To 12.01.2012 @ 15:00Jyri Kataja-Rahko

“Ne lopetetaan niin kuin moni muukin hyvä ohjelma!”

Jyri Kataja-RahkoKirjoittaja on YleX:n ohjelmapäällikkö.


"Radio millennium kuului joka viikonloppuiseen kuunteluelämykseen ja joskus sitä kuunneltiinuseampaan kertaan Areenan puolelta. Nyt tämä hupi kuulemma loppuu, MIKSI , kysyn vaan?"

"ei helvetin helvetti. Nyt viimeistään vaihdan kanavaa. Mestasoundi, Perttu Häkkinen ja RadioMillenium??? Miksi?
Jätetään parhaat ohjelmat pois ja soitetaan lisää sitä listapaskaa. jes.
Kiitos ja näkemiin YLE"

"Radiomafia takaisin, Räkärodeo, Peltsi ja Juuso, Salovaara…please!"

Otsikossa ja sen alapuolella näkyvää palautetta YleX:n ohjelmistomuutoksista on tullut paljon – puolesta ja vastaan. Suuri kiitos kaikista mielipiteistä ja ajatuksista, joita olemme saaneet! Mielipiteillä on tärkeä rooli, kun mietimme ja kehitämme ohjelmistoamme.

Monesta palautteesta suorastaan huokuu se, miten läheisiksi ja tärkeiksi tietyt ohjelmat ja juontajat ovat vuosien mittaan monelle tulleet. Radio on mitä suuremmassa määrin tunneväline! Olisimme epäonnistuneet monessa asiassa jos muutoksiin kukaan ei reagoisi millään tavalla.

Elinkaaria ja uusia duuneja

Miksi ohjelmiston muutokset tehtiin? Aamu-, keskipäivä-, ja iltapäivälähetykset uusittiin vuosi sitten ja ne ovat nousseet erittäin suosituiksi. Ne menestyvät loistavasti tällä erittäin kilpaillulla kentällä. Populaarikulttuurin ja -musiikin kanavan pitää tavoittaa paljon ihmisiä – muuten voi sanan ‘populaari’ jättää pois. Halusimme uudistaa myös iltoja ja viikonloppua, jotka eivät ole menestyneet viime vuosina enää yhtä hyvin. Ja radiossa kaikilla ohjelmilla on oma elinkaarensa - osa pitkiä, osa lyhyempiä.

Tilanteeseen ovat vaikuttaneet myös muuttuvat tilanteet ihmisten uralla – esimerkiksi Erno Kulmala aloitti vuodenvaihteessa todella tärkeässä tehtävässä tapahtumatuottajana kanavallamme.

YleX on vuosien mittaan kasvattanut monta persoonaa, jotka ovat nousseet tähdiksi ja jatkaneet matkaa Ylessä tai suunnanneet kilpailijoiden palvelukseen. Näitä tähtiä ja yleisön suosikkeja, menestysohjelmia, tai uudenlaisia toteutustapoja ei tule jos ei anneta mahdollisuuksia uusille kyvyille ja ideoille. Se taas tarkoittaa ohjelmiston muutoksia aika ajoin.

Ohjelmaideoita, kiitos!

Kun nyt loppuneet arki-iltojen ohjelmat aloittivat aikoinaan kanavalla, niin toimitukseen tuli paljon postia tyyliin: ”Miksi vanhat hyvät ohjelmat lopetetaan ja tilalle tulee uusia huonompia ohjelmia ja juontajia?” Nyt olemme taas samassa tilanteessa. Toivottavasti, kun seuraavan kerran jälleen uudistumme, niin meille tulee paljon palautteita siitä miksi nykyiset ohjelmat siirtyvät, loppuvat, tai muuttuvat ja tilalle tulee jotain ‘huonompaa’.

Toivon edelleen palautteita ja kommentteja toimitukseemme. YleX ei voi jämähtää paikoilleen, vaan elämme mukana siinä arjessa ja ‘skenessä’, jossa yleisömmekin. Yhtäkään muutosta emme tee ns. fiilispohjalta, vaan asiat mietitään tarkasti ja huomioiden monta asiaa; julkinen palvelu, Ylen arvot, yleisöt, populaarikulttuurin tuulet…

Meillä on ja tulee olemaan musiikin erikoisohjelmia ohjelmistossa. Mitä ja millaisia ne ovat tulevaisuudessa – siihen voi vaikuttaa! Etsimme koko ajan hyviä persoonia ja ohjelmaideoita! Ota siis yhteyttä!
 

Asiasanat: 
Ti 10.01.2012 @ 15:48Marja Keskitalo

Ylen radiokanavilla on nyt selvä työnjako

Kirjoittaja on Ylen radion päällikkö.


