To 11.08.2011 @ 15:24Maria Hausen, Vastaava tuottaja

Mihin hävisi ”Tuoreimmat uutiset”-listaus yle.fi-etusivulta?

Tiistaina 9.8. vaihdoimme yle.fi-etusivun ”Tuoreimmat uutiset”-listauksen ”Facebookissa jaettua-osioon”. Osiossa näkyy sisäänkirjautuneille Facebookin käyttäjille kavereiden jakamat Ylen sisällöt, sisäänkirjautumattomille yleisesti eniten jaetut Ylen sisällöt.

Päädyimme tähän ratkaisuun, koska halusimme antaa yle.fi:tä käyttävien ihmisten näkyä etusivulla. Uskomme, että oma verkosto voi poimia yle.fi:n laajasta sisällöstä kiinnostavia juttuja, joihin ei ehkä muuten törmäisi - onhan yle.fi:ssä paljon muutakin kuin uutisia.

Lisäksi ”Tuoreimmat uutiset”-listaus on automaattinen, minkä vuoksi siinä ja uutisnostoissa on ollut paljon päällekkäisyyttä. Etusivun uutisnostot kun ovat pääsääntöisesti juuri tuoreimpia uutisia. Päällekkäisyydeltä ei toki voi välttyä Facebook-ratkaisussakaan.

Vaikka listaus ei nyt näykään suoraan etusivulla, tuoreimpiin uutisiin pääsee etusivulta ”Uutiset, urheilu ja sää”-palkin alapuolella olevasta ”Tuoreimmat”-linkistä.

Vaihdon jälkeen etusivun toimituksen sähköpostiin on tullut neljä palautetta, kaikki negatiivisia. Määrä on sinänsä vähäinen, mutta melkoinen suhteutettuna siihen, ettei palautetta yleensä anneta.

Toimitus kysyi ihmisten mielipiteitä asiasta Facebookin Suomen Yleisradio-sivulla. Tällä hetkellä positiivista (lähinnä tykkäysten muodossa) ja negatiivista palautetta on suunnilleen saman verran.

Kritiikkiä on tullut seuraavista asioista:
- Muita kiinnostavat sisällöt eivät välttämättä kiinnosta itseä.
- Muiden jakamat sisällöt näkee Facebookissakin.
- Pienemmät alueelliset uutiset hukkuvat.
- Suosittelut eivät aina ole kovin tuoreita, koska riippuvat oman verkoston toiminnasta.
- Facebookin esilletuominen ei sovi Ylelle.

Seuraamme tilanteen kehittymistä ainakin vielä ensi viikon. Näkemyksenne ovat erittäin tervetulleita.

Ehkä kumpikaan näistä ei ole paras ratkaisu ja kehitämme lähitulevaisuudessa etusivun tuolle paikalle jotain muuta. Mitä se muu voisi olla? Minkälainen sisältö palvelisi teitä parhaiten?

To 11.08.2011 @ 08:08Leevi Kokko, Asiakkuuspäällikkö

YLE Areenan käyttäjät toivovat tulevaisuudessa palvelulta muistuttajia ja suosituksia

Toukokuun lopussa pyysimme Areenan käyttäjiä osallistumaan asiakaskyselyyn, jonka avulla halusimme arvioida nykyisen Areenan tärkeimmiksi koettuja ominaisuuksia sekä pyytää mielipiteitä Areenan uudistusta varten. Tavoitteemme oli saada palautetta eritoten Areenaa paljon käyttäviltä, jotta voimme varmistua siitä että pystymme palvelemaan Areenan asiakkaita jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kyselyssä etsittiin myös osallistujia kesäkuussa järjestettyihin ryhmäkeskusteluihin, joissa ruodittiin tarkemmin lähiaikoina julkistettavan uuden Areenan ominaisuuksia sekä saatiin yksityiskohtaisempaa palautetta konseptiin.

Saimme kyselyyn lyhyessä ajassa lähes 800 vastausta, ja tavoitteemme mukaisesti vastaajajoukossa painottuivat Areenaa usein käyttävät asiakkaat. Alla muutamia tutkimuksesta esiinnousseita huomioita:

- Facebook oli käytössä lähes kaikilla vastanneilla, Twitteriäkin käyttää melkein kolmannes. Facebookissa ohjelmia suosittelee 35% vastaajista.

- Areena-toimituksen työtä arvostetaan: Etusivun suosituskarusellia käyttää paljon tai jonkin verran lähes 60% ja Teemoja lähes puolet vastanneista.

- Suorien Areena-lähetysten merkitys on kasvanut syksystä 2009, jolloin asiaa on viimeksi kysytty. Nyt jo lähes 70% vastaajista ilmoitti käyttävänsä niitä paljon tai jonkin verran.

- Kysyttäessä tulevien ominaisuuksien haluttavuutta, muistuttajia kaivataan selkeästi eniten, ohjelmien kommentointia ja arvostelua ei niinkään paljon. Omaan katseluhistoriaan perustuvat suositukset olisivat erittäin tai melko tärkeitä yli puolelle vastanneista.

- Toiveissa oli havaittavissa pieniä sukupuolieroja: Miehet pitävät erittäin tärkeänä, että Areenasta saisi tietoa siitä, mitä kaverit katsovat. Toisaalta naisista monikaan ei ole kiinnostunut käyttämään Areenaa mobiilisti tai pelikonsolilla.

- Tulevaisuuden sisältötoiveista kysyttäessä kolmen kärki on selvä: dokumentteja, elokuvia ja kansainvälisiä sarjoja kaivataan nykyistä enemmän. Myös tämän kysymyksen kohdalla oli havaittavissa eroja miesten ja naisten välillä: Miehet haluavat Areenaan enemmän dokumentteja ja urheilua. Naiset puolestaan kaipaavat elokuvia ja kansainvälisiä sarjoja.

- Tekninen toimivuus on edelleen haasteena ja ohjelmia katsoessa vielä aivan liian moni joutuu kohtaamaan "Pieni hetki..." viestin.

- Avoimissa vastauksissa selkeästi esiin nousseita toiveita olivat mm. ohjelmien nettioikeuksien laajentaminen, kuvanlaadun parannukset, sekä käyttäjätunnistukseen perustuvat omat listat ja suosikit, katseluhistoria sekä siihen perustuvat suositukset.

Jatkamme tulosten pöyhintää ja kehitystyötä teidän kanssanne. Iso kiitos kaikille kyselyyn ja ryhmäkeskusteluihin osallistuneille, saimme paljon ajateltavaa mietintämyssyyn! Uudistetun Areenan beta-versio julkaistaan lähiaikoina. Jos tahdot pysyä ajan tasalla uudistuksesta, se onnistuu vaikkapa Areenan Facebook-sivun kautta: http://www.facebook.com/yleareena

 

Ke 15.06.2011 @ 15:15Kari Haakana

Ylen avoin data: rajapinta Ylen teksti-tv:hen

Viime vuonna beta.yle.fi-hankkeessa tehtiin nopeassa tahdissa uudenlainen käyttöliittymä teksti-tv:lle. Uutuus nimettiin über-teksti-tv:ksi; nimi viittaa digi-tv-suunnitelmissa vilahdelleeseen super-teksti-tv:hen ja über on tietenkin superia vieläkin parempi asia.

Alunperin über-teksti-tv.n yhteyteen piti tulla mahdollisuus tehdä oma viritys, mikäli Ylen tekemä ei kelvannut. Tuolloin mahdollisuus jäi tekemättä ajanpuutteen takia, mutta nyt tämä on mahdollista.

Google Docs -palvelusta löytyy nyt lyhyt kuvaus siitä, miten halukkaat kehittäjät pääsevät kiinni teksti-tv:n rajapintaan ja miten sitä käytetään. Rajapinnan käyttö on sidottu avaimeen (API key), jonka saa Ylestä sähköpostitse. API key -käytäntöön on päädytty, jotta voimme ongelmatilanteissa rajoittaa rajapinnan käyttöä.

Rajapinta tarjotaan käytettäväksi CC-lisenssillä (CC BY-SA 3.0).

Jos rajapinnasta tai sen käytöstä on kysyttävää, tee se blogin kommenteissa. Kommentoi myös (mielellään linkin kera), jos olet tehnyt jonkin sovelluksen rajapinnan avulla.

Ke 15.06.2011 @ 12:13Kari Haakana

Ylen vuoden 2007 vaalikoneen tiedot avoimena datana

Yle Uutisten vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalikoneen ehdokkaiden vastausdata on nyt saatavilla avoimena data. Tiedot ovat saatavissa Google Docs- palvelusta laskentataulukkomuodossa.

Vaalikonetieto on dokumentin ensimmäisellä välilehdellä. Toisella välilehdellä on kuvattu dokumentin sisältöä.

Tämä Ylen vaalikoneen vastauksista koostettu dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2007.
Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin, mielellään linkin kera.

Pe 10.06.2011 @ 15:05Kari Haakana

Suomalaiset verkossa -tutkimuksen vastaukset avoimena datana

Yleisradio julkaisi aiemmin tänä vuonna yhdessä 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa tutkimuksen, jolla selvitettiin suomalaisten Internet-käyttöä. Tutkimuksen ja sen tulosten esittely löytyy Slideshare-palvelusta.

Nyt tarjoamme tutkittavaksi ja jatkokäyttöön tämän tutkimuksen vastausaineiston. Aineistossa on 1858:n verkkoa käyttävän suomalaisen vastauksia erilaisiin netin käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Aineisto on jaossa taulukkolaskentamuodossa Google Docs -palvelussa. Kustakin vastaajasta kerrotaan sukupuoli (1=mies , 2=nainen ) ja ikä.

Aineisto julkaistaan CC-lisenssillä (CC BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Ylen ja 15/30 Researchin Suomalaiset verkossa -tutkimus.

Jos dokumentti herättää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin, mielellään linkin kera.

Ma 16.05.2011 @ 17:06Kari Haakana

Vuoden 2011 vaalikonetiedot nyt avoimena datana

Yle Uutisten vuoden 2011 eduskuntavaalikoneen ehdokkaiden vastausdata on nyt jaossa. Data on saatavissa Google Docs- palvelusta laskentataulukkomuodossa.

Vaalikonetieto on dokumentin ensimmäisellä välilehdellä. Toisella välilehdellä on kuvattu dokumentin sisältöä.

Tämä Ylen vaalikoneen vastauksista koostettu dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2011.

Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin, mielellään linkin kera.

Julkaisemme lähiaikoina vaalikonedataa myös aiemmista vaalikoneista. Linkit muuhun Ylen avoimeen dataan tulevat toistaiseksi tähän blogiin, mutta pyrimme tekemään kokoavan dokumentin datasta beta.yle.fi-palveluun sitten, kun julkaistuja datasettejä on enemmän. 

Ma 16.05.2011 @ 11:28Kari Haakana

Yle.fi:n hurja veivi

Euroviisut ja jääkiekon MM-kisat näkyivät selvinä piikkeinä Ylen web-palveluissa viime viikolla. Kaikkiaan Yle.fi:n eri palveluissa käytiin viime viikolla 2,2 miljoonan eri selaimen voimin. Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys.

Erityisen vilkkaasti kävijöitä virtasi Areenaan, jossa sekä lauantaina että sunnuntaina käynnistettiin yli miljoona videoklippiä tai -streamia.

Jännittävä ilmiö oli myös selostaja Antero Mertarannan ilmaveivi-hehkutus, joka pomppasi vuorokaudessa koko tämän vuoden katsotuimmaksi on-demand-klipiksi. Merkittävä tekijä tässä suosiossa ovat olleet Ilta-Sanomat ja Iltalehti, jotka molemmat linkkasivat alle upotettuun Areena-videoon. Iltapäivälehtien linkkaukset loivat 13% koko viime viikon viittaavasta liikenteestä Areenaan. Hehkutuksen kohde eli Granlundin maali jäi suosiossa selvästi Mertarannan reaktiolle.

 

Ma 09.05.2011 @ 12:19Kari Haakana

Yle avaa dataa

Avoin data on viimeisen vuoden aikana noussut verkkojournalismin kuumaksi kysymykseksi. Guardianin, New York Timesin, BBC:n ja vaikkapa Norjan yleisradioyhtiö NRK:n esimerkkejä on seurattu myös Ylessä kiinnostuneina. Avoin data on lähtenyt liikkeelle Suomessakin muun muassa valtioneuvoston taannoisen päätöksen myötä.

Yleä on viime syksynä ja kuluvan kevään aikana lähestytty datanavauspyynnöillä. Suurin kiinnostus on kohdistunut vaalikoneiden vastaustietoon, mutta muunkin Ylen toiminnassa syntyneen datan perään on kyselty.

Onkin ilo kertoa, että Ylen dataa ryhdytään avaamaan. Tulevina viikkoina julkaisemme tässä blogissa linkkejä Ylen avoimeen dataan muutamissa eri muodoissa. Luvassa ovat muun muassa kaikki teknisesti julkaisukelpoisessa muodossa olevat vaalikonetiedot vuodesta 2007 lähtien sekä ainakin yksi rajapinta.

Kaikki nyt julkaistava tieto julkaistaan Creative Commons -lisenssillä, ellei toisin ilmoiteta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkaistavaa tietoa saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnättäessä linkitetään selvästi tämän blogin siihen kirjoitukseen, jossa alkuperäinen datasetti tai linkki siihen on julkaistu.

Pyrimme datan avaamisella löytämään uudenlaisia keinoja toimia yhdessä Ylen ulkopuolisten tahojen kanssa. Jos kokemukset ovat hyviä, pyrimme viemään datan avausta jatkuvaksi toimintamuodoksi. Mutta jotta pystyisimme toimimaan oikein, kaipaamme palautetta. Kerro siis tämän blogin kommenteissa tai vaikkapa sähköpostitse (kari.haakana ät yle.fi), mitä dataa toivoisit Ylen avaavan tai miten toivoisit Ylen avoimen datan suhteen toimivan.

Ti 03.05.2011 @ 13:23Kirjoittaja on internet-julkaisuvälineessä konseptisuunnittelijana toimiva Vesa Metsätähti

"Planning is design" - suunnittelu on suunnittelua

Suunnittelu on suomeksi aika laaja sana. Esimerkiksi sekä planning että design ovat suomeksi suunnittelua. Designistä puhuttaessa onkin alettu käyttää enenevässä määrin sanaa muotoilu (ja tämä taas on sikäli hankalaa, että siinä on vahva mielleyhtymä todella fyysiseen, kosketeltavaan toimenpiteeseen).

Puhuttakoot alla plänäyksestä, kun tarkoitetaan organisaation tai vast. tekemästä suunnitelmasta jonkin tavoitteen tai toiminnan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Ongelman suunnittelu vs. ratkaisun suunnittelu

Plänäys on ratkaisun suunnittelua. Aikataulutetaan ja resursoidaan esimerkiksi projekti jolla ratkaistaan jokin ongelma. Vaikkapa raitiovaunujen keskinopeuden putoaminen palvelusopimuksessa määritellyn alle.

Jotta plänäys voisi onnistua on ongelma tunnettava hyvin. Vanhan sanonnan mukaan ongelman ratkaisemisessa onnistuu todennäköisimmin se, joka osaa mallintaa sen hyvin. Jotta plänäys voisi olla realistista eikä (raskaista tiilistä tehdyn) pilvilinnan rakentamista, tarvitaan lähtökohdiksi ongelman selvittämistä josta voidaan johtaa suunnitelma ja suunnitelma sen ratkomiseksi.

Liikkeellelähtö on pakko tehdä plänäys edellä, mutta ei tarvitsisi plänäillä niin pitkälle

Kun organisaatio, iso tai pieni, tarttuu johonkin toimeen se alkaa todellisessa maailmassa kuitenkin plänäilyllä. Tähän on impulssina intuitiivinen huomio tai muuten enemmän omin voimin esille noussut ongelma.

Innokas ratkaisija plänää pöytään heti resursoitavan projektin joka pyörii vuoden (vaikka sen epäonnistuminen käykin ilmeiseksi ensimmäisen kymmenyksen aikana).

Fiksu plänääjä haluaa parempaa näkyvyyttä ongelmaan ja suunnittelee sen mukaan mitä tiedetään (oli kyse sitten planning-suunnittelusta tai design-suunnittelusta). "Mikä toiminta vie asiaa seuraavaksi eteenpäin ja kertoo meille enemmän siitä ollaanko menty oikeaan suuntaan?"

Raitiovaunujen keskinopeuksia ratkottaessa keskinopeuteen vaikuttavien syiden selvittäminen on tärkeää.

Impulssi, asiantuntijatyötä, tiedollista dialogia, asiantuntijatyötä, kokeilua todellisuudessa, impulssi

Arvaukseen perustava suunnitelma, plan, on olettamus jota pitää testata ennen kuin tehdään lopullista

Liikkeelle lähdettäessä aiheen kanssa työskennelleet keksivät nopeasti muutamia hyviäkin ratkaisuja, joskus datankin pohjalta.

— "Raitiovaunuliikenteen keskinopeutta hidastaa reittien X ja Y käännös noista valoista, ajoin siitä vuosia, tosi tuskallosta."
— "Jospa laitamme vaunut kulkemaan suoraan ja ne ohittavat tämän hankalan lenkin?"
— "Hyvä, teemme suunnitelman [plan] siitä miten aikataulut ja reittikartat muutetaan..."

Risteys saattaa olla tuskallinen, mutta jos niin tehdään niin mihin kaikkeen se vaikuttaa?

— "Raitiovaunuliikenteen keskinopeutta hidastaa reittien X ja Y käännös noista valoista, ajoin siitä vuosia, tosi tuskallosta."
— "Jospa laitamme vaunut kulkemaan suoraan ja ne ohittavat tämän hankalan lenkin?"
— "Hyvä, ajetaan muutamia testejä koevaunuilla sekä hiljaiseen että ruuhka-aikaan ja katsotaan miten vaikuttaa näiden keskinopeuteen? Otetaan ihan matkustajiakin kyytiin niin nähdään miten pysäkillä seisominen vaikuttaa. Suunnitellaan reitti niin että ei tarvi testata koko matkaa..."

Entäs sitten?

Suunnittelu —planning ja design— ovat suunnittelua. Tämä ei ole omistajakysymys, vaan kysymys siitä miten asioita käsitellään.

Plänäyksen traditiot ovat vahvat. Plänäystä tapahtuu paljon ilman design thinkingiä. Aikataulukärjellä laaditaan ratkaisuprojekteja ennen kuin tiedetään mitä ne oikeastaan ratkaisevat, sopiiko ratkaisu ongelmaan ja voiko se saada tuotehyväksynnän.

Miten sen raitiovaunun kävi?

Riippuu siitä mitä lopulta oikeasti mitataan.

Jos todetaan yksikäsittesesti 15,5 km/h keskinopeuden olevan tärkeä saavutettava mittari, niin voi olla että mutkat voidaankin laittaa suoriksi. Vasta kun ongelmat ovat paremmin selvillä ja olettamuksia kokeiltu voidaan tietää mihin pitää vaikutta.

Moni nopeuttamistapa (reittivalinnat, pysäkkien poistaminen reiteiltä) saattaa laskea muuta asiakastyytyväisyyttä. 

Ennen suuria pitkän aikavälin plänäämistä pieniä muutoksia ja kokeiluja. Joskus suin päin esitystavalla ratkottava asia onkin kiinni organisaation käytännöistä, joskus pitää miettiä taas uudelleen mikä ylipäänsä on sopivaa niille asiakkaille (ks. suunnittelutyön kerrosajattelu).

To 21.04.2011 @ 12:20Kirjoittaja on internet-julkaisuvälineessä konseptisuunnittelijana toimiva Vesa Metsätähti

Mitä voidaan julkaista?

Ylellä tehdään työtä palveluiden kehittämisen yhteydessä miettien —päivittäisen busineksen hiomisen lisäksi sitä— miten eri toimintoja kehitetään useamman vuoden aikajänteellä. Tämä joukko on organisaation kokoa ajatellen kohtalaisen pieni.

Eräs kehityksen alla olevista toiminnoista on Elävä arkisto.

Kehityksen yhteydessä joudutaan miettimään mm. on mikä on pienin, ensiksi julkaistava päivitetty kokonaisuus.1

Julkaisu voisi tukea organisaatiota, käyttäjätavoitteita ja businesta, työtapaa …

Ensimmäinen julkaistava päivitetty kokonaisuus voisi olla rakennettu tukemaan tunnistettuja käyttäjätavoitteita ja businesta.

Toinen vaihtoehto on tarjota organisaation viestiä tukeva julkaisu.

Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi työskentelytapaa tukeva julkaisu. Kaikkien näiden on huomioitava jollain tasolla palveluun kohdistuvat lukuisat rajoitteet esimerkiksi tekijäoikeussopimuksien suunnalta.2

Organisaation viestiä tukeva julkaisu

Organisaation kannalta seuraavan kehitysaskeleen tulisi selkeyttää Elävän arkiston roolia ja toimintaa. Poimia sisältömassasta asioita helpommin kulutettavaksi.

Tärkeimpiä käyttäjätarinoita tässä yhteydessä olisivat vaikkapa

  • Käyttäjä näkee etisuvulla ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä poimintoja
  • Käyttäjä voi nähdä etusivulla poiminnan aiheesta josta kaikkien suomalaisten tulisi olla perillä
  • Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan poiminnoissa mainitun median
  • Käyttäjä voi siirtyä artikkelista aiheisiin ja muihin artikkeleihin aiheiden, henkilöiden, jne. perusteella

Elävän arkiston pienin mahdollinen julkaisu palvelun näkökulmaa ajettaessa.

Tunnistettuja käyttäjätavoitteita tukeva julkaisu

Tunnistettujen käyttäjätavoitteiden pohjalta ensimmäinen julkaisu voisi rakentua myös hyvin toisenlaiseksi, tietyssä mielessä torsoksi, jossa kehitettäisiin ensin kuluttamista hakukoneiden ja jakamisen kautta. Esimerkiksi keskittymällä käyttäjätarinoihin:

  • Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan hakukoneessa esitellyn median
  • Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan käyttäjien toisilleen jakaman median
  • Käyttäjä voi jakaa median
  • Käyttäjä voi siirtyä artikkelista aiheisiin ja muihin artikkeleihin aiheiden, henkilöiden, jne. perusteella

Elävän arkiston pienimmän mahdollisen julkaisun siältö tunnistettuja käyttäjätavoitteita tuettaessa

Jotain on julkaistava ensin, mielummin pientä, vasta myöhemmin korvataan kokonaisuus

Tavoitteena on julkaista jotakin pienempää ensin. Pienemmän julkaisun ei ole tarkoitus korvata ensi vaiheessa tuotannossa olevaa palvelua. Pienillä julkaisuilla saadaan hiottua kehitystyötä ja ominaisuuksia paremmiksi kokonaisuuksiksi, samalla kun edetetään koko palvelun uudistamiseen.

Yksi vaihtoetho on tietenkin yritys osua maaliin kerralla ja julkaista paljon suurempi julkaisu joka korvaa kerta heitolla tuotannossa olevan palvelun. Sitä vain joudutaan aina odottamaan vähän pidempään eikä sen sopivuus —vaikka tehtäisiinkin kovasti selvitystyötä— osu aina yhtä hyvin kohdalleen.

Minkälaisen kehittämisen sinä kokisit mielekkäänä?

  • Julkaistaanko pienempiä toiminnallisuuksia, jotka täydentyvät käytettäviksi kolmannen osapuolien palveluiden (hakukoneet, some, sähköposti) kautta?
  • Julkaistaanko pienempiä kokonaisuuksia, jotka viestivät palveluista ja niiden näkökulmista?
  • Julkaistaanko suuria kokonaisuuksia, jotka parantavat palvelut uudelle tasolle kerta heitolla?

Näiden lisäksi oma etenemislinjansa on tietenkin tuotannossa olevien palveluiden toiminnan hiominen. Monissa tapauksissa jollain ominaisuudella voidaan parantaa tuotannossa olevaa palvelua. Suuresta pelikentästä johtuen moniin pienempiinkin muutoksiin liittyy kestävän kehitystoiminnan kannalta suurempia taustajärjestelmien ja toimintatapojen muutoksia.

 


 

1Minimum viable product, eli tuotejulkaisu jossa on vain aivan välttämättömät ominaisuudet. Välttämättömyys tietenkin vaihtelee tavoitteen mukaan.

2Elävä arkisto on palvelu, jossa on lyhyitä näytteitä televisio- ja radio-ohjelmista. Tekijänoikeussopimukset sanelevat osaltaan näytteiden määrää ja kestoa. Lisäksi nykysopimuksilla näytteiden on liityttävä taustoittavaan artikkeliin ja olla kulutettavissa sen yhteydessä, Elävän arkiston kontekstissa.

Sivut

Kehitys kehittyy - kokeile ja kommentoi yle.fi:tä

Tässä ryhmäblogissa yle.fi:n tekijät kertovat tulevista verkkopalveluista sekä valottavat ajatuksiaan suunnitelmien takaa.

Blogiarkisto