Kierroksella ihasteltiin ryijyjä 10.05.08

Tuomas Sopanen halusi kerätä itselleen sellaisen kokoelman ryijyjä, että niistä näkisi koko suomalaisen ryijyn kehitystarinan. Nyt kokoelmaan on kertynyt noin 220 ryijyä kattavasti eri aikakausilta.

Alkuun keräily ei ollut mitenkään suunnitelmallista. Ensimmäinen kosketus ryijyihin tuli, kun kotona oli vanha ryijy, jota arvostettiin. Vuonna 1980 Tuomas Sopanen väitteli tohtoriksi, josta lahjaksi hänen siskonsa lupasi kutoa ryijyn. Tuomas selaili useita ryijykirjoja valitessaan sopivaa ryijyä ja valituksi tuli Akseli Gallen-Kallelan Pariisin v. 1900 maailmannäyttelyyn suunnittelema Liekki.
Sen jälkeen ryijyt unohtuivat muutamaksi vuodeksi ja Sopanen keräili tietoja lähinnä itämaisista matoista, kunnes hän tajusi, että onhan Suomessa omiakin kansanomaisia kudoksia.



- Kotona oli sellainen paikka, johon piti saada vanha ryijy. Kun sen sai ostettua, löytyi toinen ryijyä vailla oleva kohta. Ostelin, kun vastaan tuli ryijyjä sen enempää etsimättä, kertoo Tuomas.

Vuonna 2005 Sopasella oli vajaan 30 ryijyn kokoelma, joka päätyi hänen serkkunsa kautta näytteille Heinolaan. Tuon näyttelyn kokoamisen jälkeen Tuomakselle heräsi ajatus, että keräilyyn on käytävä vakavammin.

- Olen ollut opettaja. Kai se siitä johtuu, että halusin itselleni sellaisen kokoelman suomalaisia ryijyjä, joista näkee niiden koko kehityskaaren, sanoo Tuomas.

Ryijyt olivat aluksi peitteitä, joita käytettiin erityisesti merimatkoilla ja ne kuuluivat myös sotilaiden varustukseen. Myös tavallinen kansa kutoi ryijyjä peitoiksi ja pikkuhiljaa niitä alettiin myös koristella. Sittemmin ryijyjä käytettiin esimerkiksi Jugend-kaudella penkkisohvien peitteinä ja lopulta kodin koristeina seinällä. Ryijy on siis kulkenut pitkän ja mielenkiintoisen matkan tarvekalusta taiteilijan suunnittelemaksi design-ryijyksi.



Ryijyjä löytyy edelleen jonkin verran kirpputoreilta, mutta enimmäkseen Tuomas Sopanen ostaa niitä huutokaupoista, nettihuutokaupoista ja antiikkikaupoista. Onpa hän myös itse kutonut kaksi ryijyä. Kummankin tekemiseen meni aikaa noin 200 tuntia, joten kaikista kärsimättömimmän puuhaa se ei ole. Sopanen kuitenkin sanoo, ettei ryijyn sidontaa kannata turhaan pelätä liikaa. Kun valitsee sopivan mallin voi jokainen onnistua oman ryijyn kutomisessa.

Tuomas Sopasen ryijyihin pääsee tutustumaan Ryijy Elää -näyttelyssä Varkauden taidemuseossa 9.5.-28.9.2008.
www.varkaus.fi/museot
(YLE ei vastaa ulkopuolisten sivujen sisällöstä)

Vinkkejä ryijyä hankkivalle:

Pidä huolta ryijystäsi
- Älä käytä nauloja tai lenkkejä ripustamiseen, vaan ompele taakse ripustuskuja, jos sellaista ei ole.
- Älä pese arvokasta ryijyä itse.
- Säilytä ryijyäsi kangaspussissa, jos se ei ole seinällä.
- Tarkista silloin tällöin, onko ryijyssäsi koin toukkia. Kokeile esim. variseeko ryijystä pikkiriikkisiä mustia hiukkasia valkealle paperille. Jos niitä löytyy, laita ryijy viikoksi mahdollisimman kylmään pakastimeen.
- Älä altista ryijyäsi voimakkaalle valolle

Opettele tunnistamaan kopioryijyt
- Kansanomaisten ryijyjen kopioita on tehty paljon erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla, mutta myös myöhemmin; monet niistä ovat hienoja, mutta eivät yhtä arvokkaita kuin aidot 1700- ja 1800-lukujen ryijyt
- Joissakin kopioissa on hämäävästi vain alkuperäisen ryijyn vuosiluku.
- Tavallisesti kopioissa on pumpulinen loimi ja alapäässä hapsut, vanhoissa loimet ovat pellavaa eikä niissä ole hapsuja.
- Kopioissa nukkien päät on leikattu tasaisiksi ja yhtä pitkiksi, vanhoissa päät ovat tavallisesti ohuet ja suipot.
- Kopioiden lanka on tasapaksua, tasaväristä ja himmeää; jos lanka on silkkimäisen kiiltävää ja kierteet ovat osittain auenneet, olet ehkä löytänyt arvokkaan vanhan ryijyn.
- Kopioissa ei tavallisesti ole korjauksia, vanhoissa on usein.

Ryijy on useimmiten hintansa arvoinen
- Ryijyn tekemiseen menee paljon aikaa ja tarvikkeita. Täysikokoisen ryijyn tekeminen on vähintään kuukauden kokopäivätyö. Mieti tätä, kun tarkastelet hintoja.
- Osta vain sellainen ryijy, josta kovasti pidät.
- Hinta riippuu hyvin monesta seikasta: kauneus, ikä, kunto, mallin yleisyys, värien säilyminen, puhtaus, korjaukset. (Uutena ostettu täyskokoinen ryijy maksaa Suomen käsityön ystävillä n. 3300€, halvin ryijy, jonka olen saanut, maksoi 12 €.)