Vuodenvaihde toi useita muutoksia kotimaiseen radiotarjontaan. Ylellä on nyt neljä valtakunnallista suomenkielistä radiokanavaa, kaupalliset toimijat ovat laajentaneet kanaviensa kuuluvuusalueita ja kokonaan uusia radiokanavia on syntynyt. Kaikilla toimijoilla on myös selkeämpi näkymä tulevaan: kaupallisilla radioilla alkoi pitkä, kahdeksan vuoden toimilupakausi ja Yle sai ennen joulua päätöksen pitkään auki olleesta rahoitusmallista.

Kaupallisille radioille päättynyt vuosi on ennakkotietojen perusteella ollut taloudellinen menestys, mainossekunnit ovat käyneet hyvin kaupaksi. Toimiala on siis hyvässä iskussa ja kehittää aktiivisisesti uusia sisältöjä. Radio tavoittaa 95 prosenttia suomalaisista yli 9-vuotiaista viikoittain, joten kuuntelijasuhde on hyvä molemmilla toimijoilla.

Ylen suomenkielisillä radiokanavilla on jatkossa selvä työnjako: YLE Radio 1 on kulttuurin, tieteen, taiteen ja klassisen musiikin kotikanava. Keskittyneeseen kuunteluun tarkoitettu puheohjelmisto sisältää myös ajankohtaisohjelmien aatelia: Ykkösaamun arkiaamuisin ja Ajankohtaisen Ykkösen torstaisin ja lauantaisin. Klassisen musiikin lisäksi kanavalla soivat kansanmusiikki, jazz ja uutena tulokkaana viihteen suuret klassikot. Radio 1:n ohjelmistossa ovat myös hengelliset ohjelmat ja ohjelmat, jotka ruokkivat kuuntelijoiden henkisiä pohdintoja.

YLE Radio Suomi lupaa kertoa uutiset ensimmäisenä maakunnasta, maasta ja maailmalta. Radio Suomesta kuulee oman kaupungin asiat ja naapurin kuulumiset. Valtakunnan ajankohtaiset asiat saivat lisäaikaa jo syksyllä, kun Ajantasa piteni puolesta tunnista tuntiin aamu- ja iltapäivisin. Radio Suomen musiikki perustuu suuren aikuisyleisön mieltymyksiin: Rehellistä suomalaista iskelmää ja sopivasti nostalgista rockia. Iltaisin kanavalta kuulee musiikin erikoisohjelmia; bluesia, kantria, latinoa, rakkautta tai suuria suruja.

YLE Puheen uudistaminen on jo viikon toiminnan jälkeen herättänyt suuria tunteita. Osavaltakunnallinen Puhe uusi puheohjelmia kaikilta Ylen kanavilta. Nyt haluamme tarjota tuoretta sisältöä ja vaihtoehdon heille, joita vanha kanavavalikoimamme ei tavoittanut. Emme perustaneet uutta musiikkikanavaa, uskomme jatkossakin puheen voimaan. Puheessa on tarjolla asiaa ja viihdyttävää puhetta arjesta, politiikasta, perheestä, lapsista, medioista ja urheilusta. Urheilulla on fanaattiset kannattajansa ja vastustajansa. Kuuntelemme herkällä korvalla molempia ja vastaamme kummankin osapuolen toiveisiin tarjoamalla vaihtoehtoja.

YleX soittaa uutta suomalaista musiikkia ja kanavalla kuulee jatkossakin tanakkaa puhetta: Ile, Matti, Juhani, Aura, Jukka, Jenny, Aino ja Mäkkäri – tähtilistaa arjen primetimesta.

Aika ajoin kuulee kysyttävän, tarvitseeko Yle nuorisokanavaa. Varmasti tarvitsee ja tekee jatkossakin uskottavaa radiokanavaa ja nettipalvelua alle kolmekymppisille suomalaisille. Olemme ottaneet vakavasti Ylen uudet päämäärät tavoittaa kaikki suomalaiset ja palvella entistä paremmin nuoriakin suomalaisia. Aloitamme radiovuoden 2012 näiden neljän vaihtoehdon voimin ja intoa täynnä.

Ti 20.12.2011 @ 09:21Ylen ilmetiimi

Uutta Yle-ilmettä!

Ylen ilmetiimi Heidi Grönroos, Tuuli Laukkanen, Ili Marttinen, Pekka Sipilä ja Riikka Tähtinen (kuvassa myös projektipäällikkö Tuire Nuolivirta ja tiiminvetäjä Sami Liljeblad)Kuinka monta graafikkoa tarvitaan vaihtamaan Ylen yhtiöilme? Viiden hengen tiimimme valikoitui sisäisen suunnittelukilpailun kautta pari vuotta sitten. Osaamisalueinamme on mm. uutisgrafiikka, tv, radio, netti, painotuotteet...

Yleläisinä meidän ei tarvinnut lähteä kartoitustyössä liikkeelle nollasta. Suunnittelun lähtökohtina meillä ovat olleet Ylen arvot sekä tavoitemielikuvat. Lisäksi tutkimme tarkkaan muita yleisradioyhtiöitä, koska vastaavanlaista yritystä ei Suomesta löydy.

Uudistus on laaja ja se koskee kaikkia välineitämme (tv, radio, netti), maakuntia (välillä Helsinki–Inari) myöten. Se koskee myös mm. yhtiön painotuotteita ja ympäristöilmettä.

Logon suunnittelu

Aloitimme työmme tutustumalla tarkemmin Ylen logohistoriaan. Edellisistäkin logoista järjestettiin aikoinaan kilpailut. Hienoa (ja samalla pelottavaa!) oli päästä mm. Tapio Wirkkalan ja Herbie Kastemaan seuraan.

Tutustu Ylen logohistoriaan.

Logoluonnoksia suunniteltiin lukematon määrä ja niitä katseltiin ja kommentoitiin tiimissä. Parhaita jatkotyöstettiin ja testattiin käytännössä. Mitä pidemmälle suunnittelussa mentiin, sitä selvemmäksi tuli, että logon pitää olla selkeä ja yksinkertainen. Luonnoksista karsiutui pois kaikki turha. Logojen arvioinnissa meitä auttoi porukka muita Ylen visualisteja, joilta halusimme näkemystä tuorein silmin.

Uudeksi logoksi valikoitui kompakti neliö, jonka sisälle muotoiltiin ”yle”. Halusimme logolla vahvistaa mielikuvaa ihmisläheisestä yhtiöstä. Valintaan vaikuttivat myös monikäyttöisyys ja selkeys sekä tunnistettavuus. ”Laatuleimaksi” nimetty logo merkitsee jatkossa kaikki sisältömme Ylen tuotteiksi.

Visuaaliset elementit

Yhtiön uudeksi väriksi valittiin turkoosi. Tuntui mahdottomalta hakeutua pois sinisyydestä, mutta samalla halusimme raikastaa ja kirkastaa värimaailmaa. Väriä testattiin monin tavoin, sekä tv-ruuduissa ja netissä että lippumateriaaleissa ja painotuotteissa.

Tarpeelliseksi tuli myös yhtiöfontin tarkistaminen. Ryhdyimme etsimään erityisesti sähköisiin medioihin soveltuvaa ja samalla hieman persoonallisempaa, uuteen ilmeeseen sopivaa tekstityyppiä. Kustannuskartoituksen jälkeen totesimme, että on halvempaa teettää Ylelle oma fontti! Halusimme suomalaisen suunnittelijan ja päädyimme palkittuun typografiin Saku Heinäseen. Hän otti haasteen vastaan ja lähti suunnittelemaan meille fonttia mm. ohjeistuksella ”pyöreä mutta kulmikas”. Fontti otetaan käyttöön uutislähetyksissämme, netissä, opasteissa sekä kaikessa yhtiötasoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa.

Ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa olemme kuvanneet myös brändivalokuvia, joiden kautta haluamme koskettaa kohderyhmäämme – kaikkia suomalaisia. Kuvissa emme esittele Ylen tekniikkaa tai linkkitornia vaan erilaisten suomalaisten tarinoita. Pyrimme välttämään kuvissa mainosmaisuutta, sen sijaan haluamme kuvata arjen taikaa. Brändivalokuvia käytetään yhtiötasoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa, vaikkapa vuosikertomuksen kannessa. Uudet brändivalokuvat ovat valokuvaaja Kaapo Kamun käsialaa.

Tuleva ilme esitellään nyt suomalaisille, mutta työ jatkuu. Uudistus maaliskuun alussa. Yleisölle suurin muutos näkyy varmasti kanavailmeiden, mutta myös ohjelmaprofiloinnin kautta. Myös tv-ohjelmien välissä pyörähtävä Yle-logoanimaatio uudistuu uuden ilmeen mukaiseksi.

Kohta maalissa! Haluamme kuulla ajatuksianne, antakaa palaa!

Heidi Grönroos, Tuuli Laukkanen, Ili Marttinen, Pekka Sipilä ja Riikka Tähtinen

Pe 16.12.2011 @ 14:51Lauri Kivinen

Yle-ratkaisu helpottaa ja velvoittaa

Lauri Kivinen. Kuva: YleKirjoittaja on Ylen toimitusjohtaja.


Vaikka pitkin syksyä ja etenkin viime metreillä elettiin jännittäviä hetkiä, oli tieto Yle-ratkaisun syntymisestä lopulta mukavaa luettavaa ja merkittävä saavutus päättäjille.

Paitsi että ehdotus on sisällöltään meidän tavoitteemme ja toiveemme täyttävä, syntyi se voimakkaasti parlamentaarisessa prosessissa ja sai koko eduskunnan tuen. Nyt sitten odotamme täsmentäviä lakitekstejä, mutta raami on nyt selvä. Meillä on yhteiskunnan voimakas tuki.

500 miljoonan euron rahoituksen kerääminen vuonna 2013 tapahtuu luovalla ja uudella tavalla. Keskimäärin maksu alenee yli 80 euroa kotitaloutta kohti, arviolta noin 194 euroon. Vaihtelut ovat kuitenkin suuret, aina nollasta (alle noin 7800 euroa vuodessa ansaitsevat) tuonne 280 euroon (kahden hengen talous, jossa molemmat ansaitsevat yli 21 900 euroa vuodessa).

Valtaosalla suomalaisista maksu siis alenee, yksin elävillä se hyvinkin puolittuu. Kaikki suomalaiset ovat laillisuuden piirissä ja voivat hyvillä mielin seurata Ylen tarjontaa. Hallintomme säilyy virtaviivaisena ja hallintoneuvoston parlamentaarista roolia vahvistetaan.

Yleisradiolle päätös on hyvä. Ensinnäkin saamme pitkäjänteisen ratkaisun, joka antaa meille mahdollisuuden suunnitella toimintaamme vuosiksi eteenpäin. Toiseksi voimme palata kestävälle kehitysuralle ja tehdä panostuksia joista olemme joutuneet tinkimään. Näitä ovat tietotekniikka, ohjelmahankinnat ja etenkin panostukset henkilöstöön. Ja kolmanneksi saamme työrauhan. Voimme keskittyä tehtäväämme kaikin voimin.

Mutta ratkaisu myös velvoittaa meitä. Kun maksupohja laajenee niin että käytännössä kaikki maksavat, olemme mekin tilivelvollisia kaikille suomalaisille. Tätä vasten ovat uudet kanavaprofiilimme ja ohjelma-avaukset oikean suuntaisia. Meidän on tavoitettava kaikki suomalaiset, palveltava kaikkia suomalaisia hyvin ja kuunneltava heitä tarkkaan. Yleisösuhteemme nousee entistäkin tärkeämmäksi ja tämän velvoitteen kannamme mielellämme.

Haluamme tehdä Ylestä maailman parhaan julkisen palvelun mediayhtiön!



Yle-ratkaisusta on avattu keskustelu Yle Uutisten sivustolla.
http://www.yle.fi/uutiset/puheenaiheet/2011/12/keskustele_yle-vero_toteutuu_3108937.html
 

Asiasanat: 
To 15.12.2011 @ 09:43Pertti Seppä

Se on oikein avulias. Näkemiin.

Kirjoittaja on Ylen Selkouutisten tuottaja.

"Moi, Kiitos sinulle. Se on oikein avulias. Näkemiin." Selkouutiset sai tuon viestin kuuntelijalta. Kuuntelija on saanut radion Selkouutisista apua uutisten ymmärtämiseen.

Suomi on saanut tänä vuonna uuden hallituksen. Eurooppa kärsii velkakriisistä, ja suomalaiset puhuvat valelääkäreistä. Uusia uutisia tulee koko ajan, ilman taukoa. Uutisten asiat ovat monimutkaisia.

Jos äidinkielesi ei ole suomi, jos olet jo kovin vanha tai sinulla on oppimisen vaikeuksia, tavalliset uutiset voivat tuntua sinusta vaikeilta, sekavilta ja liian nopeilta. Silloin tarvitset sellaiset uutiset, jotka kertovat päivän tärkeistä aiheista selvästi ja rauhallisesti. Selkouutisten tehtävä on kertoa, mistä uutisissa on kysymys.

Kenenkään ei tarvitse pyytää anteeksi sitä, että ei ymmärrä uutisia.

Ihmiset ovat erilaisia, ja he myös tarvitsevat erilaisia uutislähetyksiä. Ylen tehtävä on pitää huolta siitä, että mahdollisimman monet ihmiset voivat ymmärtää, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu. Kaikilla ihmisillä on oikeus saada tietoa. Se kuuluu demokratiaan.

"Politiikkoja en ymmärrä tavallisissa uutisissa, mutta Selkouutisista saan tietää, mitä he tekevät", sanoi Mulenga Kasongo. Hän piti yhdessä Gerda Szaszin kanssa Selkouutisten kuuntelijapuheenvuoron, kun selkokielisestä tiedonvälityksestä puhuttiin keskiviikkona Ylessä.

Demokratiaan kuuluu myös se, että ihmiset voivat kertoa mielipiteitään, vaikka heidän puheensa ei ole virheetöntä. Sisältö on tärkeintä. Selkouutiset tekee internetsivuilleen uutisten lisäksi haastatteluja ja keskusteluja, joissa kielivirheet eivät haittaa.

Usein suomen oppijat ymmärtävät toistensa puhetta paremmin kuin ne, joiden äidinkieli on suomi. On helppoa ja hauskaa kuunnella ihmistä, jonka tilanne on tuttu. Myös Mulenga Kasongo ja Gerda Szasz kuuntelevat mielellään Selkouutisten haastatteluja. "On hauska kuulla muiden maahanmuuttajien tarinoita, miten he ovat menestyneet", Kasongo ja Szasz sanoivat.

Uutisia ja mielenkiintoisia tarinoita nykyajan Suomesta, niitä Selkouutiset haluaa kertoa kuuntelijoilleen.

Ylen Selkouutiset YLE Radio Suomessa joka päivä klo 21.45. Ensi vuonna lähetysaikamme on klo 21.30. Selkouutiset internetissä: yle.fi/selkouutiset.

Selkouutiset

Selkouutisten uusi keskusteluohjelma "Miksi? Siksi!" alkaa tammikuussa 2012. Kuvassa ohjelman keskustelijat: ylärivissä vasemmalla Mustapha Kebbeh ja oikealla Bledar Gjata. Alarivissä vasemmalta oikealle: Ugaso Isse, Sanna Heliövaara, Shim Hye Min ja Fatimah Baig. Ylärivissä keskellä Selkouutisten tuottaja Pertti Seppä.

Asiasanat: 
Ma 12.12.2011 @ 14:28Päivi Nummi-Aho

Yle saa keväällä uuden ilmeen

Päivi Nummi-AhoKirjoittaja on Ylen markkinointijohtaja.

Maaliskuussa 2012 Yle on ilmeeltään uuden näköinen, erivärinen ja erilainen. Ja silti monilta osin se sama tuttu ja luotettava Yle.

Ilmeuudistus on iso muutos: logo muuttuu, värit vaihtuvat ja typografia uudistuu. Ylen graafinen ilme ei ole vain yhtiötunnus paperin yläkulmassa. Se on osa ruutuilmettä ja se näkyy netissä! Myös kanavien ilmeet ja YLE Uutisten ilme uudistetaan.

Ylen uusi logo toimii entistä voimakkaammin laatuleimana kaikessa mitä yhtiö tekee. Se on suunniteltu monikäyttöiseksi ja helposti yhdistettäväksi Ylen eri palveluihin. Suomalaiset huomaavat muutoksen erityisesti tv-ruutujen ja netin ilmeiden uudistumisena.

Mutta ennen kuin olemme maaliskuussa, on hyvä kertoa uudistuksen taustoista.

Yle-ilmeen uudistamisesta päätettiin vuonna 2009 – silloin puhuimme ilmeen kirkastamisesta. Kun strategiatyössä arvioimme yhtiön ja koko mediamaailman muutossuuntaa, päädyimmekin varsin isoon ilmemuutokseen: Ylen strategian mukaisesti myös ilmeuudistus ottaa harppauksen lähemmäksi suomalaisia. Tähän me pyrimme myös kanavien ja ohjelmistojen uudistamisessa.

Koko ilmetyö lähti liikkeelle Ylen arvoista – suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen. Yksi haaste on ollut se, kuinka ilmennämme arvojamme ja tavoitteitamme visuaalisesti.

Muutokseen siis liittyy paljon muutakin kuin ilme, ja tällä kaikella haluamme palvella suomalaisia entistä paremmin. Uuden ilmeen tulee toimia kaikissa laitteissa, joista me suomalaiset ohjelmia katselemme, kuuntelemme tai palveluja käytämme. Uuden ilmeen tulee auttaa suomalaisia löytämään Ylen tarjontaa.

Ylessä on paljon graafista osaamista. Siksi kutsuimme syyskuussa 2009 yhtiön omat graafikot ilmekisaan. Halusimme löytää työhön parhaat tekijät ja luoda hyvän tiimin. Valitsimme työhön viisi graafikkoa.

Työ eteni vaiheittain: graafikoiden noin 80 logovaihtoehdosta valittiin jatkoon kahdeksan, joita testattiin ulkopuolisilla tahoilla, asiakkailla sekä talossa noin 20 graafikkokollegalla. Ensimmäisestä testistä valittiin jatkoon neljä logoa, joita edelleen testattiin: miten logo sopii ruutuun, nettiin ja moniin muihin käyttötarkoituksiinsa. Näistä toimivimmaksi nousi yksi, joka täytti tavoitteet ja istui hyvin eri sovelluksiin. Sen kanssa työtä lähdettiin jatkamaan kohti kokonaista ilmeuudistusta.

Kerromme alkutalven aikana lisää Ylen tulevasta ilmeestä. Ja varsin pian saattekin kaikki arvioida, miten olemme tässä työssä onnistuneet...
 

Asiasanat: 
Pe 09.12.2011 @ 15:09Reija Hyvärinen

Löydä Yle!

Reija HyvärinenKirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Mikä on Ylen tehtävä?

Näinä päivinä Suomessa odotetaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja viestintäministeri Krista Kiurun esitystä Yle-paketista. Myös me Ylessä odotamme sitä. Julkisuudessa puhutaan Ylen rahoittamisesta ja puhutaan paljon myös Ylen tehtävän määrittelystä, joka sekin sisältyy ministerin pakettiin.

Ylen toiminnan ja Ylen ohjelmien pitää erottua kaupallisista vaihtoehdoista. Itse ajattelen, että ohjelmiemme on erotuttava otteellaan ja sisällöillään.

Tämä edellyttää jokaiselta yleläiseltä katseen tarkentamista ja skarppaamista entisestään.

Meidän on ohjelmatyössä tehtävä kirkkaita, rohkeita ja riippumattomia havaintoja ihmisistä ja maailmasta. Tämä pätee kaikkeen Ylen sisältöön, oli se sitten viihdettä tai asiaa. Meidän on pidettävä mielessä, että suomalaisia koskettava ja puhutteleva sisältö on työmme ydin.

On myös pidettävä huolta siitä, että sisältömme löytyvät helposti kaiken muun maailman mediatarjonnan joukossa. Tämä on kovaa hommaa, sillä maailma tulvii mediaa. Uutisia seurataan erilaisiin tarpeisiin ja erilaisissa mielentiloissa kuin vaikkapa viihdettä. Lasten sisältöjen kilpailukenttä on ihan oma maailmansa. Entäs nuoret?

Ajankohtaisjournalismia pitäisi sitäkin tehdä niin, että se erottuu uutisista. Radio, tv ja netti ovat kaikki oma maailmansa, ja mediankäyttö on joka mediassa erilaista. Meidän tekijöiden on nykyistä paremmin opeteltava tuntemaan Ylen kilpailuympäristö: se mitä muut tekevät, miten suomalaiset elävät ja toimivat ja miten tarinoita kuljetellaan televisiosta nettiin ja takaisin, välillä radioonkin koukaten.

Tulevan vuoden aikana me Ylessä selkeytämme toimintaamme. Me haluamme tehdä selkeitä sisältökokonaisuuksia, jotka entistä paremmin löytyvät esimerkiksi aina tiettyyn kellonaikaan. Me profiloimme uudelleen radio- ja tv-kanavia juuri siksi, että haluamme parantaa ohjelmien ja palvelujen löydettävyyttä ja erottuvuutta. TV1 saa ja sen pitää erottua TV2:sta, jotka myös erottuvat Yle Teemasta ja FST5:stä. Radio Suomen pitää erottua YleX:stä. Ja Ylen nettisisältöjen pitää erottua kaikista maailman muista nettisisällöistä.

Meillä on jo olemassa monipuolinen Yle. Haluaisimme päästä siihen, että kaikki suomalaiset tuntisivat monipuolisen Ylen joltakin kolkalta omakseen. Tällainen tunne tulee vain, jos jokainen löytää Ylen tarjonnasta itselleen merkityksellisiä sisältöjä ja juttuja.

Me uskomme, että kirkkaille, rohkeille ja riippumattomille havainnoille on tilausta! Ensi vuonna haluamme tehdä töitä sen eteen, että kaikenikäiset suomalaiset löytävät sisältömme.

To 08.12.2011 @ 14:42Antti Huttunen

Ensimmäiset kokemukset uudesta Areenasta

Antti Huttunen.

Kirjoittaja on tuottaja Ylen markkinoinnissa.

Uusi YLE Areena julkaistiin eilen beta-testaukseen. Vaikka mukaan mahtuu vielä paljon bugeja ja suorituskyvyssä on vielä kehittämistä, oli vastaanotto rohkaiseva. Ensimmäisten tuntien aikana saimme suuren määrän palautetta, joka on arvokasta, kun palvelua lähdetään kehittämään eteenpäin niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin.

Yksi palautteissa usein toistunut toive on saada Areena toimimaan myös iPadissa. Toive on perusteltu ja siihen voimme iloksemme vastata, että tämä tulee tapahtumaan, mutta hieman myöhemmin. Ensin keskitymme viilaamaan uuden emo-Areenan huippuunsa.

Toinen palautteissa usein toistunut teema, osin edelliseen liittyvä, on kritiikki flashin käyttöä kohtaan. Ratkaisuksi ehdotettu HTML5-standardi ei valitettavasti vastaa Ylelle asetettuihin vaatimuksiin.

HTML5 ei tarjoa medioiden jakeluun vielä sellaista suojausta, jota tekijänoikeuksien haltijat Yleltä vaativat, ts. videot ovat kopioitavissa käyttäjän omalle koneelle vaivatta. Vaatimukset tulevat sekä ohjelmantekijöiltä (esim. BBC:ltä) että musiikin tekijänoikeusjärjestöiltä (Gramex).

Käyttöliittymätekniikkana HTML5:n osia on käytössä, kuitenkin niin, että palvelu on saavutettavissa myös vanhemmilla selaimilla.

YLE Areenan vaiheista kerrotaan myös YLE Areena -blogissa.

Ke 23.11.2011 @ 12:38Elina Ravantti

Kuuleeko Yle? - Kuuntelen

Elina RavanttiKirjoittaja on Ylen yhteiskuntasuhteiden päällikkö.


”Pöhöttyneen Ylen pitäisi karsia kulujaan rajusti.”

”Yle on 5000 ihmisen suojatyöpaikka. Ei sellaisen ylläpitoon ole varaa.”

”Ylen kanavat pitäisi panna maksukortille, mutta Yle ei uskalla tehdä sitä. ”

Internetin keskustelupalstoilla on viime viikkoina esitetty monenlaisia ajatuksia siitä, mikä Yle on ja kuinka Ylen rahoitus saataisiin kestävälle pohjalle. Aihe on ajankohtainen, käydäänhän eduskunnassa parhaillaan neuvotteluja Ylen rahoitusmallin uudistamisesta. Me Ylessä olemme panneet kuunteluvaihteen päälle ja ryhtyneet keskustelemaan ihmisten kanssa netissä.

Yleen tulee paljon myönteistä palautetta ja tutkimusten mukaan suomalaisten selvä enemmistö arvostaa Yleä. Nettikeskusteluissa äänessä ovat enimmäkseen Yleä arvostelevat eikä verkossa säästellä sanoja. Keskustelun sävy kuitenkin muuttuu, kun sekaan tulee yleläinen omalla nimellään ja avoimesti Ylen edustajana. Alatyyli vaihtuu useimmissa tapauksissa asiallisemmaksi ja pelkkä piikittely vähenee.

Mieleeni on jäänyt viime viikoilta varsinkin yksi tapaus. Eräs kirjoittaja vertasi minua aluksi natsi-Saksan propagandaministeriin Joseph Goebbelsiin. Vuorokauden ajatustenvaihdon jälkeen keskustelimme jo täysin asiallisesti siitä, kuuluvatko Yle Areenan ja Elävän arkiston kaltaiset palvelut julkiseen palveluun.

Kritiikki ei useinkaan laimene yleläisen mukaantulosta, muttei sen tarvitsekaan. Eri mieltä oleminen ei ole vaarallista. Se on antoisaa ja panee ajattelemaan, puolin ja toisin. Olennaista on, että mielipiteenvaihtoa voi käydä tosiasioiden, ei luulojen, pohjalta.

Yllätyksenä nettikeskustelijoille on tullut esimerkiksi se, että pöhöttynyt tuhlari-Yle on myytti. Yle on noudattanut tiukkaa kulukuria ja pitänyt kulunsa samoina jo kymmenen vuotta, vaikka Suomessa hinnat ja palkat ovat nousseet selvästi. Tai se, että Ylen henkilöstömäärä on vähentynyt vuosikymmenessä neljänneksen. Ylessä on 3100 vakituista työntekijää, jotka ovat monipuolisia ammattilaisia kansainväliselläkin mittapuulla mitattuna. Tai että maksukortti ei sovi Ylestä säädetyn lain pykälään, jossa sanotaan, että Ylen tulee saattaa palvelunsa jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Viidenneksessä suomalaisista kotitalouksista ei ole minkäänlaista laitetta, jossa olisi korttipaikka. Eikä kortti ratkaisisi Ylen radio- ja nettipalveluista maksamista.

Aika moni nettikeskustelija tuntuu ajattelevan, että Ylestä on tullut turha. He kysyvät, mihin tarvitaan julkista palvelua ja nykyisen kaltaista Yleä, kun kaupalliset kanavat tarjoavat yllin kyllin ohjelmia. Hyvä kysymys, sillä se pysähdyttää meidät yleläisetkin miettimään työmme merkitystä.

Yle tekee 70 prosenttia kotimaisista televisio-ohjelmista, yli 90 prosenttia toimitetuista radio-ohjelmista ja merkittävää sisältöä nettiin. Ellei Yleä olisi, ei juuri olisi kotimaisia ohjelmiakaan. Vajaan 5,4 miljoonan ihmisen kansakunnalle se on tärkeä asia.

Yle pitää myös yllä ohjelmatarjonnan monipuolisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön vuosittainen selvitys osoittaa, että tv-ohjelmissa kaupallisten kanavien ohjelmisto on kaventunut, mutta Ylen pysynyt monipuolisena. Radiossa Yle tarjoaa suuren määrän ohjelmia, joita mikään muu yhtiö Suomessa ei tee. Netissä olemme olleet edelläkävijöitä mm. Yle Areenan ja Elävän arkiston kaltaisten palvelujen luomisessa suomalaisille.

Niin ikään Yle pitää yllä kilpailua ja alueellista tasa-arvoa. Useimmissa maakunnissa Yle tarjoaa ainoan vaihtoehdon maakunnan ykköslehdelle. Yle tuo myös valtakunnan jokaisen luo asuinpaikasta riippumatta, olipa kyse politiikasta tai vaikkapa Musiikkitalon konserteista, joita Yle välittää netissä, radiossa ja televisiossa.

Eräs keskustelija puuskahti, mihin tarvitaan yhtiötä, joka ei kykene hoitamaan asioitaan niin, että se tuottaisi voittoa. Yksi viestinnän julkisen palvelun hienouksista piilee siinä, että rahaa käytetään ohjelmien tekoon, ei voitontavoitteluun. Silloin voi tehdä rohkeitakin ohjelmia, jotka koskettavat, puhuttavat ja ehkä muuttavat katsojassaan, kuulijassaan tai lukijassaan jotakin. Voi myös tehdä sisältöjä aiheista, jotka ovat tärkeitä pienemmälle yleisöjoukolle. Ja voi tarjota kaikki sisällöt jokaisen ulottuville yhdellä ja samalla maksulla.

Yleä saa arvostella ja siitä saa keskustella. Koska toimimme yhteisellä rahalla, Ylen pitää olla valmis antautumaan keskusteluihin ja kuuntelemaan. Tavataan siis netissä vastakin!

Ti 22.11.2011 @ 15:18Olli-Pekka Heinonen

Tilaa uudelle

Olli-Pekka Heinonen. Kuva: YleKirjoittaja on Ylen julkaisujohtaja.


”Ei tällaisia suomalaisia olekaan!” Tuo hämmästynyt huudahdus kuultiin Ylen asiakkuuden työpajassa, jossa laadullisen tutkimuksen keinoin porauduttiin syvälle 20 suomalaisen elämään, arvoihin ja asenteisiin. Vastaus huudahdukseen kuuluu: Kyllä on. Sitä todistaa kuusikymppinen korkeakoulutettu virkamies, jonka mielestä yhteiskunta ja politiikka ovat vieraita asioita, jotka haittaavat hänen pyrkimystään onnelliseen elämään. Tai 56-vuotias leipomoyrittäjä, joka oli kovin huolissaan ekologiasta ja energiantuhlauksesta ja harrastaa moottoripyöräilyä.

Määrälliset asiakkuustutkimukset kertovat päätrendejä, keskiarvoja, yleistyksiä, jotka ovat arvokasta tietoa ohjelmia ja ohjelmistoja suunniteltaessa. Yhtä arvokasta on laadullinen tutkimus, joka erottaa ihmiset massasta. Arvostamme erilaisia asioita, elämme kukin omalla tavallamme ja haaveilemme tyystin erilaisista asioista.

Mitä tämä kertoo Yleisradiolle? Moninaisuuden on näyttävä myös ohjelmistossa. Kanavia profiloimalla haetaan sitä, että mahdollisimman moni suomalainen löytää Ylen kokonaistarjonnasta itselleen kiinnostavaa sisältöä. Kaikkien suomalaisten palveleminen ei ole mahdollista ilman, että eriytämme tarjontaamme. Yleisradio tarjoaa joka päivä pelkästään televisiossa 21 tuntia ensilähetyksiä, joten sen kaiken katsominen ei ole inhimillisesti mahdollista.

Teemmekö sitten vain ohjelmia ja palveluita, joita suomalaiset odottavat? Emme.
Julkiseen palveluun kuuluu yllättäminen, ohjelmat joita ei odota näkevänsä tai kuulevansa, aiheet jotka saattavat ihmetyttää tai ärsyttää. Yllättäviäkään ohjelmia ei voi suunnitella, jos ei tunne sitä, jonka aikoo yllättää. Asiakastutkimuksen lisäksi suora yleisöpalaute, sosiaalisen median keskustelut sekä tietysti ohjelmien ja palveluiden suosio antavat meille yleläisille tietoa valintojen tekemiseen.

Koska Yleisradio ei myy mitään, olemme kiinnostuneita myös vähemmän kulutuskykyisten suomalaisten elämästä ja teemoista, joita mainostajat karttavat. Haluamme tuoda erilaisia suomalaisia yhteen, luoda yhteisiä kokemuksia pirstoutuvassa maailmassa.

Elämä on vanhasta luopumista ja tilan tekemistä uudelle, niin myös mediasisällöissä. Tarjontamme uusiutuu. Tähtäämme siihen, että ilo uudesta hautaa alleen vanhasta luopumisen kitkan. Antakaa meille palautetta ja tulkaa mukaan ohjelmantekoon. Haluamme oppia asiakkaan tavoille.
 

 

Kirjoitus on tuoreen YLE Esittää -lehden pääkirjoitus.
Lataa lehti pdf-tiedostomuodossa.

Sivut

Avoin Yle

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu