla lainattujen ja muiden voimin.

"Teemme hakuja enemmän kännyköillä ja tabloid-tietokoneilla"

- Uskon, että erinäköiset aplikaatiot valloittavat netin, sanoo Aarne Ekström.

- Monet perinteiset nettisivut poistuvat. Surffailu ja tiedon hankinta tapahtuu liikkeessä, poissa kotikoneen näytön ääreltä. Internet tulee olemaan siellä missä ihminenkin on.

- Tulevaisuudessa yksi keskeinen muutos on netin reaaliaikaistuminen ja sisällön parempi jäsentyminen esim. yhteisöllisen luokittelun kautta, arvioi Ilkka Pirttimaa.

- Kymmenen vuoden kuluttua veikkaan, että kaikilla on aina mukana kulkevat laitteet, jotain älypuhelimen ja tabletin väliltä. Kosketusnäyttöisiä kumminkin. Ne ovat koko ajan yhteydessä nettiin ja niissä pyörii koko ajan facebook tai vastaava, joka kokoaa kasaan muiden ihmisten kiinnostukset, uutiset sun muut. Kotona ja työpaikalla on tietysti pöytäkoneita (tai sohvakoneita ent. "telkkari") tai läppäreitä ja käyttöjärjestelmä toimii niin, että kun loggautuu omilla tunnuksilla koneeseen, näkee samat jutut kuin puhelimesta, sanoo md.

"Pieksämäen mökillämme on kohtuuhintainen, nopea laajakaistayhteys"

- Uskon ja toivon, että Pieksämäen mökillämme on kohtuuhintainen, nopea laajakaistayhteys mitä nyt ei ole, sanoo Matti Laitinen. Hän uskoo lukevansa Hesarin mikrolta tai kevyeltä A3:n kokoiselta lukulaitteelta terassilla aamukahvia juodessa. Hesaria ei enää kanneta perille paperisena kuin kalliilla hinnalla.

Avoin yleisökeskustelu netissä pohjustaa Ylessä myöhemmin syksyllä käynnistyvää Ylen sisäistä pohdintaa tulevasta. Mihin meidän on syytä panostaa osaamisen kehittämisessä ja teknologioissa? Nyt on juuri oikea aika tuoda näkemyksesi esiin.

 Ks. myös Ylefi Slidesharessa: Tulevaisuustyön virikepaketti ja Näkökulmia nettiin 2020 -ryhmä.