Ma 01.12.2014 @ 17:21Saila Mattila

Tervetuloa uusi vuosi ja uudet tuulet!

Saila MattilaSaila Mattila on Yle Radio Suomen ohjelmapäällikkö.

Yle Radio Suomi on suuri kanava, monella tavalla.

Meitä kuuntelee viikossa noin 1,9 miljoonaa eri-ikäistä suomalaista.

Kanavaa tekee eri puolilla Suomea aluetoimituksissa ja Pasilan toimituksissa iso määrä toimittajia.

Elämän kirjo iloineen ja suruineen välittyy kanavalla, radiotaajuuksilla kuuluvat uutistapahtumat kautta maan, samoin vuodenajat ja juhlapyhät.

Osalla ohjelmista on pitkät, jopa vuosikymmenien mittaiset perinteet.


Tällaista kanavaa on haastavaa kehittää ja uudistaa. Jokaisella kuuntelijalla – samoin tekijällä – on oma vankka näkemyksensä ja mielipiteensä kanavasta. Kanava kantaa myös jokaisen kuuntelijan muistoja.

Tuhansia mukana tutkimuksissa

Suomalaisten mielipiteitä on kuluneen vuoden aikana kerätty ja tutkittu. Tuhannet ihmiset ovat osallistuneet Yle Radio Suomen kehitykseen vastaamalla tutkijoiden kysymyksiin ja kuuntelemalla ohjelma- ja musiikkinäytteitä.

Keskeiset tulokset ovat tässä: Yle Radio Suomessa on monta hienoa ominaisuutta, mm. ajankohtaisuus ja alueellisuus – tätä kanavaa kuuntelemalla tietää, mitä tapahtuu lähellä ja kaukana. Kanavalla on myös tapa puhua ihmistä arvostaen. Kanavaa arvostetaan kautta maan: alueellisia eroja siinä, millaista radiota ihmiset tahtovat kuunnella, ei juuri ollut.

Mielikuvaan kanavasta liittyy kuitenkin myös vanhahtavuus, virallisuus ja sekavuus. Aikuisten ihmisten harrastukset ja elämäntapa eivät nyt kuulu tarpeeksi.

Musiikkimakuja näin isoon kuuntelijamäärään mahtuu tuhansia, ja jokaisella ikäryhmällä on oma nostalgiansa. Monen kuuntelijan mielestä musiikki soi liian vähän. Musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki on tässä monien toiveiden ja odotusten risteyksessä.

Loppiaisen jälkeen: värikkäämpi ja uudistettu kanava

Olemme lukeneen ja analysoineet tutkimustulokset huolella. Apuna on ollut myös muutama talon ulkopuolinen asiantuntija. Niinpä vuoden vaihteen jälkeen, 7.1.2015 alkaen kuuluu eetteristä uusi ja värikkäämpi Yle Radio Suomi.

Moni tuttu ohjelma kuitenkin jatkaa, osa niistä uudella paikalla. Uusia ohjelmia alkaa. Aluelähetyksille tulee lisää lähetysaikaa arki-iltapäiviin. Näin ihmiset myös päivän töiden jälkeen pystyvät kuuntelemaan oman alueensa asioista. Alueiden tapahtumista kuullaan myös uudessa valtakunnallisessa Suomi-kierros -lähetyksessä lauantaisin klo 9–12 heti Suomen kuunnelluimman ohjelman eli Onnen sävelen jälkeen.

Kaikki arki-illat klo 18–21 ovat jatkossa suoria. Se vähentää uusintojen määrää ja mahdollistaa hetkessä elämistä ja reagoimista ajankohtaisiin tapahtumiin. Tuomme kuuluviin toivottuja harrastuksia ja elämäntapaa.
•    Maanantai-ilta: Parasta aikaa on ”musiikkiohjelmien Strömsö”, Susanna Vainiolan ja Tuuli Saksalan uusi kolmetuntinen musiikkiohjelma.
•    Tiistai-ilta: Kaikki kotona -iltaa toimittavat Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies keskittyvät kotiin ja ihmisluontoon.
•    Keskiviikkoilta: Taivallamme edelleen luonnossa, ja luontoahan on myös metsä, niinpä Metsäradio siirtyy maanantaista tänne.
•    Torstai-ilta: Ollaan Ihan pihalla Maija Salmisen ja Marko Miettisen johdolla, tutustutaan erilaisiin harrastuksiin ja mm. tekniikkaan.
•    Perjantai-ilta: Iltojen kuunnelluin ohjelma Puhelinlangat laulaa avaa edelleenkin viikonlopun.

Muutama muutos viikonvaihteessa

Viikonlopun Levylautakunta ja Lakatut varpaankynnet siirtyvät myöhemmäksi rytmittämään lauantai-iltapäivää. Lauantain myöhäisillassa alkaa Josper Knutaksen uusi ohjelma Kuuntelijan lista, ohjelma johon jokaisen ihmisen sisäinen musiikkitoimittaja voi laatia levylistan.

Koe-eläinpuistolla on oma, pieni ja vakaa fanijoukkonsa, mutta todella monet kanavan kuuntelijoista ovat vuosien varrella toivoneet  ohjelman lopettamista ja nyt toive toteutuu.

Kotimainen musiikki valtaa sunnuntaiaamut. Suosittu toimittaja Tarja Närhi alkaa tehdä kaksituntista Tarja Närhin Iskelmäradiota ja sen jälkeen ääniaallot valtaa Suomen tunnetuin musiikkitoimittaja Jake Nyman.

Yksi tunnetuimmista radio-ohjelmista, 35-vuotias Kansanradio tosikoineen ja veitikoineen jatkaa entisellä paikallaan. Jatkossa radion ajankohtaistoimitus etsii myös Ajantasassa vastauksia kansalta tulleisiin kysymyksiin. Ja Yöradion seurassa et ole koskaan yksin; joka yö klo 23 lähtien kanssasi valvoo Radio Suomen toimittaja.

Toivon, että löydät myös vuonna 2015 itsellesi mieluisaa kuunneltavaa Yle Radio Suomesta!

Tutustu uuteen ohjelmakaavioon osoitteessa yle.fi/radiosuomi

To 20.11.2014 @ 09:11Riitta Pihlajamäki

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin!

Riitta PihlajamäkiRiitta Pihlajamäki on journalististen standardien ja etiikan päällikkö.

Marraskuun 20. päivä on Lapsen oikeuksien päivä. Tänään on hyvä päivä kertoa, että Yleisradio vahvistaa lasten ja nuorten erityisasemaa eettisissä linjauksissaan.

Linjaukset eivät koske vain näille ikäryhmille tarkoitettuja erityisohjelmia vaan kaikkia sisältöalueitamme.

Annamme yleisölle entistä paremmat mahdollisuudet arvioida toimintaamme, kun kerromme toimintaperiaatteemme julki. Olemme tässä läpinäkyviä ja avoimia. Ennen kaikkea haluamme pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret saavat esiintyä omana itsenään, tulla kuulluiksi ja nähdyiksi.

Mitä linjaukset koskevat?

Yle sitoutuu linjauksissaan siihen, että keskeisissä toimituksissa on henkilöitä, jotka erityisesti huolehtivat lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta sisällöissämme. Useat toimitukset ovat vastuuihmisensä jo nimenneet.
 
Varmistamme myös, että nuorilla on valmiudet kohdata ja käsitellä julkisuutta, joka usein liittyy varsinkin dokumentteihin ja reality-sarjoihin.

Linjauksissa on ohjeistettu myös yksityisyyden suojaan, nimen julkaisemiseen ja haastateltavien ikärajoihin liittyviä kysymyksiä. Näitä asioita toimittajat usein pohtivat arjen haastattelutilanteissa.

Olemme vastuullisia verkkokeskustelujen ylläpitäjiä ja sijoittelemme lasten ja nuorten ohjelmat kanavillemme ja palveluihimme turvallisella tavalla.

Mitkään linjaukset eivät voi aukottomasti säädellä kaikkia eteen tulevia tilanteita.

Mutta pohdintaa vaativat tapaukset on tunnistettava silloin kun ne tulevat kohdalle, ei vasta jälkikäteen. Eettiset, selkeät linjaukset ovat toimittajan työssä selkänoja, jonka varassa voi tehdä voimaannuttavaa, rohkeaa ja merkityksellistä sisältöä myös lapsille ja nuorille.  

Meillä on lukuisia hienoja esimerkkejä nuorille suunnatuista sisällöistä, joiden syntyvaiheissa on käyty perusteellista laatukeskustelua.

#lovemilla, Au pairit, Teiniäidit, Unelmien Koulukuva. Ja tässä vain muutama, tuore esimerkki. On välttämätöntä, että keskusteluun osallistuvat kaikki tahot: tekijät, kanava ja markkinointi.

Sananvapautta ja lehdistön riippumattomuutta mitattaessa Suomi on maailman kärkimaa. Kauas jäävät sellaiset demokratian mallivaltiot kuin Yhdysvallat ja Britannia.

Meillä on myös yksi maailman vanhimmista median itsesäätelyjärjestelmistä, Julkisen sanan neuvosto. Koko suomalainen media on sitoutunut noudattamaan JSN:n valvomia Journalistin ohjeita. Useimmissa mediataloissa Journalistin ohjeet toimivat pohjana omille, täsmennetyille ja pidemmälle viedyille eettisille ohjeille. Siitä tänään julkistetuissa linjauksissa on kysymys.

Oikeus tietää ja sanoa kuuluu kaikille, myös lapsille ja nuorille.

Pe 14.11.2014 @ 09:20Ismo Silvo

Tv:n huippuhetket edessä

IIsmo Silvosmo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.

Kaiken kehityksen voi ainakin jäljestäpäin nähdä kausina. On pioneerikautta, kriisikautta, vakiintumiskautta ja murroskautta.

Suomalaisen tv:n viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet kasvukautta. Tv elää tähänastisen historiansa huippuhetkiä. Kanavia on paljon, kuvan ja äänen laatu kirkasta, julkisuus ja tv-puhe liki kaiken läpäisevää ja vastaanotinlaitteita joka tarpeeseen. Telkkaria voi käyttää verkon yli melkein missä vaan.

Mitä digi-tv:n jälkeen?

Tämä toisen sukupolven digi-tv:n kausi kääntyy kuitenkin lopuilleen. Sen päätös näkyy kolmen–neljän vuoden päässä. Uutta kautta ollaan Ylessä jo rakentamassa täyttä vauhtia. Ei vain höpövisioimalla, että ”tv menee verkkoon” tai ”kukaan ei kohta katso kanavia”, vaan tekemällä jo tähän liittyviä töitä, henkilövalintoja ja toimintamalliratkaisuja.

Yle uudistaa oman tv-tarjontansa ja -konseptinsa seuraavan kahden vuoden aikana.

Näin Ylen tv on sekä valmiimpi vastaanottamaan mediakäytön muutoksen että aktiivinen muutoksen aikaansaamisessa. Ylen tekemisillä on suomalaisessa mediakentässä muutosta aikaansaava vaikutus. Emme siis aio olla vain reaktiivisia muutoksen vastaanottajia vaan Ylen valinnoilla on myös uusia toimialarakenteita luova vaikutus.

Minusta tätä tosiasiaa ei kannata aristella edes globaalien muutoshyökyjen edessä eikä rooliimme liittyvää vastuuta pidä karttaa. Aiomme siis viedä suomalaista tv-maailmaa pelotta uuteen. Surffilaudat ja leijat esiin!

Yle TV = telkkari + Areena

Mitä sitten Yle TV:n uudessa kaudessa näkyy?

Ensiksikin Yle TV:n ja Areenan yhdistyminen.  Se on jo käynnissä, ja se on ajankohtaisen yt-prosessin suurin uudistustyömaa Julkaisut-yksikössä. Ylen TV:n ja Areenan tarjontaa johdetaan tästä hetkestä alkaen yhtenä kokonaisuutena ja yhtenäisin toimintamallein.

Tämä tulee näkymään jo 2015 Yle Areenan palvelurakenteen muutoksena.

Uusi Yle Areena tarjoaa uusia alikanavia, sisältöpaketteja, tapahtumapalveluita. Areenan käyttö personoidaan. Yle Areena on jo nyt koko kansan palvelu, ja se on valmis toteuttamaan ja vastaanottamaan nämä uudistukset uuden televisiokauden keihäänkärkenä.

Mahdollisuuksien tulevaisuus

Toiseksi näkyy, että perinteisten ns. broadcast-televisiokanavien määrä on tässä. Ylellä niitä on nyt neljä (jos Fem ja SVTWorld lasketaan yhdeksi) tai viisi (jos TV Finland lasketaan mukaan). Kolmen–neljän vuoden päästä kanavia on ehkä kolme, ja viiden–kuuden vuoden päästä ehkä vain kaksi. Siis perinteisiä tv-kanavia.

Areenan ja tv:n yhteenlaskettuja palvelupaketteja tulee olemaan ainakin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Osumatarkkuus osayleisöihin paranee, käyttökokemus on vaivatonta.

On toki ratkaisevan tärkeää, että tämä tv-kanavien muutostyö tehdään viisaasti ja kaiken sen laadukkaan asiakkuustietämyksen perusteella, joka meillä on käytössä. Kanavien tarjonnat ja brändit tulee osata jalostaa ja uusia taiten, vahvuudet tulevaisuuteenkin vieden.

Mitään näistä päätöksistä ei toki vielä ole tehty, ja päätökset viedään aikanaan hallitukselle ja hallintoneuvostollekin. Lähitulevaisuudessa niiden valmisteluun kuitenkin jo ryhdytään.

Yle TV ja Areena tavoittavat nyt noin 3,5–4 miljoonaa suomalaista päivittäin. Viiden vuoden päästä tarkoituksemme on tavoittaa vähintään sama määrä, ja säilyttää näin Ylen julkisen palvelun ote ja rooli suomalaisten arjessa vahvana ja merkityksellisenä.

Perinteisten tv-kanavien määrä saattaa siis olla tässä. Mutta Ylen television huippuhetket eivät ole takana. TV:n ja Yle Areenan yhdistäminen tuo valtavan potentiaalin televisuaalisten sisältöjen uusimiseen, jakamiseen, löytämiseen ja osallistamiseen.

Ylen television parhaat vuodet ovat edessä!

Ti 04.11.2014 @ 08:54Terhi Upola

Mitä sinä teet verkossa A2-illan aikana?

Terhi UpolaTerhi Upola on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vuorovaikutusdeskin vt. tuottaja
terhi.upola@yle.fi

Minulla on positiivinen ongelma: #a2ilta on todella suosittu aihetunniste eli hashtag Twitterissä. Itse en ainakaan kunnolla pysty seuraamaan keskustelua. Twiittejä tulee illassa tuhansia, joista suuri osa on nopeita, tunteellisia reaktioita. Varsinaista vuorovaikutusta on vähän.

Aktiivisia twiittaajia on tähän mennessä ollut illan aikana enimmillään joitakin tuhansia – määrä tuskin on laskussa. #a2ilta-twiittejä on julkaistu enimmillään noin 10 000 päivässä.

Mitä jos twiittejä olisi useita kymmeniä tuhansia? Näin voi ihan hyvin olla jonain päivänä.

Ratkaisuna valikointi

Uskon, että ratkaisu piilee kuratoinnissa eli sisällön valikoimisessa ja järjestämisessä uudella tavalla. Käytännön vaihtoehtoja on monia. Hyvät käytännöt selviävät kokeilemalla.

Voimme toki odottaa, että Twitter alkaa itse voimakkaasti valikoida näyttämäänsä sisältöä, kuten Facebook tekee (sivuhuomautuksena: onko se Facobookin valikointi niin hirveää, kuten moni valittaa?).

Parempi on kuitenkin ryhtyä kuratoimaan sisältöä itse.

Minä ainakin lukisin mielelläni vaikka viikkoakin myöhemmin huolellisesti valikoidun twiittikoosteen, jos saisin siitä uusia näkökulmia ja ajattelemisen aihetta. Voisin jatkaa keskustelua Twitterissä, kun voisi ensin vähän funtsia ja muodostaa ajatuksia.

Mutta entä itse teemaillan aikana?

Toki twiittejä nostetaan tv-ruutuun, mutta niiden seuraaminen ei ole vuorovaikutteista, kuten keskustelu Twitterissä.

Pitäisikö ihmiset aktivoida pohtimaan tiettyjä kysymyksiä Twitterissä? Tai kannustaa heitä käyttämään lisäaihetunnisteita (#) jo käytetyn #a2ilta-tunnisteen lisäksi? Ja pitäisikö nämä kysymykset tai lisätunnisteet olla näkyvissä myös tv-ruudussa?

A2 Koulukiusaamis-illassa toimme #a2ilta-tunnisteen rinnalle #anteeksi-tunnisteen, jota käyttämällä pyysimme välittämään anteeksipyyntöjä kiusatuille. Kokeilu oli mielestäni onnistunut. Tunnistetta käytettiin yli tuhat kertaa.

Käytännön tuotekehityslaboratorio

A2-illan aikana on reilun vuoden järjestetty myös reaaliaikainen keskustelu, livechat, Ylen verkkosivuilla. Keskustelu on välillä ollut hyvinkin korkeatasoista, mutta ei juurikaan integroitua tv-keskusteluun.

Ehkä myös livechat pitäisi siirtää Twitteriin: pyytää vaikka kymmentä tai kahtakymmentä alan asiantuntijaa muodostamaan ”varjoraati” tai muuten vaan keskustelemaan teemoitetusti aiheesta illan aikana Twitterissä.

Myös ohjelman avoin toimituskokous järjestetään livekeskusteluna verkossa noin kuukausi etukäteen, ja tänä syksynä aloitimme käsikirjoituksen joukkoistamisen – mikä käytännössä tarkoittaa ihmisten omien ratkaisujen esilletuomista käsillä olevaan ongelmaan.

Mitäpä jos avointa toimituskokousta ja käsikirjoitus- ja ongelmanratkaisujoukkoistusta seuraava livechat järjestettäisiinkin vasta teemaillan jälkeen, esimerkiksi seuraavana päivänä? Vasta, kun illan aikana heitellyistä kommenteista alkaa poikia uusia, harkittuja ajatuksia?

A2-illasta on muodostunut jonkinlainen oheisruudun tuotekehityslaboratorio, jossa on mahdollista kokeilla joka kerta jotain uutta. Erilaisten livechattien ja käsikirjoitusjoukkoistuksen lisäksi olemme kokeilleet esimerkiksi testejä, some-sisällön kuratointia Ylen verkkosivuille sekä pienimuotoisia äänestyksiä.

Mitä sinä haluaisit tehdä verkossa A2-illan aikana? Twiittaa ideasi kahdella tunnisteella, #a2ilta ja #idea. Tai kirjoita perinteiseen malliin kommenttisi alle tai sähköpostia tekijöille.

terhi.upola@yle.fi

Ma 27.10.2014 @ 17:05Reija Hyvärinen

Transatlanttinen kriisi

Reija HyvärinenReija Hyvärinen on Ylen viestintäjohtaja.

Perheen teini lähti vaihto-oppilaaksi. Hänelle hankittiin uudelta mantereelta paikallisen operaattorin datapakettiin kytketty uusi kännykkä. Erinäisistä syistä teini ei saanut uutta luuriaan heti, vaan jäi viikoksi ilman toimivaa mobiilia.

Transatlanttinen katastrofi oli valmis. Laineet löivät Atlantin tälle puolen kun hurjistunut teini soitteli (sic!) lainaamillaan puhelimilla ja oma mobiili olisi pitänyt hoitua käteen Suomen aikaa aamuyöllä. Heti. Välittömästi.

Kun keskellä yötä tähän soppaan herätetty äiti yritti muistuttaa, että teinillä on läppäri, ja sen voi yhdistää laajakaistaan ja sieltä internetistä löytyvien palvelujen avulla voi tyttöystäville taas viestitellä sekä seurata urheilutuloksia, niin vastaus kuului: " Äiti, älä nyt oikeesti...että mä menisin jolleen TIETOKONEELLE...älä hei viitti!!!"

Tietokone ei ole mitään. Vain mobiililaite merkitsee.

Tähän maailmaan kasvaa suomalainen nuoriso. Eikä kannata väittää, että ei kasva. Kun tätä tarinaa kerron, niin poikkeuksetta kaikki teinien vanhemmat tunnistavat tilanteen – ollaanpa sitten kotimaassa tai kauempana.

Tunnistaako Yle sen tilanteen, missä nyt olemme?

Julkisen palvelun tulevaisuutta on katsottava rohkeasti ja pelotta. Jos maailma muuttuu, niin julkisen palvelunkin on muututtava.

Uusiin välineisiin ja nimenomaan mobiiliin on saatava aikaan julkisen palvelun loistavia, koskettavia ja merkityksellisiä sisältöjä. Toimivia juttuja, joita on helppoa, kivaa ja coolia käyttää. Sillä kai me haluamme pitää tämän isänmaan kasvavat toivotkin kiinni suomalaisessa sivistyksessä ja riippumattomassa laadukkaassa tiedonvälityksessä?

Teini täyttää viiden vuoden kuluttua 21 vuotta.

Missä Yle on silloin, jos emme nyt halua muuttua?

Ti 21.10.2014 @ 12:42Kirsi Brück & Hanna Visala

Osallistava mediakasvatus puree nuoriin

Hanna Visala ja Kirsi Brück Hanna Visala on Yle Uutisluokan tuottaja ja vastaa Yle Uutisluokan sisällöstä, kehittämisestä ja kouluyhteistyöstä. Twitter: @hannavisala

Kirsi Brück on kehityspäällikkö Ylen strategiaosastolla. Hän vastaa Ylen yhteiskuntavastuun koordinoinnista ja on ollut käynnistämässä Uutisluokka-hanketta.

Twitter: @kirsibruck


  • “Uutisia katsoo nyt ihan eri tavalla”
  • “Oppilaiden omatoimisuus ja nopea oppiminen hämmästytti myös meidät opettajat”
  • ”Nuorten ilo ja energia on tarttunut, ja yhteinen innostus on ollut valtavaa”. 
  • ”Paras palkinto on, kun nuoren silmissä syttyy se sama palo, kuin itsellä nuorena toimittajana, kun sai ensimmäisen juttunsa valmiiksi".

Mediakasvatushanke Yle Uutisluokka aloitti toisen lukuvuotensa tänä syksynä. Lyhyessä ajassa uusi toimintamalli on ylittänyt odotukset ja läpäissyt vaativan testin – nuoret koululaiset ja heidän opettajansa ovat ottaneet sen innolla vastaan.

Ylen uutiskummien ja nuorten kanssakäymisestä on syntynyt uusia ideoita, raikkaita näkökulmia ja onnistumisen kokemuksia puolin ja toisin. Uutisaiheita haravoineet nuoret ovat löytäneet niitä lähiympäristöstään ja omasta elinpiiristään, mutta yhtä lailla meitä kaikkia puhuttavista yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä tapahtumista, nuorten näkökulmasta. Omaan kouluyhteisöön vaikuttaminen tuntuu kiinnostavan monia uutisluokkalaisia.

Nuorten ääni kuuluviin

Uutisluokan toimintaa on kehitetty yhdessä koulujen kanssa alusta lähtien. Ensin pilottikokeiluna seitsemän yläkoulun kanssa syksyllä 2013 ja sen jälkeen valtakunnallisesti. Arvokasta palautetta on tullut niin opettajilta kuin koululaisilta itseltäänkin. Itse asiassa Uutisluokan nimikin syntyi oppilaiden äänestyksen tuloksena.

Nuorten mahdollisuus osallistua on Uutisluokan kantava ajatus.

Mediataidot ovat yhteiskunnan ymmärtämisen, osallistumisen ja itsensä ilmaisemisen kannalta uusi tärkeä kansalaistaito, jota tarvitsevat niin diginatiivit kuin vanhemmatkin. Oman lisänsä siihen tuovat some ja kaikkien ulottuville tulleet lähes rajattomat verkkosisällöt.

Onko nuorilla aiheellinen tunne siitä, etteivät heitä kiinnostavat aiheet ja näkökulmat pääse riittävästi esille uutisoinnissa tai ettei heitä kuulla tarpeeksi? Miten heidän osallisuuttaan voisi tukea? Onhan myös Ylen tehtävä edistää oppimista ja sivistystä, kansalaisten tasavertaisuutta ja mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun.

Hyviä kokemuksia on kantautunut brittikollegoilta BBC:n suositusta School Report -hankkeesta, joka on Uutisluokankin esikuvana. Ulkopuolisen arvioinnin mukaan osallistavalla uutistyöllä on ollut monia myönteisiä vaikutuksia nuorten mediataitoihin, oppimiseen ja kouluyhteisöön. Se on edistänyt kriittistä medialukutaitoa, ryhmätyöskentelytaitoja, nuorten itseluottamusta, kiinnostusta uusiin aihealueisiin, ilmaisutaitoja ja teknistä osaamista. Opettajat kokevat saaneensa uusia työkaluja mediakasvatukseen.

Yle Uutisluokan osallistujilta – opettajilta ja 6. –9-luokkalaisilta – tulleen palautteen perusteella myönteisiä kokemuksia jaetaan myös suomalaiskouluissa.

Monilukutaitoa ja vuorovaikutusta

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan näiden samojen taitojen ja vahvuuksien oppimista koulutyössä. Puhutaan monilukutaidosta, joka ulottuu läpi eri oppiaineiden. Opetussuunnitelma painottaa oppilaiden aiempaa aktiivisempaa roolia, osallistumista ja vastuuta sekä vuorovaikutusta lähiympäristön ja muun yhteiskunnan kanssa.

Tähän Uutisluokkakin haluaa vastata. Miten Yle voi tukea koulujen mediakasvatustyötä ja koululaisten mediataitoja tavalla, joka houkuttelee osallistumaan, kokeilemaan ja oivaltamaan? Mikä avaa uusia näkökulmia ja ruokkii nuorten kiinnostusta yhteiskuntaa kohtaan? Mihin suuntaan Uutisluokkaa voisi vielä kehittää? Näkemyksenne ovat tervetulleita kommenttina tähän blogiin.

Jatkamme keskustelua opetusalan ammattilaisten, mediakasvattajien sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa  Twitterissä  tiistaina 28.10. klo 14-16 tunnisteella #yleuutisluokka

Lue lisää Yle Uutisluokasta

Yle Uutisluokka

  • Yle Uutisluokka on 6.–9. -luokkalaisille suunnattu mediakasvatushanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten medialukutaitoa ja lisätä kiinnostusta ajankohtaisiin asioihin ja yhteiskuntaan. Ruotsinkielisille lukiolaisille toimii vastaavasti Yle Nyhetsskolan.
  • Uutisluokassa nuoret tekevät uutisia itseään kiinnostavista aiheista. Ylen journalistit toimivat koulujen uutiskummeina ja auttavat oppilaita toimitustyössä. Lisäksi kouluilla kiertää Ylen Mediabussi.
  • Yle Uutisluokan huipennus on huhtikuussa järjestettävä valtakunnallinen uutispäivä, jolloin nuorten tekemät uutiset näkyvät Ylen verkkosivuilla, televisiossa ja radiossa. Ensimmäistä uutisluokkapäivää vietettiin 29.4.2014.
  • Viime vuonna mukana oli lähes 1400 oppilasta 60 koulusta. Tänä vuonna oppilaita on jo yli 3000 yli 100 koulusta.
Ma 13.10.2014 @ 14:51Gunilla Ohls

Gunilla Ohls: Ylen tehtävästä ja tavoitteista

Gunilla OhlsGunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Viime viikon blogini Ylen kolmesta ongelmasta herätti keskustelua sekä Ylen tehtävästä että tavoitteista. Jatkan siksi siitä.

Ylen tehtävä on laissa määritelty ja tosiaankin viimeksi lakia uudistettaessa "täyden palvelun" tehtävä korvattiin sanamuodolla "kattava ja monipuolinen".

Suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin puolesta

Missiolauseemme (= miksi olemme olemassa) on johdettu suoraan laista. Hallintoneuvoston hyväksymä missiomme "Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä,oivalluksia ja elämyksiä" on toimintamme perusta ja kaiken lähtökohta.

Eduskunta, joka lain hyväksyy, valvoo myös tehtäväämme. Hallintoneuvosto antaa kerran vuodessa eduskunnalle kertomuksen Yleisradion toiminnasta. Viime vuoden kertomus käsitellään juuri tällä viikolla eduskunnan täysistunnossa. 

Jotta tehtävä tulisi toteutetuksi, Yle asettaa toiminnalleen tavoitteita, mm. asiakkuuteen liittyviä.

Miten voimme varmistaa, että suomalaiset saavat palvelua missiomme mukaisesti? Tällä hetkellä Yle palvelee erinomaisesti perinteistä yleisöä perinteisillä kanavilla ja huonommin heitä, joille Ylen sisällöt muuttuvassa median käytössä eivät ole kiinnostavia. Yle ei kuitenkaan voi luopua yrityksestä palvella myös tätä osaa suomalaisista.

Yle-vero on tv-maksua reilumpi

Ylen uusi rahoitusmalli on monella tapaa edistyksellinen ja tulevaisuuteen katsova. Vanha tv-maksu perustui kotona tapahtuvaan televisionkatseluun, siihen, että kotitalous omisti televisiolaitteen.

Vanha tv-maksujärjestelmä oli myös tavallaan epäoikeudenmukainen. Yksinelävää opiskelijanuorta kohdeltiin samalla tavalla kuin hyvätuloista perhettä. Kaikkien olisi pitänyt maksaa sama summa. Loppuvaiheessa joka neljäs kotitalous jätti lupamaksun maksamatta.

Uudistuksella Suomi ja Yle ovat eurooppalaisessa mittakaavassa edelläkävijöitä. Yle-veroa maksaa yksilö, ei kotitalous. Veroa ei ole sidottu mihinkään laitteeseen. Muutos koetaan yleisesti oikeudenmukaisena.

Ylen maksajina on nyt koko aikuisväestö, ja kansalaisten on koettava saavansa vastinetta rahalleen.

Ylelle on ensisijaisen tärkeää että riippumattomuus säilyy, olipa rahoitusmalli mikä tahansa. Riippumattomuudesta on hyvä käydä julkista keskustelua. Yle pyrkii kaikilla toimillaan sekä aatteellisesti että juridisesti takaamaan arvojensa mukaisen luotettavuuden ja riippumattomuuden niin poliittisista kuin kaupallistakin intresseistä. Tutkimme vuosittain sekä kansalaisten että päättäjien mielikuvaa Ylestä.

Yle-verolla Yle pystyy ylläpitämään sellaisia yleishyödyllisiä tai vähemmistöryhmille suunnattuja palveluita, joille ei muuten löytyisi rahoitusta. Aluetoiminta, lasten palvelut ja kuulovammaispalvelut ovat esimerkkejä tästä.

Uudistuminen on välttämätöntä

Kehitämme tapoja kohdata yleisöjämme yksilöinä ja mm. suositella sisältöjä, jotta jokainen suomalainen voisi kokea saavansa henkilökohtaisesti vastinetta maksamalleen verolle. Emme voi jättää osaa suomalaisista toimintamme ulkopuolelle sillä perusteella, että he eivät katso tai kuuntele ohjelmia tv- ja radiokanavilta. Myös suuret yleisöt ovat vauhdilla siirtymässä verkon käyttäjiksi.

Ylen on uudistuttava ja ponnisteltava löytääkseen tapoja kohdata heidät, jotka eivät nyt koe Yleä omakseen. Ylen olemassaolon edellytys on, että kohtelemme kansalaisia tasavertaisesti. Tämänkin takia asiakkuustavoite 100–90–80 on niin keskeinen.

Tämä tarkoittaa että Ylen on rohkeasti uudistuttava, ja meidän on oltava mukana median ja yhteiskunnan murroksessa. Mielellään eturintamassa eikä takarivissä odottamassa.

To 09.10.2014 @ 13:41Gunilla Ohls

Ylen kolme ongelmaa

Gunilla Ohls Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Ylessä eletään muutoksen aikoja. Moni kysyy: miksi.

Miksi muutoksen pitää olla niin mittava? Eikö voisi edetä maltillisemmin? Pitääkö Ylen mennä vielä isommin verkkoon ja miksi eivät nykytoimet riitä?

Kaikessa yksinkertaisuudessa Ylen tilanne kärjistyy kolmeen asiaan:

  • asiakkuuteen – asiakkuustavoitteisiin ei ole vielä päästy
  • resursseihin – resurssit ovat pääosin kiinni perinteisessä mediatyössä 
  • rahaan – budjetissa on 10 miljoonan euron aukko.

Yle ei nykytoimillaan saavuta asettamiaan asiakkuustavoitteita. Suomalaisten mediankäyttö on muuttumassa. Nuorten lisäksi nyt myös suuret yleisöt ovat vauhdilla siirtymässä verkkomedioiden käyttäjiksi.
Valtaosa Ylen resursseista on silti kiinni perinteisessä mediatyössä, vaikka kasvu tapahtuu verkossa. Ja kolmanneksi Yle-vero pysyy ensi vuonna nykytasolla, vaikka kustannukset nousevat. Niinpä kuluja on leikattava.

Asiakkuuteen, resursseihin ja rahaan liittyvät ongelmat yhdessä johtavat siihen, että kuluerien karsimisen lisäksi tämä muutos vaikuttaa myös työtehtäviin. Yle käynnisti syyskuussa yt-neuvottelut, joiden piiriin kuuluu noin kolmannes henkilöstöstä.

Ylen asiakkuustavoitteet on ilmaistu lukusarjana 100–90–80.  Luvut tarkoittavat, että Yle haluaa tavoittaa kaikki 100 % suomalaisista vuoden aikana ja että 90 % pitää ohjelmia ja palveluita kiinnostavina ja päivittäin tavoitamme 80 % suomalaista.

Veroratkaisun jälkeen suomalaisten tavoittaminen on entistä tärkeämpää. Emme ole koko kansan Yle, ellemme tavoita ja palvele suurta osaa suomalaisista. Ylen tulevaisuuden ja julkisen palvelun oikeutuksen kannalta tämä on aivan keskeistä. Mediankäyttö muuttuu ja meidän on edelleen pidettävä yllä hyvä yleisösuhde ja ymmärrys julkisen palvelun roolista.

Asiakkuustavoitteissa olemme nyt tilanteessa 100–80–70. Monista pyrkimyksistä huolimatta, emme ole vielä päässeet vielä tavoitteeseemme.

Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan hyvin toimivien perinteisten kanavien lisäksi isoja panostuksia verkkopalveluiden kehittämiseen, verkko-osaamiseen, löydettävyyteen ja sisältöjen ja palveluiden kiinnostavuuteen.

Ylen tehtävässä on historian kerrostumia; meillä on paljon vaalittava kulttuurin, sivistyksen, riippumattoman tiedonvälityksen ja yhteisten kokemusten luojana ja tuojana. Tehtävämme ydin on edelleen palvella suomalaisia hyvin ja samalla luoda elinvoimaista uuden julkisen palvelun mediaa. Vastuumme on myös rakentaa vankkaa pohjaa seuraaville sukupolville.

Lue lisää:
Tiedote 15.09.2014: Yle siirtää painopistettä verkkoon ja aloittaa yt-neuvottelut

Ma 29.09.2014 @ 10:43Ville Vilén

Luovat sisällöt – vahvistamme vahvuuksiamme

Ville VilénVille on Luovat sisällöt -yksikön johtaja.

Olemme Ylessä kulkeneet kanavalähtöisestä kaaviojohtamisesta kohti genrekokonaisuuksien sisältöjohtamista. Tähän suuntaan on menty jo usean viime vuoden ajan. Sisältöjohtamista on toki tehty kaavioidenkin kautta, mutta tällä liikkeellä pyrimme nyt vastaamaan jo kuuluisaksi tulleeseen mediankäytön muutokseen.

Mediankäytön muutos tapahtuu sekä nopeasti että hitaasti. Muutos on monenlaista, mutta aivan varmaa on, että se muuttaa työmme peruspilareita silmiemme edessä. Tunnettu totuushan on se, että hidasta muutosta on vierestä valitettavan vaikea havaita.

Haastavaksi tilanteen tekee se, ettei kanaviin ja lineaariseen mediankäyttöön perustuvasta ajattelusta voida, eikä pidäkään luopua. Kysymys on molempien vahvuuksien – sekä sisältö- tai ns. katalogikäytön että lineaarisen käytön ymmärryksen – yhteispelistä ja uudenlaisista kulutustottumuksista.

Oman tekemisen ja ostamisen työnjakoa kehitetään

Uutisia, ajankohtaisia, urheilua ja lastensisältöjä on jo pidemmän aikaa johdettu genremielessä yhdestä suunnasta, ja nyt toteutamme saman myös Luovat sisällöt -yksikön genreissä eli asiasisältöjen, draaman ja kulttuurin & viihteen alueella.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotimaisten hankintojen tilaaminen siirtyy Julkaisut-yksiköstä Luovien sisältöjen osastojen yhteyteen.  Yhteistyötä on toki tehty tähänkin asti ja kokonaisuuksia on suunniteltu yhteen ennenkin. Tuloksiakin on jo saatu. Hankinnan ja oman tekemisen hybridit kuten Docventures ja #lovemilla ovat tästä mainoita esimerkkejä.

Merkittävintä muutoksessa on hankinnan ja oman tekemisen välisen työnjaon selkeämpi näkymä. Sekä työnjaon johtaminen.

Ylen strategian mukaan vähennämme maltillisesti omaa tekemistä tulevina vuosina. Tätä kehitystä on huomattavasti parempi johtaa yhden pöydän ääressä. Valitettavasti lähdemme nyt säästöjen sävyttämältä takamatkalta ja rakenteitakin on muutettava. Tähtäin on kuitenkin kohti parempaa kokonaisuutta.

Taktisesti voidaan yleensä edetä kahta linjaa: kehittää heikkouksia tai vahvistaa vahvuuksia.

Luovien sisältöjen alueella kehitämme oman tuotannon huippuunsa niillä alueilla, joissa jo teemme maailmanluokan työtä ja sisältöjä.

Kun tämän lisäksi luomme ja tuotamme yhdessä tuotantoyhtiöiden kanssa huippusisältöjä, olemme selkeästi vahvuuksien vahvistamisen tiellä.

On aika saattaa suomalainen medialaatu maailman areenoille. Yhdessä.

Ma 22.09.2014 @ 10:57Atte Jääskeläinen

Journalismin arvosta on pidettävä huolta

Atte JääskeläinenAtte Jääskeläinen on Ylen uutis-ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja.

Suomen talouden tila on “katastrofaalinen", kuvasi Björn Wahlroos syyskuisen sunnuntain Helsingin Sanomissa. “Kuinka alas voi vajota”, otsikoi Nordea tuoreen talousennusteensa omilla nettisivuillaan.

Vaikka Suomen talous viimein 2015 lähtisi nousuun, monivuotinen lama näkyy yhä selvemmin arjessa, kun sitä ei voi enää pehmentää velanotolla. Kaikki verorahoitteinen toiminta joutuu monivuotiselle kuurille. Työttömyys nousee, köyhyys lisääntyy.

Kansalaisilla on vaihtoehtoja

Tulin Yleen vuoden 2007 alussa päätoimittajaksi, kun tv-uutiset ja radiouutiset oli päätetty yhdistää. Suomen kokonaistuotanto on nyt alemmalla tasolla kuin silloin. Sanomalehdet ovat menettäneet mainoseuroistaan samana aikana kolmanneksen.

Se, mitä Ylen rahoitukselle tällaisessa maailmassa tapahtuu, on vain asian toinen puoli. Oikeastaan paljon vakavampi muutos kohdistuu journalismin arvoon suomalaisille.

Kun kaikki sisältö on kaikkien saatavilla aina ja kaikilla ruuduilla, journalismi joutuu kilpailemaan yleisön huomiosta aivan toisella tavalla kuin ennen. Kansalaisella on lukuisia vaihtoehtoja. Hän valitsee kaikesta tarjonnasta, mitä itse haluaa.

Kenen palvelua suomalaiset seuraavat, kun he haluavat pysyä ajan tasalla ja tietää, mitä on tapahtunut? Mikä kuvake suomalaisilla on älypuhelimen avausnäytöllä, viiden käytetyn nappulan joukossa? Karua sanoa, mutta nämä kysymykset ratkaisevat, onko Ylellä ja sen journalismilla tulevaisuutta.

Ylen on palveltava miljoonia suomalaisia radion ja tv:n lisäksi myös verkossa ja mobiilissa parhaiten, jos haluamme menestyä. Se tarkoittaa määrätietoista työtä ja valintoja.

Kolmen kohdan resepti

Kun tilattavat laatulehdet siirtyvät maksumuurin taakse, julkisen palvelun tuleva rooli kirkastuu. Ilmaista verkkojournalismia tarjoavat miljoonien käyttäjien iltapäivälehdet ja Yle. Yhteiskunnan ja demokratian terveen kehityksen kannalta meillä on kirkas tehtävä, jonka oivaltamiseksi ei tarvitse olla viestintäpolitiikan asiantuntija.

Miten menestys rakennetaan?

Ensin: Jokaisen tekemämme jutun on tarjottava suomalaisille jotain uutta, arvokasta ja merkityksellistä, erilaista kuin muut. Juttujen pitää muodostaa johdonmukaisia journalistisia kokonaisuuksia, jotka kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti. Ylen erityisvahvuuksia ovat läsnäolo maakunnissa, läsnäolo maailmassa ja kyky herättää ja ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua. Näille meidän kannattaa rakentaa.

Toiseksi: Jokaisen radio- ja tv-lähetyksen pitää olla erinomainen ja katselemisen ja kuuntelemisen arvoinen senkin jälkeen, kun itse uutinen on jo tiedossa. Lähetykset rakentuvat jutuista, mutta myös erinomaisesta kyvystä tarjota näkökulmia, keskusteluja ja rikastaa aiheita suorilla osuuksilla sekä studiosta että tapahtumapaikoilta. Television voima on visuaalisuudessa, sen pitää siksi olla vaikuttavaa.

Kolmanneksi: Sekä jutut että radio- ja tv-lähetykset on tarjottava jokaiselle suomalaiselle hänen tarpeitaan ymmärtäen, hänelle parhaalla tavalla. Areena ja Uutisvahti ovat esimerkkejä tästä kehittämisestä.

Kun talous romahtaa, on säästettävä. Kun ihmisten mediankäyttö muuttuu, Ylenkin on muututtava. Riittävän paljon, riittävän rohkeasti.

Sivut

Avoin Yle

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2012

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu