Pe 25.10.2013 @ 10:39Johanna Reen

Tiesitkö, että muurahainen pyörtyy, jos se puree kastematoa?

Johanna ReenJohanna Reen on Ulos luontoon -ohjelman tuottaja.

Luonto-ohjelman tekijän on helppoa määritellä luontoon kytkeytyviä arvoja. Enpä liioin tiedä suomalaista, jolle luonto ei olisi arvo itsessään. Suomen luontoon liitetään joutsenet, jylhät Kolin maisemat ja paljasjalkaiset suomineidot lausumassa Leinoa pellavaisissa mekoissaan. Luonto on lähes tabu – pitää laskea ääntä ja ottaa pyhä ilme kasvoille, kun luonnosta puhutaan.

Ja tottahan se on, että luonnon edessä vetää aika usein hiljaiseksi.  Onhan Avara luontokin sivistänyt meitä jo kohta 30 vuotta maailman moninaisilla luonnonihmeillä.

Lisäarvoa ohjelmaamme tuo omistautunut tiimi. Juontajien asiantuntijuus ja aito innostus on välttämätöntä. Lisäksi se on miellyttävää katsottavaa kenelle tahansa. Käsikirjoittajamme ovat kunnianhimoisia, he lähestyvät aiheita ja tarinoita – niitä karhuja, sieniä ja siilejä – aina avoimin silmin.  Ja kuvathan sen tv-ohjelmassa kertovat. Kuvista emme tingi, vaikkei se käsikirjoituksen siili tulekaan paikalle tai vettä sataa kaatamalla.

Ovatko ilo ja nauru arvoja? Meidän tiimin mielestä ovat. Luonto ja nauru = arvoa potenssiin kaksi.

Ulos luontoon -ohjelma haluaa tuoda perinteiseen ja hiukan totiseen luontosuhteeseen uudenlaista kevyttä ja viihteellisempää näkökulmaa. Tavoitteena on olla vähän rähmällään ja tutkia läheltä, niinhän lapsetkin tekevät oppiessaan. Ja kertoa, että myös kaupungissa voi nauttia monipuolisesta luonnosta.

Jokaisessa osassa nähdään myös kulttuuria tanssista valokuvataiteeseen. Ohjelma tarjoaa elämyksiä, mutta myös kiinnostavaa knoppitietoa sekä uusia tarkastelutapoja luonnon havainnointiin.

Ajattelemme että luonto ja luonnossa puuhastelu kuuluu kaikille.  Luonnon antimien hyödyntämiseen ja luonnonsuojeluun voivat myös kaikki osallistua. Haluamme tarjota tietoa siitä, kuinka toimia yhteisen luonnon puolesta, mutta emme ota kantaa ympäristö- tai kalastuskysymyksiin emmekä osallistu petokeskusteluun.

Ulos luontoon -ohjelman myötä voi myös päästä sinne, minne muutoin ei tulisi lähdettyä. Ohjelman kautta voi kokea asioita, joita ei kirjoista voi yhtä elämyksellisessä muodossa saada.

Ohjelmaa tehdään yhteistyössä monien toimijoiden kanssa ja sisältöjä syntyy eri puolilla Suomea. Yliopistot ja tutkijat auttavat lajien kuvaamisessa. Metsähallitus on tärkeä kumppani, koska kuvaamme metsissä ja monien lajien tai paikkojen kuvaaminen on lupien takana. Metsähallitus on sitoutunut antamaan myös asiantuntemustaan. Ja eri alojen luontoharrastajat ovat hyvin tärkeitä kumppaneita. Yhteistyö tuottaa monenlaista lisäarvoa. Yhteistyökumppaneita luontoasioihin on helppo löytää.

Teemme yhteistyötä radion luontoillan kanssa ja Ylen muiden luonto-ohjelmien kanssa, mutta ohjelman nettimahdollisuudet ovat vielä miltei kartoittamatta. Verkossa olisi mahdollista jakaa videoita, lajikuvia ja omia havaintoja sekä lisätietoa.

Mutta odottakaahan ensi kevääseen! Vilkutimme muuttolinnuille ja pian valmistaudumme ottamaan ne taas vastaan. Ulos luontoon -kevätseuranta toukokuussa 2014 on siellä, missä sammakot kutevat ja karhut heräävät uniltaan.

Metsään mennään – ihan sanan varsinaisessa merkityksessä!

Lue myös Erja Ruohomaan ja Tuija Aallon teksti Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle.

 

 

Pe 18.10.2013 @ 09:29Ville Alijoki

Arvokasta kuluttajaohjelmaa

Ville Alijoki on Kuningaskuluttajan tuottaja.

Mikä on Kuningaskuluttaja-ohjelman arvo yhteiskunnalle? Äkkiseltään kysymykseen tuntuu olevan kovin helppo vastata. Kuningaskuluttajahan tuottaa arvoa, jopa aivan konkreettista sellaista, yleisölle; antaa vinkkejä hyvään ja kestävään kuluttamiseen. Toisin sanoen neuvoo, miten säästää rahaa ja tehdä parempia ostoksia.

Pyrimmekin usein jutuissamme noudattamaan, hieman soveltaen, yhtä journalismin perussääntöä: ”follow the money”, eli seuraamme rahaa: mitä maksaa, mitä sillä saa, saako tarpeeksi, saako hyvää, kuka käärii voitot?

Mutta arvoa on monenlaista, eikä se kaikki liity rahaan, onneksi. Julkisen palvelun, eli Ylen, ytimessä olevia arvoja ovat mm. yhteisöllisyys, demokraattinen keskustelu ja sivistys.

Kuningaskuluttaja toteuttaa näitä arvoja monella tapaa. Kuluttajaohjelman yksi monista eduista on se, että sille on vaikea määritellä vain yhtä kohderyhmää, sillä ikään tai asemaan katsomatta kaikkia kiinnostaa rahan säästäminen. (Rikkaimmat ovat usein niitä piheimpiä, kuten jo Aku Ankasta olemme oppineet.) Kukaan ei halua maksaa huonosta tai turhasta. Kuningaskuluttaja tarjoaa työkaluja parempaan kuluttamiseen kaikille suomalaisille.

Näkökulmamme on aina tavallisen kuluttajan, sen ihmisen, joka painii yhä monimutkaistuvan maailman kanssa: Minkä laitteen hankkisin? Hyväksynkö käyttöehdot? Kenen ja missä valmistamia vaatteita käytän? Missä ja mistä ruokani on oikeasti tehty? Aiheet vaihtelevat geenimuuntelusta, irtokarkkipussin hintaan. 2010-luvun kuluttamisen maailmassa tarvitaan kansalaistaitoja, joita ei koulussa opetettu.

Me myös osallistamme ihmiset mukaan juttujen tekoon, joukkoistamme tiedonhankintaa, pyydämme apua, kokemuksia ja testaajia. Tässä sosiaalinen media on osoittautunut loistavaksi apuvälineeksi.

Olemme onnistuneet luomaan Kuningaskuluttajan Facebook-ryhmään melkein 10 000 ihmisen yhteisön, jossa käydään tasokasta keskustelua kuluttamisesta ja autetaan toisia ongelmissa. Toimituksen puolesta tarjoamme apua, sekä mielenkiintoisia linkkejä kuluttamisen maailmaan.

Kuningaskuluttaja on ainoa kriittinen kuluttajaohjelma Suomessa. Ja Yle on oikea paikka tehdä sitä, sillä näin kaupalliset intressit eivät pääse ohjelmantekoa häiritsemään. 

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa yli 20-vuotias Kuningaskuluttaja on tarpeellisempi kuin koskaan – ja jatkaa metelöintiä kuluttajien puolesta.

 

Lue myös Erja Ruohomaan ja Tuija Aallon teksti Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle.

Ma 14.10.2013 @ 11:00Eija Moisala

Innostavat ihmiset ja analytiikka

Eija MoisalaEija Moisala on tutkimuspäällikkö Yle Julkaisuissa.

Tänä syksynä on ollut innostusta ilmassa. Yle on osaavan kumppanin kanssa luonut transmediaisen kokonaisuuden, Docventuresin, jossa ihmiset löytävät kiinnostavat aiheet ja sisällöt helposti eri medioista. Docventures on saanut verkossa aikaan valtavan kuhinan ja mm. nuorten aikuisten osuus dokumenttien katsojista on ollut poikkeuksellisen suuri. Innostus tarttuu ja leviää!

Tutkijan sydäntäni on lämmittänyt ihmisten mitä moninaisimmat reitit dokkareiden käsittelemien aiheiden pariin. Asiakkuusanalyysin kannalta transmediakokonaisuudet eivät ole niitä yksinkertaisimpia, tietoja kerätään pitkin sosiaalisen median maita ja mantuja.  Moniin vastauksiin tarvitaan jatkuvaa mittaamista ja analytiikkaa, osa vastauksista saadaan helpoiten perinteisesti kysymällä. Perinteisen ja uuden tiedon yhdistämisestä nousevat herkullisimmat löydökset ja molempia maailmoja avaavat näkymät.

Yksinkertaisuus on hyve tietomassojen äärellä, varsinkin monimediaisissa kokonaisuuksissa. Mikä on paljon yleisöä ja mikä vähän eri medioissa? Ovatko sisällöt kiinnostavia ja millaista yhteiskunnallista arvoa tästä kaikesta syntyy?

Onnistumisen arvioinnissa ei tarvita monimutkaista metriikkaa ja uusia tunnuslukuja, vaan kolmesta viiteen keskeistä asiakkuustavoitetta, joita seurataan pitkin matkaa. Monimediaisten tavoitteiden asettamisesta opitaan uutta koko ajan, yhdessä asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ja käyttötottumusten kanssa.

Tänä syksynä minua on myös innostanut brittiläisen Channel4-kanavan kokemukset rekisteröinnistä 4oD-palvelussa. Vapaaehtoisen rekisteröinnin avulla on voitu mm. parantaa kiinnostavien ohjelmien löytymistä ja tarjota sisältöjä, joiden katseluaika on muutoin loppunut.  Rekisteröityneiden käyttäjien tuottaman datan avulla on paikallistettu myös. mitä sisältöjä tietyntyyppiset asiakkaat haluat nähdä mobiilisti ja mihin kellonaikaan. Kokemukset ovat olleet erittäin kannustavia.

Asiakkuustouhuissa innostavinta ovat kuitenkin ihmiset. Laadullisissa kehityshankkeissa erilaiset ihmiset pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen ja palveluihin hyvin konkreettisesti. Innostavia ovat ihmiset, joiden tarinoita, toiveita ja kehitysideoita saa kuunnella, sekä ihmiset, jotka panevat toiveet toteutumaan.
Transmediainen asiakkuus

To 03.10.2013 @ 08:27Erja Ruohomaa & Tuija Aalto

Suomalaiset punnitsevat Ylen arvon yhteiskunnalle

Erja Ruohomaa ja Tuija AaltoErja Ruohomaa on strategisen tutkimuksen päällikkö ja Tuija Aalto strategiapäällikkö.

Yle on luotettava ja tärkeä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa ja merkityksellinen myös henkilökohtaisessa mediankäytössä. Näin arvioivat suomalaiset Yleä vuonna 2012.

Ylen siirtyessä veropohjaiseen rahoitukseen vuoden 2013 alusta on arvon tuottamisesta suomalaisille tullut entistä tärkeämpi Ylen velvoite. Niinpä ohjelmistoja suunnitellessaan yleläiset pohtivat nyt entistä tarkemmin, miten kukin ohjelma tai palvelu vahvistaa demokratiaa, kulttuuria, sivistystä, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Arvon tuottaminen yhteiskunnalle voi parhaiten onnistua tavoittamalla kaikki ihmiset. Siksi Ylen ensimmäinen strateginen tavoite onkin palvella hyvin kaikkia suomalaisia.

Yle tutkii ja seuraa asettamiensa tavoitteiden toteutumista ja kerromme tuloksista niin onnistuessamme kuin epäonnistuessammekin.  Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksessa suomalaisilta kysytään aivan konkreettisia asioita kuten esimerkiksi
•    saako Ylen sisällöistä asioihin kriittisiä näkökulmia
•    tukeeko Yle osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun
•    voiko Ylen sisältöjen avulla ymmärtää paremmin Suomessa tai EU:ssa tapahtuvia muutoksia
•    onnistuuko Yle kriiseissä tai onnettomuuksissa saamaan ihmiset yhteen auttamaan toisiaan
•    saavatko lapset Ylen sisällöistä turvallisia lastenohjelmia ja palveluja
•    vahvistuvatko alueelliset ja paikalliset näkökulmat asioihin
•    oppivatko suomalaiset ylen sisällöistä sietämään paremmin erilaisuutta
•    saako Ylestä kuvan siitä arkitodellisuudesta, jossa suomalaiset elävät

Ylen arvo suomalaisille -tutkimus laajentaa myös yhteiskuntavastuun alueelle sitä näkökulmaa, mitä Ylen yleisötutkimuksissa on erityisesti 1990-luvulta lähtien toteutettu.

Tutkimme myös suomalaisten mielikuvaa Ylen toiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Lisäksi selvitämme, miten yhteiskuntavastuu huomioidaan yhtiön toiminnassa, erityisesti ympäristöasioissa, työntekijöistä huolehtimisessa ja eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisessa.  

Kerromme tutkimuksen tuloksista vuoden 2013 lopulla.  

Ti 01.10.2013 @ 09:09Tuija Aalto & Janne Holopainen

Tasavertaisen internetliikenteen puolesta

Tuija Aalto, Janne HolopainenTuija Aalto on Ylen strategiapäällikkö ja Janne Holopainen on Ylen mediasääntelyn päällikkö.

Yle kannattaa sitä, että teleoperaattorit välittävät asiakkailleen kaikkea internetliikennettä tasavertaisesti. Nettineutraliteettiperiaatteeseen otetaan kantaa tulevassa EU:n telealan sääntelyssä.

Euroopan komissio julkaisi 11.9.2013 ehdotuksen yhtenäisistä televiestinnän sisämarkkinoista.

Ehdotuksen tavoitteissa on telepalvelujen yhteismarkkina nykyisten kansallisesti jakautuneiden erillismarkkinoiden sijaan.  Lisäksi pyritään nopeiden langattomien ja kiinteiden laajakaistayhteyksien käyttöönoton kiihdyttämiseen ja kuluttajien aseman parantamiseen laajakaistapalvelujen käyttäjinä.

Yle puoltaa lausunnossaan sitä, että koko väestöllä on mahdollisuus käyttää Ylen julkisen palvelun sisältöjä avoimen internetin kautta. Tämä edellyttää, ettei internetsisältöjä syrjitä internetyhteyksien palvelutarjoajien (teleoperaattorit, muut ISPt) toiminnassa.

Ylen lausunto EU:n sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskevasta asetusehdotuksesta (pdf).

Komission ehdotuksen mahdollisuutta tulla hyväksytyksi pidetään pieninä. Tämä johtuu siitä, että ehdotusta ei todennäköisesti ehditä käsitellä loppuun ennen huhtikuun europarlamenttivaaleja, joiden jälkeen komissio vaihtuu kesällä 2014.

EU-jäsenvaltiot ottavat kantaa ehdotukseen pääministerikokouksessa Eurooppa-neuvostossa lokakuun lopussa.

Pe 30.08.2013 @ 08:50Minna Tiihonen

Kolmella tiikerinloikalla Mediapolikseen

Minna Tiihonen. Kuva: Jyrki Valkama / Yle Kuvapalvelu Minna Tiihonen on Yle Mediapoliksen päällikkö.

Ylen Tampereen toimintakeskuksessa Tohlopissa laitettiin vuoden alussa tossujen narut kireälle. Ponnistamme kolmella tiikerinloikalla kohti Mediapolista, tulevaa tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskusta.

Ensimmäisellä loikalla siirryimme HD-aikaan Ylen Tampereen TV-studioilla.

