Kehitys kehittyy - kokeile ja kommentoi yle.fi:tä | Blogit

Yleisradion käyttämät evästeet

Vuoden 2011 aikana päivitetyssä Yle.fi -palvelun tietosuojalausekkeessa todetaan, että "Yleisradio hyödyntää evästeitä ja muita tekniikoita verkkopalveluidensa väestöllisen tavoittavuuden tutkimisessa sekä sivustojensa kävijämäärien tilastollisessa seurannassa. Yleisradio voi lisäksi käyttää evästeiden ja muiden tekniikoiden avulla kerättyä tietoa kohdentaakseen sisältöä asiakkailleen. Evästeiden ja muiden tekniikoiden käytön tarkoituksena on analysoida ja kehittää sivustoja edelleen asiakkaita paremmin palveleviksi. Evästeitä käytetään myös parantamaan käyttökokemusta, mm. muistamaan asiakkaan viimeksi käyttämiä palveluita ja asetuksia."

Evästeiden ja muiden tiedonkeruumenetelmien avulla syntyy Ylen analytiikkadata. Analytiikkadatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista tietoa, jota siis käytetään Ylen verkkopalveluiden käyttömäärien seurantaan, ja josta johdetaan esim. toimitustyötä ja palvelukehitystä tukevia analyyseja tai tuotetaan automaattisia sisältösuosituksia käyttäjän selailuhistorian perusteella. Käytännössä yllämainittu tarkoittaa vaikkapa sen tutkimista, miten monelta eri selaimelta Kotikadun jaksoja on katsottu viimeisen kuukauden aikana. Tai miten suuri osa uutissivustolla kävijöistä palaa palveluumme päivittäin. Lisäksi jotkin asiakkaat ovat saattaneet osua satunnaisesti valittuun ryhmään, jolle on esitetty heidän Yle.fi -vierailuaan koskeva kysely. Tällaisissa tapauksissa vastaajien ikä- ja sukupuolitiedot saatetaan yhdistää analytiikkadataan siten, että esim. tietyssä ikäryhmässä suosituimpien Areena-sisältöjen tutkiminen on mahdollista.

On kuitenkin tärkeää huomata ettei mikään Ylen verkossa keräämä analytiikkadata sisällä yksilöiviä henkilötietoja, eli se on luonteeltaan täysin anonyymia. Dataa analysoidaan erilaisina segmentteinä, eikä sen perusteella ole siis mahdollista tunnistaa yksittäisiä asiakkaita. Mahdolliset sisältösuosituksetkin perustuvat vain ja ainoastaan Yleisradion omissa verkkopalveluissa tapahtuneeseen selailuun--ei siihen mitä asiakkaamme muualla verkossa tekevät.

Yle ei tallenna mihinkään käyttämiinsä analytiikkajärjestelmiin asiakkaidensa IP-osoitteita raportointia varten. Sellaisissa tapauksissa, joissa jokin työkalu teknisesti ottaen tallentaa asiakkaiden IP-osoitteita, osoitteet eivät ole raportoinnin piirissä, tai ne on koneellisesti sekoitettu siten etteivät ne raporteissa vastaa alkuperäisiä.

Seuraavassa on lueteltu Ylen asiakasanalyysin ja sisältösuosittelun tukena käyttämät mittaus- ja tutkimusteknologiat, sekä niiden selaimelle kirjoittamat evästeet:

comScore Digital Analytix (ent. Nedstat)

Yleisradion pääasiallinen web-analytiikkajärjestelmä, jonka avulla raportoidaan paitsi Areenan ja Elävän arkiston video- ja audiokäyttöä, myös yhdistetään tätä tietoa muuhun Yle.fi -sivustoilla tapahtuvaan selailuun. Lisäksi työkalun avulla voidaan tutkia erillistä paneelia käyttäen väestöllistä tavoittavuutta (ikä ja sukupuoli).
Evästeet asettava domain: yle.fi, da.yle.fi, fi.sitestat.com
Evästeet: s1, c1, ns_cookietest, ns_session
Evästeet asettava domain: scorecardresearch.com
Evästeet: UID, UIDR
Evästeiden tarkoitus: selaimen anonyymi yksilöinti, esim. sessiotiedon ylläpito ja palaavan käytön tunnistaminen, sekä Yle Tunnuksen avulla sisäänkirjautuneiden asiakkaiden anonyymi käyttötiedon tallentaminen personointia ja yleisötutkimusta varten

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.comscore.com/Products_Services/Web_Analytics

TNS Metrix

Työkalu, jota käytetään markkinatilanneanalyysiin (Ylen verkko- ja mobiilipalveluiden käyttö Suomessa verrattuna muihin palveluihin) sekä yleisten taustatietojen (esim. sukupuoli, ikä) avulla tuotettavat profiilitiedot Ylen verkkopalveluista ja -sisällöistä.
Evästeet asettava domain: .spring-tns.net
Eväste: i00
Evästeen tarkoitus: selaimen anonyymi yksilöinti, esim. sessiotiedon ylläpito ja palaavan käytön tunnistaminen

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.tns-gallup.fi/

Google Analytics

Mahdollistaa erityisesti löydettävyyden ja hakukoneoptimoinnin analyysin yhdistettynä Googlen Webmaster Tools -palveluun.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Evästeet: __utma, __utmb, __utmc, __utmz
Evästeiden tarkoitus: selaimen anonyymi yksilöinti, esim. session ylläpito ja palaavan käytön tunnistaminen sekä tieto mistä lähteestä sivulle on saavuttu (hakukone, linkki, suora liikenne)

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.google.com/analytics/

Leiki

Automaattisen sisältösuosittelun työkalu, jonka avulla mm. tarjoamme asiakkaille artikkelin yhteydessä siihen liittyviä muita sisältöjä, tai muutoin asiakkaan Yle.fi -selailuhistoriaan liittyviä muita sisältösuosituksia.
Evästeet asettava domain: leiki.com
Eväste: Leiki_wgttrg
Evästeen tarkoitus: selaimen anonyymi yksilöinti sisältösuosituksia varten kaikille Yle.fi -käyttäjille, sekä Yle Tunnuksen avulla sisäänkirjautuneen käyttäjän sähköpostisuositusten tarkentaminen selailuhistoriaan perustuen

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.leiki.com/

Chartbeat

Reaaliaikaisen sisältöanalyysin työkalu, jonka avulla on mahdollista tarkastella kullakin Ylen sivulla parhaillaan olevien selainten määrää, sekä sivustolla liikkumista ja pysymistä artikkelien ja muiden sivujen välillä.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Evästeet: _chartbeat2, _chartbeat4, _chartbeat5
Evästeiden tarkoitus: palaavien selainten tunnistus, selaimen sivulla pysymisen (ping) tiedon ylläpito, sivulla klikatun linkin tallennus

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.chartbeat.com/

Yle Asiakaskysely

Kysely, jolla tutkitaan kävijöiden laadullista mielikuvaa Ylen verkkopalveluista.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Eväste: webropoll_id
Evästeen tarkoitus: kyselyyn jo kertaalleen vastanneiden selainten tunnistaminen

Crazy Egg

Työkalu, jonka avulla on mahdollista valituilla sivuilla tarkkailla mitä elementtejä näkymässä klikataan ja esim. miten suuren osan pitkästä sivusta asiakkaat näkevät. Käytetään suunnittelijoiden työn tukena sivuston käytön analyyseissa.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Eväste: is_returning
Evästeen tarkoitus: mitattavalle sivulle palaavan käytön tunnistaminen

Palveluntarjoajan verkkosivusto: http://www.crazyegg.com/

Amazon AWS

Suosittelumoottoreiden ja -rajapintojen sekä edistyneen data-analyysin tueksi luotu tietovarasto.
Evästeet asettava domain: yle.fi
Eväste: yle_selva
Evästeen tarkoitus: Lyhytikäisen session anonyymi yksilöinti. Mahdollistaa analytiikkadatan hajautetun käsittelyn siten että käyttäjäsessiot ovat lineaarisesti ajan mukaan prosessoitavissa.

Kuten tämäkin listaus osoittaa, useimpien muiden ammattimaisesti toimivien mediatalojen tapaan myös Yleisradio kerää runsaasti tietoa verkkopalveluidensa käytöstä. Viimeaikainen vilkas keskustelu suomalaisten verkonkäyttäjien yksityisyyden suojasta kertoo siitä miten tärkeää verkossa toimivien tahojen on kertoa siitä, mitä tietoa ne asiakkaistaan keräävät, ja mihin kerättyä tietoa käytetään. Toivon, että tämä kirjoitus osaltaan selventää Yleisradion verkkopalveluiden tutkimusmotiiveja ja -teknologioita.

Asiakkaiden yksityisyyden suojasta käytävästä keskustelusta on sinänsä ollut jo paljon hyötyä: BBC:n sivuilta löytyy erinomainen esimerkki siitä, miten he kertovat käyttämistään evästeistä (cookies). Suomessa on parhaillaan meneillään IAB:n vetämä eurooppa-tasoisen verkkomainonnan tietosuojaprojektin kansallinen toimeenpano, jossa esim. yhdenmukaistetaan kuluttajien mahdollisuuksia kieltäytyä selailuhistoriaan perustuvasta mainonnan kohdennuksesta. Lisäksi kansainvälinen web-analytiikan yhteistyöjärjestö Digital Analytics Association on laatinut eettisen julkilausuman (Code of Ethics), jonka ovat allekirjoittaneet jo sadat alan toimijat ympäri maailman.

Muokattu 22.1.2013: Poistettu viittaus TNS Metrix -tuotteeseen, Yleisradio luopunut tuotteen käytöstä.

Muokattu 21.11.2014: Poistettu viittaus Visual Revenue- ja Webropol-tuotteesiin, Yleisradio luopunut tuotteiden käytöstä asiakasanalyysin välineinä. Lisätty tieto Yle Tunnuksella rekisteröityneiden asiakkaiden sähköpostisuositusten rikastamisesta Leiki-tuotteen avulla sekä selailutietojen tallentamisesta personointia varten comScoren Digital Analytix -tuotteen avulla.

Muokattu 18.2.2015: Lisätty viittaus TNS Metrix -tuotteeseen, Yleisradio ottanut tuotteen uudestaan käyttöön. Samassa yhteydessä lisätty evästetiedot Ylen omasta asiakaskyselystä sekä Chartbeat-reaaliaikatyökalusta.

Muokattu 29.5.2015: Lisätty viittaus Amazon AWS -tuotteeseen.

4 kommenttia

Lähetystoiminnan sarkajako ja maaton internet

2 kommenttia

Televisio- tai radiokanava voi lähettää ohjelmaa korkeintaan 24 h vuorokaudessa. Sydänyönä ei kannata lähettää ohjelmaa ollenkaan ja illalla lähetysaika on arvokkainta. Kun mietitään miten palvellaan ja ketä palvellaan voidaan siivuttaa tätä hyvää ja parempaa maata eri genreille.

Lisäksi kanavien profiilia rakennetaan päättämällä kenelle maata jaetaan minkälainen siivu.

Vuoden 2009 TV-kanavien lähetystoiminta näyttääkin Ylen osalta sarkajaetulta kyläyhteisöltä. (Ja vertailuksi: Sub on melko erilainen; jos lyötäisiin rinnan saman konsernin muutkin kanavat saattaisi tulos olla enemmän isojakoa?).

Eri ohjelmagenrejen jakautuminen kanavittain yleensä sekä parhaassa katseluajassa vuonna 2009

Käytännössä tuo toteutuu, kun kanavia jaetaan erilaisiin ohjelmapaikkoihin joihin sitten tilataan tai ostetaan paikkaa vastaavaa ohjelmaa. Voi olla, että tullakseen tilatuksi jotakin ohjelmakonseptia pitää säätää, jotta se sopisi kyseiseen paikkaan. Voi tietenkin käydä niin onnellisesti että kertakaikkisen mahtava idea pitää saada ilmoille ilman säätöä ja sarkajakoa muutetaan jotta tämä mansikka saadaan kylvettyä.

Toisaalta lähetettyjen tuntien ja genrejen mukaan myös arvioidaan toimintaa. Lähteenä olleessa LVM:n materiaalissakin vertaillaan noita tunteja/genre/kanava. (Kyllä, katsojaluvutkin vielä ja moni muukin asia löytyy vertailutapojen listalta, mutta siitä ehkä joskus toiste).

Minkälaisia läänityksiä internetissä jaetaan?

Verkossa ei ole tilaa, jota voisi jakaa paloiksi niinkuin peltomaata ja rantoja aikoinaan. Rajoitteena profiilin rakentamiselle ei toimi jaettavissa oleva lähetysaika (ja tämän sisällä jaettavat hankinta- tai tuotantobudjetit).

Internet pilvenä

Budjettia voi aina jakaa. Sen hallinnoimiseksi voi koittaa keksiä ohjelmapaikkoja vastaavia rakenteita joihin voi tilata sitten … jotain.

Näitä vastaamaan ei pidä tehdä asiakkaalle samoja rakenteita verkkoon. Verkossa ei ole parasta katseluaikaa tai rakenteita johon asioita voisi sijoittaa. Julkaisuun käytettävä rakenne ole sama asia kuin niiden markkinointi. Jokaisen sisällön pitäisi präjätä omilla ansioillaan eikä siksi että ne on tilannut tai tuottanut taho X.

Hallittavat kokonaisuudet ovat paljon pienempiä ja itsenäisempiä. Brändien rajat ja suhteet —ainakaan niitä rakennettaessa— eivät ole yhtä selviä kuin tuollaisessa ajallisessa jatkumossa.

Entäs sitten?

Siinä missä vaikka telkkarissa kanavaidentiteettiä ja toimintaa hallitaan tekemällä rakenteita ja hankituttamalla niihin jotain lähtetettävää, ei sama toimi verkossa (riippumatta siitä millä vehkeellä sitä käytetään).

Lähetystoiminnassa voidaan ratkoa ongelmaa joka syntyy tyhjästä ohjelmapaikasta joka pitää täyttää paikan määrttelyyn sopivalla ohjelmalla.

Verkossa ratkottava asia löytyy suoremmin asiakkaista. Ei tehdäkkään rakennetta johon tilataan sisältöä. Pin vastoin: rakenne muodostetaankin sen perusteella mitä on tarjolla ja miten sitä käytetään.

Ei: “Palvelemme 17 ½-vuotiaita perustamalla niille palvelun” vaan “Selvittäkää millä sisällöllä tai ominaisuudella voimme palvella 17 ½-vuotiasta ja missä tilanteessa”.

Pitää muistaa, että internetissä tapahtuu HD-teknologiaan siirtymisen tasoinen muutos kerran pari vuodessa ja nyt tietyllä tavalla tietystä yhteydestä löytyvä aritikkelisarja voi olla tarpeen esittää melko toisenlaisessa yhteydessä ja ulkoasussa huomenna.

Myös ohjelmapaikkaa vastaavan rakennelman tekeminen vaatii verkossa paljon teknologisia perustamisponnistuksia.

Vielä hieno kaavio

Aiheeseen liittyy vielä tällainen kaavio:

Kenelle tai mihin käyttöön, mitä toimintaa tai sisältöä, millä vaikuttavuudella tai tavoittavuudella

Jonkin verkkoon tilattavan perään haikailtaessa ei voida lyödä lukkoon kolmion jokaista nurkkaa. Jos 17 ½-vuotiaille halutaan tehdä jutusarja romantiikan ajan säveltäjien ylärekisterin käytön eroista, niin tilauksessa ei voida realistisesti haluta sen koukuttavan päivittäisiksi lukijoikseen 80 % ikäryhmästä.

Jos haluaa saada kaupunkilaiseläkeläiset puhumaan valaanpyynnistä, niin on parasta antaa toimeksi sen arvioiminen millä tämä voitaisiin saada aikaan ja sen todentaminen saako tämä ko. vaikutuksen oikeasti aikaan ko. ryhmässä.

Asiasanat:

suunnittelu

palvelusuunnittelu

Aiheisto

suunnitteluprosessi

feodalismi

Kanavat

2 kommenttia

Pinterest jyrää Facebookin!

5 kommenttia

Miksi Pinterestiin näyttää liittyvän läjäpäin tuttuja joiden ei olisi uskonut innostuvan kuvien kokoamisesta ja kokoelmien seuraamisesta?

Ehkä parempi kysymys olisi: miksi juuri Pinterest näyttää saaneen nostetta, eikä mikään niistä muista, lähes samanlaisista palveluista? Tai mikään niistä palveluista joilla voisi tehdä ihan samaa: jakaa verkosta löytyviä kuvia ja seurata sitä mitä muut jakavat.

Pinterest, Zootool, ffffound, dribbble, vi.sualize.us ja muut kuvien kirjanmerkitsemispalvelut ovat ominaisuuksiltaan lähes samanlaisia.

Tumblrilla harrastetaan paljon samaa toimintaa ja flickrin ominaisuuksilla ja rakenteilla voisi toteuttaa Pinterestin. Seteillä voisi rakentaa pinboardeja ja kontakteista voisi tehdä pinboardin seurattavia.

Onko Pinterestin nousukiito pelkkää sattumaa, oikeaa ajoitusta vai liittyykö siihen suunntteluvalintoja? Ja miksi vaikkapa Google+:n kohutaan flopanneen jos samaan aikaan sosiaalisen toiminnan kentällä on tilaa Pinterestin kaltaisen palvelun leviämiselle? Kaikki yllämainitut palvelut ovat samalla tavalla sosiaalisia, joten se ei ainakaan toimi tässä tapauksessa moottorina.

Jokainen menestyvä mutkikas palvelu on ollut aikoinaan yksinkertainen toimiva palvelu. Ja hyvin menestyvä tarkkaan fokusoitu palvelu voi kasvaa kattavaksi ja menestyväksi. Siksi vääjäämätön Facebookin syrjäyttäjä saattaisi nousta esimerkiksi Pintereststä.

Mutta miksi siis Pinterest? Tässä muutama arvaus.

Pinterestin käyttöliittymä on parempi

Ominaisuudet palveluissa ovat jokseenkin samat. Pinterest ei missään nimessä ole monipuolisin noista palveluista. Ominaisuuksien rajaamisen lisäksi se korostaa rohkeasti tärkeimpiä ominaisuuksia joka käänteessä. Palvelun toiminnot ja näiden esillepano kertoo johdonmukaista tarinaa kuvien kokoamisesta nastalla esille kiinnittäen tarinaa, joka on käyttäjälle helposti ymmärrettävä.

Pinterest on onnistunut sopivien kärkikäyttäjien löytämisessä

Merkittävää näissä eri palveluissa ovat erot niissä jaettavien kuvien sisällössä. Käyntikortteja, julistetaidetta, fantasiakuvitusta, vintagepornoa, ruutukaappauksia peleistä… Pinterestissä oli (ainakin vielä joku kuukausi takaperin) merkittävän paljon käsitöitä. Itse tehtyjä ja internetissä nähtyjä.

Kärkikäyttäjät—porukka, joka pitää saada ensiksi liikkeelle, jotta palvelulla olisi kasvumahdollisuuksia—määrittävät jakamallaan materiaalilla paljon sitä, minkälaiseksi mielikuva palvelusta modostuu. Toisenlaisella pesämunalla tulos olisi saattanut olla toinen.

Pinterestillä on selvä fokus, se painottaa sopivaa asiaa

Sosiaalinen kuvanjakopalvelu ei ole kaiketi vielä tarpeeksi tarkka rajaus, koska kaikki siihen määritelmään tungettavissa olevat palvelut eivät kasva samaa vauhtia. Suunnittelutyöllä Pinterest ei voi vaikuttaa siihen, mihin sitä käytetään. Rajaamalla toimintojaan ja tuomalla kuvataulut keskeiseksi tavaksi jäsentää materiaalia, palvelu on helppo ymmärtää. Lisäksi fokus sattuu sopimaan käyttäjille.

Esimerkiksi Tumblrissa voisi tehdä kuvakokoelmia asiasanojen avulla. Sen voisi myös esittää melkoisen samalla tavalla, niin kuin vaikka ummhellon käyttämä teema tekee. Pinterestiä tehtäessä tuo on kuitenkin päätetty keskeiseksi tavaksi toimia.

Samalla Pinterest on rajannut (ainakin näin aluksi) jaettavan median tiukasti kuviin. Esimerkiksi Zootoolissa taas saa jakaa kuvien lisäksi osoiteita, saitteja, tekstejä, videoita… Olisi helppoa ajatella, että monipuolinen on parempi, mutta se pitää harvoin paikkaansa. Ainakaan aluksi.

Pinterest etenee sopivalla vauhdilla

Sopiva vauhti tarkoittaa sitä, että palvelu malttaa lähteä liikkeelle niillä ominaisuuksilla jotka ovat ehdottoman välttämättömiä. Ja palvelu osaa olla ahnehtimatta itselleen osa-alueita, ominaisuuksia, toimintoja tai käyttäjiä jota se ei hallitse.

Ffffound on julkaistu muutamia vuosia ennen kuin Pinterestiä alettiin rakentaa. Ffffoundiin ei voi nykyisin rekisteröityä, vaan sinne kutusutaan. Ehkä kysyntä kasvoi nopeammin kuin teknologia antoi myöten? Tai kenties ffffound olisi kärsinyt inflaatiota jos sinne olisi suuret ihmismassat olisivat jakaneet siellä “vääränlaisia” kuvia. (Ja voihan olla että rajattu käyttäjämassa sopii ffffoundin strategiaan paremmin kuin agressiivinen kasvu).

Pienen kohun säestämänä liikkeelle lähtenyt Google+ oli julkaisun yhteydessä paljon Pinterestiä monipuolisempi palvelu (ja kyllä, tehtykin ihan toiseen tarkoitukseen). Se imi käyttäjiä kuin sieni, vaikka palveluun pääsy oli aluksi melko hankalaa. Käyttäjämäärä räjähti kun Google+ päätyi avoimeen betaan. Nyt sitä solvataan iltapäivälehtien artikkeleissa aavekaupungiksi. Kärkikäyttäjille Google+ sopi hyvin, alun hiomattomuus oli näille ennemmin etu kuin haitta. Isoille massoille homma ei kuitenkaan auennut (ja Facebook vastasi samaan aikaan voimakkaalla uudelleensuunnittelulla). Tuliko Google+ avoimeen betaan liian nopeasti? Kärkikäyttäjien innostuksesta ei onnistuttu kuitenkaan tekemään käännöstä massojen mielyttämiseen.

Pinterestillä on vain tuuria

Ehkä juuri tänä jouluna oli mahdollista saavuttaa kriittinen käyttäjämassa, jotta palvelun leviäminen saatiin liikkeelle? Sopva taho on sattunut kirjoittamaan palvelusta mukavaan sävyyn? Voi olla että kyse ei ole mistään mitä tiimi on tehnyt.

Nähtäväksi kuitenkin jää miten palvelu reagoi käyttäjämäärien kasvuun, jääkö se pinnalle ja mihin sen kehitys lopulta vie.

Jatkoja

Pinterestin käyttö ja käyttötavat ovat lisääntyneet blogauksen jälkeen. Muun muassa yrityskäyttö on lisääntynyt myytävien asuntojen kuvien jne. ilmaantuessa myös Pinterestiin.

Lue Jenni Siikanivan juttu Pinterstistä ja sen yrityskäytöstä.

Kuvagalleria:

Asiasanat:

5 kommenttia

Elävän arkiston kehitys: kävijäennätys ja haun parannusta

17 kommenttia

Vuoden alku on ollut sekä Elävän arkiston toimituksessa että palvelukehitystiimissä vauhdikasta. Palvelu saavutti viikolla neljä kaikkien aikojen kävijäennätyksensä: 132 000 eri kävijää (= eri selainta)! Ennätysviikolla suosituimmiksi sisällöiksi nousivat meteorologi Erkki Nystenin kuoleman johdosta kiinnostanut "Erkki Nysten ennustaa kylmää säätä" ja Feissarimokissa hilpeyttä herättänyt "Sor-sor-sormileikki alkaa".

Lähettämissänne palautteissa olette toivoneet selkeämpää hakutulossivua. Sama viesti tuli myös käytettävyystutkimuksesta, joka tehtiin tammikuun alussa.

Toteutimme ensin väliaikaisratkaisun, jossa poistimme "Tuloksissa esiintyvät" -asiasanalaatikon vasemmasta laidasta ja korvasimme sen kahdella viestilapulla. Lapuissa kerrotaan, millä perusteella hakutulos listautuu ja, että kehitteillä on tapa rajata hakutulosta asiasanojen avulla. Siirsimme myös hakulaatikon pois oikeasta yläkulmasta, jossa se esti ylänavigaation näkymisen. Nyt hakulaatikko sijaitsee samalla kohdalla etusivulla, hakutulossivulla ja artikkelisivulla. Kuvassa on vanha ja uusi hakutulosnäkymä.

Olemme parhaillaan rakentamassa rajausmahdollisuutta hakuun. Tässä pari suunnittelukuvaa sen mahdollisuuksista.

Elävästä arkistosta haetaan eniten tv-ohjelmia ja koska vanhojen radio-ohjelmanäytteidenkin kuuntelu on suosiossa, olemme kaivaneet hakutulossivulle tiedon, mistä ohjelmasta kyseinen näyte on peräisin. Nyt toimii myös ohjelmien hakeminen haulla, mutta vielä emme pysty listaamaan erikseen Elävässä arkistossa olevien näytteiden alkuperäohjelmia. Vuosien saatossa ohjelmannimien kirjaaminen on ollut niin kirjavaa, että suutarin lapsella ei meinaa olla kenkiä. :)

Laittakaa edelleen ajatuksianne tulemaan, kuinka palvelusta saataisiin vielä parempi.

yle.fi/elavaarkisto

svenska.yle.fi/arkivet

Asiasanat:

Elävä arkisto

Elävän arkiston uudistus

kehitys

palaute

haku

17 kommenttia

Ylen blogialusta uudistuu

12 kommenttia

Ylen blogipalvelu, jossa siis tätä blogikirjoitustakin luet, on uudistunut.

Edellisestä uudistuksesta onkin vierähtänyt jo roimat kolme vuotta. Nyt tehty uudistus koskee sekä itse palvelua että sen ylläpitokäyttöliittymää. Kaikki aiemmin julkaistut blogit blogimerkintöineen ja kommenteineen ovat siirtyneet uudistettuun palveluun. Samalla on otettu käyttöön uudistettu ylläpitokäyttöliittymä.

Uudistunut palvelu julkaistaan beta- eli kehitysversiona. Se on siis julkaistaessa raakile, josta hiotaan parin kuukausen aikana se palvelu, jota lähdimme rakentamaan. Tässä pari kuukautta kestävässä prosessissa käyttäjiltä, sekä blogien lukijoilta että bloggaajilta, tullut palaute on ensisijaisen arvokasta. Palautekanavana toimii blogit.yle.fi:ssä oleva palautelomake. Beta-versio kehittyy jatkuvasti.

Uudistuksen tavoitteet ovat

Nykyistä näyttävämmän ja monipuolisemman sisällöntuotantoalustan tarjoaminen bloggaajille teknisen alustan (Drupal 7) tarjoamissa rajoissa
Laaja sisällön tavoittavuus, mikä tarkoittaa myös käytettävyyttä ja saavutettavuutta eri päätelaitteilla
Jakamisen keinoin tapahtuvat sisällön levittäytymisen mahdollistaminen
Sisältötavoitteena on tarjota julkaisutapa ja -paikka sisällölle, jolla ei tällä hetkellä ole paikkaa yle.fi:ssä sekä mahdollistaa nopeasti reagoiva sisällöntuotanto.

Uudistus on toteutettu responsive design –suunnittelutapaa noudattaen. Näin ollen palvelu skaalautuu päätelaitteen mukaan ja on käytettävissä eri kokoisissa näytöissä mobiilista pöytäkoneeseen.

Blogit.yle.fi tulee olemaan käyttöliittymältään (ulkoasu, navigointivaihtoehdot, toiminnallisuudet) selvästi aiempaa blogimaisempi. Erityisesti ylläpitokäyttöliittymän käytettävyyden parantamiseen kiinnitetään huomioita.

Omaa blogialustaa kehittämällä ja ylläpitämällä haluamme turvata yleläisten tuottamien sisältöjen pysyvyyden. Tämän vuoksi emme ottaneet käyttöön WordPressin ja Bloggerin kaltaisia ulkopuolisia blogialustoja. Blogit.yle.fi:n teknisenä alustana jatkaa Drupal, tosin nyt viimesimpänä versiona, Drupal 7:na.

Ole hyvä, kokeile ja kommentoi!

Asiasanat:

blogit

yle

Drupal

12 kommenttia

Presidentinvaalien vaalikoneen käyttäjien vastaukset avoimena datana

1 kommentti

Yle Uutisten 2012 presidentinvaalien vaalikoneen käyttäjien vastausdata on nyt saatavilla Google Docs -palvelusta Excel-dokumenttina.

Dokumentissa ovat vaalikoneen käyttäjien vastaukset ajalta 12.12.2011 - 2.1.2012. Tarkoituksena on julkaista myöhemmin datasetti, joka sisältää vastausdatan varsinaiseen vaalipäivään ja mahdolliseen toisen kierroksen vaalipäivään saakka.

Dokumentissa on yhteensä 244 976 vastausriviä. Mukana ovat vastauskerrat, joissa käyttäjä on vastannut vähintään puoleen eli kymmeneen vaalikoneen kysymykseen. Tuloksista on suodatettu pois samasta ip-osoitteesta alle viiden minuutin sisään tulleet vastauskerrat.

Vastaajien valitsemat vastausvaihtoehdot on muunnettu numeroiksi seuraavasti:
täysin samaa mieltä = 5
jokseenkin samaa mieltä = 4
jokseenkin eri mieltä = 3
täysin eri mieltä = 2
en osaa sanoa = 1

Jos käyttäjä ei ole vastannut kysymykseen, kenttä on jätetty tyhjäksi. Vaalikoneen kysymykset ovat taulukon ensimmäisellä rivillä.

Dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2012.
Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin. Liitä kommenttiisi myös linkki julkaisuun tai sen esittelyyn.

Katso myös:

Presidentinvaalien vaalikoneen tiedot avoimena datana

Asiasanat:

1 kommentti

Älä tilaa vahingossa kallista: projektien hintaluokat

0 kommenttia

Projektien ja tuotantojen luokitteluun on isommissa taloissa erilaisia malleja. Vaikka niissä voi esiintyä runsaastikin muuttujia mitataan lopulta yleensä (kalenteri)aikaa ja rahaa. Tai ainakin rahaa.

Tässä universaaliksi todettu malli, josta voi jo toimeksiantoa laadittaessa tietää miten paljon tekemiseen palaa oikeasti aikaa ja rahaa:

Kallein luokka: “Teillä on vapaat kädet, päästäkää luovuutenne valloilleen”

Jos joku maksaa suunnittelu- ja toteutustyöstä on rajoitteita aina. Käytännössä aikaa ja rahaa kuluu kun koitetaan arvata mitä toimeksiantoa tehtäessä oli mielessä ja mitkä kaikki asiat sitä oikeasti rajoittavat.

Ihan kuin mastermindiä pelaisi! Paitsi että mastermindissä on tunnettu tapa kommunikoida ratkaisuyrityksiä ja antaa palautetta.

Toiseksi kallein luokka: “Sen pitää olla juuri tällainen”

Melkein tällainen saattaisi järjestyä pienellä vaivalla. Sen viimeisen pyöristyksen tekemiseen ja toimivuuden varmentamiseen saattaa mennä enemmän aikaa kuin kaiken muun prosessoimiseen.

Lisäksi voi olla että juuri tällainen osoittautuu myös huonoksi ratkaisuksi kun päästään konkretiaan.

Valmiin speksin mukaan tilattavat hankkeet (niinkuin VR:n lippukaupan ja hinnoittelun uudistus) putoavat muuten tähän kategoriaan.

Kallis luokka: “Selvittäkää toteutustyön sivutuotteena mitä oikeastaan kannattaisi tehdä”

Jonkin toiminnan suunnittelu ja toteutus saattaa olla melko triviaalia. Jos odotetaan kertarysäyksellä valmista, toteutuksen sivutuotteena ei kuitenkaan löydetä sitä missä busineksessa ollaan.

Konteksti ja se mitä käyttäjille muudään vaikuttavat aika paljon siihen miten se toteutuskin oilisi hyvä laatia. Iteraatiot lisääntyvät, päätöksenteko ja hyväksyntä vaikeutuvat ja rahaa palaa.

Keskihintainen luokka : “Tiedän, ettei asia oikeasti ratkea tällä, mutta tehkää silti tämä ratkaisu”

Projektin näkökulmasta aikaa ja rahaa palaa kun ratkaisun laatimiseen ja tuottamiseen ei löydy hyviä perusteita. Iteraatiot lisääntyvät ja mutkistuvat kun päätökset pikkuasioista nostetaan komiteoiden seulottaviksi.

Halvempi luokka, ainakin pidemmällä aikavälillä: “Tämä yksittäinen asia pitäisi saada ratkaistuksi nyt ensin”

Tavoitteet saattavat olla kovat ja visiot villit. Ensiksi voidaan kuitenkin koittaa ratkoa ja toteuttaa ihan pieni osa mahtipontisesta kokonaisuudesta. Jos samalla varmennetaan millä on arvoa ja miten saavutetaan kasvua vältetään työn ja rahan hukkaanheittämistä.

Asiasanat:

0 kommenttia

Näin presidenttiehdokkaat ja heidän seuraajansa sijoittuvat Twitterissä

3 kommenttia

Resepti: Kerätään presidenttiehdokkaat ja heidän Twitter-seuraajat samaan tiedostoon. Sekoitetaan, vaivataan, annetaan paisua. Kaulitaan varovasti algoritmillä, maustetaan väreillä.
Tulos: Visualisointi siitä, millä tavalla presidenttiehdokkaita seurataan Twitterissä.

Mitä visualisoinnista sitten näkyy? No ainakin se, että ehdokkaiden twitter-jalanjäljissä on melkoisia eroja. Timo Soini ei ole lainkaan Twitterissä. Sari Essayahilla on niin vähän seuraajia, että hän juuri ja juuri näkyy kartalla. Ehdokkaan pallukan koko edustaa ehdokkaan seuraajien määrää. Nopealla vilkaisulla näkee, että seuraajien määrässä Haavisto ja Niinistö kisaavat ekasta sijasta, Arhinmäki voittaa pronssia ja muut ovat muutaman kierroksen jäljessä.

Algoritmi tunnisti datasta kuusi ryhmää, Essayah yhdistyi Lippposen joukkoon, muut ehdokkaat saivat oman ryhmänsä. Käyttäjät, jotka seuraavat yhtä usempaa ehdokasta sijoittuvat kuvassa ehdokkaiden väliin. Useaa ehdokasta seuraavia, kuvan keskiosaan sijoittuvia käyttäjiä on melko vähän.

Eri ehdokkailla näyttää olevan eri lailla käyttäytyviä seuraajia. Arhinmäellä on seuraajakunnassa paljon sellaisia, jotka seuraavat myös Niinistöä ja Haavistoa. Biaudet'n porukka seuraa myös paljon muita ehdokkaita. Väyrysen kenttä vilkuilee usein Niinistön suuntaan.

Haaviston ja Niinistön seuraajat näyttävät jakautuneen melko samalla tavalla. Haavisto tosin jakaa hieman Niinistöä enemmän seuraajia Arhinmäen kanssa. Niinistöllä sen sijaan on Haavistoa runsaammin yhteisiä seuraajia Lipposen kanssa.

Miltä visualisointi sinusta näyttää? Irtoaako mutu-analyysia?

Klikkaa kuva isommaksi

Asiasanat:

avoin data

datavisualisointi

vaalit

3 kommenttia

Elävän arkiston kehitys: Mitä seuraavaksi?

2 kommenttia

Elävän arkiston uudistuksesta on nyt kolme viikkoa. Kiitetyimpiä ovat olleet vuosikymmenten esittäminen etusivulla, muistot ja monipuolisempi sisältötarjonta. Kehityksen jatkon puolesta liputtavat haluavat erityisesti hakutulokseen selkeyttä: miten hakutulos listautuu ja voiko siihen vaikuttaa esimerkiksi sitä rajaamalla.

Haun uudistus on ollut valtavan suuri työ ja ajatuksemme on, että sitä kehitetään eteenpäin. Olemme rakentaneet uuden palvelun pääasiassa hakujen varaan ts. lähes kaikki linkit ovat sisältöhakuja. Tämä mahdollistaa meille myöhemmin varsin monipuoliset sisältöpaketoinnit. Ensin kuitenkin keskitymme palvelun selkeyttämiseen.

Teemme parhaillaan käyttäjätutkimusta, jonka tulokset ovat valmiita tammikuun puolivälissä.

Seuraava käyttäjille näkyvä muutos on vuosikymmenhaun tulossivu. Olemme selkiyttäneet sen jakamalla sisällön vuosiluvuittain. Sivunäkymään on myös nostettu kulloisenkin vuosikymmenen suosituimmat klipit ja tuoreimmat muistot. Sen ensimmäinen versio on ohessa.

Elävällä arkistolla on menossa aktiivinen markkinointikampanja täällä netissä, tv:ssä ja radiossa, jonka aikana kävijämäärät ovat luonnollisesti kasvaneet. Seuraamme kiinnostuneina tuloksia, onko tekemämme uudistus suuren yleisön silmissä onnistunut.

Yksi tavoitteemme, saada lisää naiskäyttäjiä, näyttää alustavien lukujen valossa onnistuneen, kuten myös artikkeleiden ja klippien jakamisen kasvattaminen sosiaalisen median palveluihin.

Lopuksi muutama herkullinen yleisön lähettämä muisto (Kiitokset lähettäneille!):

"Hoidin tarjoilun käytännön järjestelyt yhdessä keittiömestari Tarmo Salmisen..." [Elisabeth vierailee metsässä]

"Tätä laulua kuuntelin jouluaattona 1998 erotessani exästäni..." [Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen]

"Ufotoimintani alku. Kaikki alkoi eräänä lokakuun päivänä 1961..." [Lentävät lautaset -kerho Porvoossa]

Uudistuksesta aiemmin kirjoitettua:

Elävä arkisto uudistuu viiden vuoden jälkeen (22.11.2011)

Elävän arkiston uudistuksesta tullutta palautetta (29.11.2011)

2 kommenttia

Presidentinvaalien vaalikoneen tiedot avoimena datana

4 kommenttia

Yle Uutisten presidentinvaalien vaalikone avautui tänään. Samalla avaamme myös vaalikoneen vastaustiedot avoimena datana. Vaalikoneen kysymyksiin vastanneiden ehdokkaiden vastauksia voi katsella Google Docs- palvelussa taulukkolaskentamuodossa.

Taulukossa on ehdokkaiden taustatietojen lisäksi ehdokkaiden vastaukset koneen kysymyksiin sekä jokaisen vastauksen jälkeen ehdokkaan mahdollisesti kirjoittama kommentti kuhunkin kysymykseen.

Ylen vaalikoneen vastauksista koostettu dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2012.

Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin. Liitä kommenttiisi myös linkki julkaisuun tai sen esittelyyn.

Asiasanat:

4 kommenttia