Tv-studio on perinteisesti koostunut studiolattiasta ja ohjaamosta. Ohjaamo lukuisine teknisine laitteineen on investointina merkittävä.

Tampereen kolmen tv-studion HD-teknisen muutoksen yhteydessä päätimme investoida kolmen ohjaamon sijasta vain kahteen. Samalla tehostimme toimintaamme. Teemme nykyään enemmän töitä aikaisin aamulla, myöhään illalla sekä viikonloppuisin.

Uusien kuituteknologiaan perustuvien laitteiden haltuunotto, uudet toimintatavat ja aikataulutukset vaativat meiltä kaikilta tohloppilaisilta yhteisiä ponnistuksia ja sitoutumisia. Tiikerinloikka oli iso ja lennätti meitä kohti seuraavaa.

Toisella loikalla suuntaamme kohti uudenlaisia työtiloja.

Vuosi sitten päätimme Tohlopissa, että vähennämme toimistotilamme puoleen entisestä. Samalla loikkaamme pois 1970-luvun sammaleenvihreistä koppikonttoreista ja siirrymme monitilatoimistoihin.

Kuluneen kevään ja kesän aikana olemme yhdessä pohtineet, mitä työtiloihin liittyvä muutos meille antaa ja mitä se meiltä toisaalta vaatii.

Loikka on iso, rohkeutta vaativa mutta paljon uutta antava. Uudenlaisissa tiloissa on helppo tehdä yhdessä, tieto kulkee paremmin ja ilmapiiri on avoimempi. Kun täytyy keskittyä, voi vetäytyä hiljaiseen työtilaan.

Tiivistäminen ja turhista seinistä luopuminen on myös suoraa säästöä, kun vuotuiset kiinteistökulut pienenevät. Näin vapautamme Ylen varoja päätehtävään eli sisältöihin.

Kolmas loikkamme kiidättää Tampereen yleläiset kohti Mediapolista.

Yle haluaa edistää luovan alan elinvoimaa. Haluamme myös, että kumppanien on helppo toimia yhteistyössä kanssamme. Lisäksi haluamme, että meillä on parhaat tekijät ja kumppanit ja että uudistamme toimintaamme rohkeasti.

Mediapolis on itsessään tiikerinloikka. Ylen, Tampereen kaupungin, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pirkanmaan alueen luovan alan yritysten, Tampereen molempien yliopistojen ja Technopolis Oyj:n yhteistyöstä syntyy jotakin aivan uutta.

Kolme tiikerinloikkaa kohti Mediapolista on paperilla muutama rivi, puheissa pari repliikkiä ja kalenterissa suht pieni aika. Ne ovat vaatineet ja vaativat edelleen meiltä paljon yhteishenkeä, sitoutumista, rohkeutta ja yhteistä päämäärää: kolmella loikalla kohti avoimuutta, kumppanuutta ja yhteisöllisyyttä.

Olen ylpeä Ylestä, joka on pystynyt avautumaan ja muuttumaan. Samalla olen hyvin nöyrä ja kiitollinen siitä, että saamme olla mukana tekemässä tätä yhteistyötä. Pallo on jo lähtenyt pyörimään.

Ma 19.08.2013 @ 14:59Tuula Sarotie

Laskuvarjo auki

Tuula Sarotie Tuula Sarotie on RSO:n intendentti.

Radion sinfoniaorkesterin kahdeksas taiteellinen johtaja aloittaa työnsä tänä syksynä. Ensimmäinen sopimuskausi kestää kolme vuotta ja sisältää minimissään vuositasolla kymmenen konserttiviikkoa, levytys- ja kiertueperiodeja sekä kokonaisvastuun orkesterin taiteellisesta toiminnasta. Tervetuloa ylikapellimestari Hannu Lintu!

Orkesterin ja kapellimestarin välillä vallitsee tavattoman herkkä ja jännittävä vuorovaikutussuhde. Siinä kristallisoituu kaikki, mikä johtamisessa yleensäkin on keskeistä, paitsi että tilanne on suorempi, alastomampi, inspiroivampi ja joskus julmempi kuin missään muualla.  

Luulen osan yleisöstä kuvittelevan, että konsertissa kapellimestari nousee lavalle ja alkaa viuhtoa käsillään, ja sitten levy alkaa soida. Kuitenkin suuren orkesterin konsertti on täynnä energiaa, taiturisuorituksia, intohimoa ja vaaroja. Hienon lopputuloksen takaa saumaton johtajan ja joukkueen yhteispeli, huipputaitavien pelaajien toinen toisiaan inspiroiva, kommunikoiva, joskus pelastavakin hereilläolo. Parhaimmillaan tästä syntyy lumous ja yleisön hurmio.

Kapellimestarin rooli on toki keskeinen. Hänen vaikutusvaltansa on suorastaan diktatorinen   hänen pitää ymmärtää mitä säveltäjä on tarkoittanut: musiikin tempot, sävyt, fraseeraus ja dynamiikka ovat hänen valintojaan.

Erinomaisella orkesterilla on kuitenkin oma tahto ja oma taso. Se tuntee musiikin tyylikysymykset, se on ylpeä ja hyväksyy vain huippusuorituksia vaativan kapellimestarin. Hyvä orkesteriharjoitus voi olla mestarikurssi mille tahansa työyhteisölle: vankka osaaminen, keskinäinen luottamus ja pitäytyminen olennaiseen ovat täälläkin avainkysymyksiä.

Karismaattinen Hannu Lintu nauttii laajaa kansainvälistä arvostusta ja sopii Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestereiden kunniakkaaseen jatkumoon. On ollut ilo suunnitella RSO:n tulevaa toimintaa hänen kanssaan ja olen varma, että voimme tarjota yleisölle vahvoja konserttielämyksiä.

Hannu Lintu on kunnianhimoisella tavalla ottanut vastaan Yleisradion orkesterin erityishaasteet ja saamme pian nähdä, miten hän laittaa itsensä peliin myös tv-ruudussa esimerkiksi uudenlaisissa, suorissa konserttilähetyksissä Yle Teemalla ja myöhemmin Sibelius-juhlavuodelle taltioitavissa ohjelmissa.

Hannu Lintu kirjoittaa: "Musiikin kaikkien tasojen ymmärtäminen on mahdotonta niin meille esittäjille kuin kuulijoillekin. Ennen kaikkea se on tarpeetonta: tärkeintä on lähestyä kaikkia sävellyksiä avoimin mielin ja korvin, seikkailun hengessä. Amerikkalainen säveltäjä ja muusikko Frank Zappa kiteyttää osuvasti epärationaalisen asenteen välttämättömyyden: mieli on kuin laskuvarjo: se on syytä pitää auki".

Toivon, että suomalaiset kokevat orkesterin omakseen ja lähtevät "laskuvarjo auki" seuraamaan RSO:n ja Hannun Linnun ensimmäistä yhteistä konserttikautta 201314.

To 20.06.2013 @ 12:26Tuija Aalto, Janne Holopainen

Median megatrendit

Juttusarjan kirjoittajat:
Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla.

Juttusarja käsitteli touko-kesäkuun aikana keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä.
Kuvitus: Christer Nuutinen.


Mediatoimiala muuttuu automaation, digitaalisuuden, kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan ja kansainvälisyyden yhteisvaikutuksessa.

Mediasisältöihin ja mediakuluttajan käyttökokemukseen sekä yritysten liiketoimintaedellytyksiin vaikuttavat
• tarjonnan valtava määrä, ilmaisuus ja uudet ansaintamallit
• päätelaitekehitys ja pilvipalvelut
• maittain erilainen sääntely
• suosittelualgoritmit, käyttäjätietoihin pohjautuva yksilöinti ja siihen liittyvä yksityisyyden suojan väheneminen.

Tässä juttusarjassa on tarkasteltu Ylen toimintaympäristöä mediatalouden, mediakäytön muutosten, sisältötarjonnan ja jakeluverkkojen näkökulmasta:

1: Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti
2: Televisio ei kuole, se muuttaa muotoaan
3: Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen – käyttäjät turvautuvat silti myös vertaisverkkoihin
4: Elämää laajakaistan puutteessa



Toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Kuva: Christer Nuutinen

 

Kysymyksiä blogin lukijoille

  • Mitä näkökulmia pidätte media-alan muutoksessa kiinnostavimpina?
  • Mihin tässä media-alaan liittyvään muutosilmiöön tässä blogissa pitäisi jatkossa tarttua?


PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013 

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Maria Hausen: Nettitelevisiopalvelut vertailussa (blogi 12.6.2013)

To 20.06.2013 @ 10:59Jari Lahti

Jari Lahti: Verkostoidutaan verkkomediassa

 Jari Lahti on strategiapäällikkö Ylen Julkaisut-yksikössä.

Teevee uudistaa tavan julkaista ja löytää televisio-ohjelmia verkossa. Yle Areenan, MTV Median Katsomon ja Nelonen Median Ruudun rinnalle on tullut näiden palveluiden yhteinen näkymä. Kaikki palveluiden kärkiohjelmat ovat samanaikaisesti käyttäjän silmien edessä: suosituimmat, uusimmat, kategorioittain, kanavittain, pian poistumassa olevat. Ohjelmat löytyvät myös hakemalla tai räätälöimällä oma suosikkinäkymä.

Tärkein asia on, että tv-ohjelmien verkkokäyttäjälle ohjelmien löytäminen on helppoa. Sitä – löydettävyyttä – haluamme edistää tällä uudella palvelulla. Samalla edistämme ohjelmien käyttöä näissä palveluissa. Sillä kaikki ohjelmat katsotaan edelleenkin Yle Areenassa, Katsomossa tai Ruudussa.

Teevee on askel siihen, että verkkomediassa toimitaan verkkomedian tavalla. Eli uudenlaisten sisällöllisten keinojen lisäksi verkostoidutaan sisällöillä monipuolisesti ja käyttäjän ehdoilla.

Mediayhtiöissä julkaisemme verkkopalveluja lähinnä siilomaisesti. Kokoamme kukin oman laarimme ja haalimme sinne käyttäjiä. Verkostoimme sisältöjämme joten kuten omien talojemme sisäisten palvelujen kesken ja aika harvoin ulospäin. Painopiste tällä alalla, myös julkaisemisessa, tulee muuttumaan olennaisesti verkostoituvammaksi.

Perinteisen mediatoimialan ulkopuolelta tulevat yhtiöt, kuten erityyppiset ohjelmakatalogit, verkkotallennuspalvelut, operaattorit ja laitevalmistajat, kokoavat eri mediayhtiöiden sisältöjä yhteen vaihtelevalla menestyksellä. Tulos on parhaimmillaan käyttäjälle kätevä, jos julkaisukumppanuuksia löytyy, palvelun käyttökokemus on hyvä ja homma teknisesti toimii.

Hyvä esimerkki verkostoitumisesta käytännön julkaisemisessa on myös Elävän arkiston soittimen upottaminen palveluihin Ylen ulkopuolella. Tästä olemme tekijänoikeusjärjestöjen kanssa löytäneet yhteisen näkemyksen ja uskomme, että tuloksena on käyttäjälle parempi palvelu.

Teeveen betaversio on nyt avattu ja palvelu etenee desktopeista ja tableteista älypuhelimiin ja älytelevisioihin käyttökokemuksen ehdoilla. Ketterällä kehitysmallilla, jolla tässä projektissa toimitaan, palvelun ominaisuuksia kehitetään ja päätelaitteita otetaan mukaan jatkuvassa vuoropuhelussa käyttäjien kanssa. Tavoitteena on, että matka kehittäjän pöydältä käyttäjälle on lyhyt ja etenee nopeasti.

Jos onnistumme Teeveessä, Yle Areena, Katsomo ja Ruutu menestyvät entistä paremmin sekä yhdessä että kilpailussa keskenään. Suurin voittaja on näiden palveluiden käyttäjä, jota varten Teevee on tehty – oikopoluksi kiinnostavimpiin ohjelmiin.

Ja jos Elävän arkiston verkostoitumisessa onnistumme, tuloksena on kaikille suomalaisille entistä elävämpi arkisto.

Ti 18.06.2013 @ 10:55Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen

Elämää laajakaistan puutteessa

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Vuonna 2017 voimaantulevista tv-verkkotoimiluvista tehdään todennäköisesti päätökset 2014, tällä hallituskaudella ja nykylainsäädännön pohjalta. Maksu-tv-kanavatoimijat haluaisivat jatkaa DVB-T jakelulla vielä 2017 jälkeen. Asiasta käydään keskusteluja. Ylen kannalta riskinä on, että DVB-T ja DVB-T2 -rinnakkaislähetyksiä joudutaan jatkamaan vuoteen 2026 ja jopa sen yli.

Lähivuosina lähettäjät maksavat päällekkäisiä jakelukustannuksia tv-toiminnasta tv- ja laajakaistaverkoissa: DVB SD, DVB HD (T & T2), IP jakelu.


Television internetjakelun merkitys yleisöille

Rinnakkainen jakelutie palvelee niitä, joilla ei ole tv-vastaanotinlaitetta, niitä, jotka haluavat korvata toisen tai kolmannen tv-vastaanottimen kannettavalla tietokoneella tai tablet-laitteella ja liikkuvia käyttäjiä. Osin television kulutus on siirtynyt ei-lineaariseen kulutukseen erilaisten video on demand-palvelujen käyttöön.

Yhden tv-kanavan jakelukustannukset ovat lähettäjälle laajakaistaverkossa halvemmat kuin DVB-T-jakelussa silloin, kun kanavan keskimääräinen katselu on alle 45 min päivässä – eli jos kaikki Suomen yli 10-vuotiaat katsoisivat televisiokanavaa keskimäärin 45 min vuorokaudessa. (Jakelun hintatiedot on laskettu suoratoistojakelija Akamain hinta-arvion ja yleisradiojakelija Digitan C-muxin listahinnan perusteella.)

Laajakaistajakelu ei kuitenkaan tavoita kaikkia suomalaisia. Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta. Kotitalouksista 59 %:lla on kiinteä laajakaista. Miljoona kotitaloutta asuu kerrostaloalueilla ja niiden liepeillä. Heille nopea laajakaista on normaalia kiinteistötekniikkaa. 60 % kotitalouksista voi saada 25MB-laajakaistaliittymän, jolla taloudessa voidaan katsoa useita HD-tasoisia kanavia yhtaikaa (ks. kuva). Toisaalta 8 % ei saa lainkaan kiinteää laajakaistaa. Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuusalue supistuu merkittävästi nykyisestä noin 92 %:sta arviolta noin 80 %:iin kotitalouksista.



Monissa Euroopan maissa valmistellaan siirtymää radion digitaaliseen vastaanottoon DAB-verkossa. Suomessa ei, vaan meillä kyseinen radiotaajuusalue on tv:n käytössä.

Suomessa radio saattaa digitalisoitua mobiiliverkkojen kautta. Radiosisällöt ovat saatavissa digitaalisina verkossa jo nyt. Kaikki kotimaiset radiokanavat ovat kuunneltavissa suoratoistona.  Puoli miljoonaa suomalaista (11 % kaikista yli 9-vuotiaista) kuuntelee radiota netin välityksellä viikoittain.


Ubiikkiyhteiskunta autoon

Mediasisällöt tuodaan autoon matkustajien henkilökohtaisten mobiilien laitteiden kautta (tableteista päällepuettavaan tekniikkaan kuten Google-laseihin).  Palvelutieto (esim. reaaliaikainen sää- ja liikennetieto) tullee autojen tietokoneisiin osana älyliikenteen kehitystä. Tiedon avoin saatavuus mahdollistaa tietojen yhdisteltävyyden uusiksi palvelukokonaisuuksiksi.


Ubiikkiyhteiskunta autoon. Kuva: Christer Nuutinen

Kysymys blogin lukijoille:
Toimivatko langalliset ja langattomat laajakaistapalvelut riitävän hyvin tv-ohjelmien ym. videosisältöjen käyttämiseksi?


PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013 

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Sivut

Avoin Yle

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu