Avoin Yle

Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen – käyttäjät turvautuvat silti myös vertaisverkkoihin

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Mediasisältöjä on tarjolla ennennäkemättömän paljon – niin laillisesti kuin laittomasti. Suomessa voi käyttää esimerkiksi seuraavia nettivideopalveluita

Netflix
Viaplay
SVT Play
Yle Areena
YouTube
Boox TV
BBC iPlayer
Katsomo
Ruutu
HBO Nordic
Tv-kaista
Elisa Viihde
Sonera Viihde.

Globaalit toimijat panostavat laatudraamaan verkossa

YouTuben kanavilla julkaistava sisältö alkaa olla tasoltaan ammattimaista ja kymmenet julkaisijat valmistelevat kuukausimaksujen perimistä tilaajiltaan. YouTube palvelee sekä kulttuuri- että viihdekanavana ja vastaa myös moniin tiedollisiin tarpeisiin. Trendinä tv-sisältöjen tarjoamisessa on, että kansallisten suurten yleisöjen sijaan etsitään ylikansallisia niche-yleisöjä, jotka voivat olla suuria maailmanlaajuisesti. Netflixin ja Amazonin panostukset omatuotantoisiin sisältöihin ovat saaneet laajaa mediahuomiota.

Sisältöjen tarjonnassa ja kysynnässä on silti jännite. Yleisöt odottavat sisältöjen olevan saatavilla kaikkialla, kaikilla laitteilla ja ilman aikarajoituksia.

Kaupankäynnin lähtökohtana av-sisällön jakeluoikeuksien markkinoilla on elokuvien, tv-draaman ja huippu-urheilun alueellisten ja ajallisten yksinoikeuksien paloittelu eli ”ikkunointi”. Miten tämä jännite mediasisältöjen tukku- ja vähittäismarkkinoiden välillä vaikuttaa markkinoiden kehitykseen?

Motivoitunut käyttäjä pystyy yleensä kiertämään sisältöjen ajalliset ja alueelliset ikkunat. Näin kuluttajat kiertävät esitysoikeuksien rajoituksia kun sisältö ei ole markkinoilla saatavilla siten kuin he haluavat:
1.   Vertaisverkkojen ja tiedostonjakopalvelujen käyttö: 36 % 15 - 29-v. miehistä lataa tv-ohjelmia tai elokuvia internetin vertaisverkoista (Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle Julkaisut)
2.   Ulkomaisilla palvelimilla toimivien suoratoistopalvelujen käyttö internet-selaimella
3.   Tallentaminen (“stream ripping”) omalle laitteelle esim. YouTubesta)

Entä mihin kategoriaan luetaan ajansiirtokatselu ns. netti-PVR-palveluja kuten TV-kaistaa käyttämällä? Viime vuosina Suomessa on käynnistetty useita muitakin netti-PVR-palveluja. Niiden laillisuus on kyseenalaistettu. Oikeuskäsittely on kesken.

Näkökulman asiaan tarjoaa se, että uusien innovaatioiden lainsuojattomuus on väistämätöntä, koska medialainsäädäntö kulkee aina perässä. Piraattiradiot kiellettiin 60-luvulla, kaapelitelevisioiden lainsäädäntö saatiin vasta 1981.

Saatavuus paranee sopimalla

Ohjelmien esitysoikeudet paketoidaan jo niin että ne sisältävät sekä broadcast- että verkkoesityksen yhtenä kokonaisuutena. 30 vrk:n catch up -oikeuksista on tullut standardi aiemman 7 vrk:n sijaan –verkkoesityksen aikaikkuna on jopa vuosi.

Oikeuskokonaisuutta käytetään entistä joustavammin: suunta on kohti sarjakokonaisuuksien esittämistä kerralla, irti yksi kerrallaan -malleista. Ohjelmien esittäminen ensin verkossa ja sitten broadcast-tv:ssä yleistyy.

Ohjelmien tallentamisen merkitys on pienenemässä, koska niihin pääsee kiinni entistä joustavammin milloin vain. Kokeiluja tilapäistallentamiseksi (offline-käyttö) on mm. BBC:llä. Tämä on tärkeää mobiilissa käytössä.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko suomalaisten ja kansainvälisten video- ja tv-palvelujen sisältö riittävä?
Mitä jää puuttumaan, onko laiton vertaisverkko ainut lähde sinua kiinnostaville videosisällöille?
Mitä laillisessa video- ja tv-palvelussa verkossa pitää parantaa laittomaan verrattuna?

PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Asiasanat:

toimintaympäristö

nettivideo

nettitelevisio

vod

video on demand

vertaisverkot

3 kommenttia

Nettitelevisiopalvelut vertailussa

2 kommenttia

Teimme Yle Julkaisujen verkkokehitystiimissä vertailun netti-tv-palveluista osana tämän kevään toimintaympäristökatsausta. Katsauksen ensisijaisena kohderyhmänä oli Ylen hallitus. Vertailun tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vod- (video-on-demand) markkinakentästä Suomessa.

Tässä vaiheessa oli tarkoituksenmukaista tehdä vertailu jäljempänä kuvatulla tavalla asiantuntija-arviointina. Tämä on hyvä pitää mielessä juttua luettaessa. Määrittelimme arvioitavat asiat, mutta emme laatineet yksityiskohtaisia kriteerejä. Tein itse suurimman osan arviointityöstä, mutta käyttäjäkokemusta arvioi useampi henkilö.

Tarkempi ja systemaattisempi arviointi saattaa olla paikallaan jatkossa.

Vertailuun valittiin 13 palvelua

Vertailuun valitsimme tällä hetkellä merkittävimmät Suomen markkinoilla toimivat palvelut. SVT Play ja BBC iPlayer otettiin mukaan tuomaan ymmärrystä muiden yleisradioyhtiöiden tarjoomasta, vaikka niiden merkitys kotimaassa onkin melko pieni.

Vertailussa olivat mukana

Yle Areenan suhteen emme tietenkään olleet jäävejä, mutta yritimme parhaamme mukaan arvioida sitä ei-yleläisen käyttäjän silmin.

Lisäys 14.6.2013: Vertailu tehtiin alunperin sisäiseen käyttöön. Emme ottaneet vertailussa kantaa palveluiden laillisuuteen tai laittomuuteen. Vertailussa mukana olleet palvelut (pl. BBC iPlayer ja SVT Play) toimivat Suomen netti-tv-markkinoilla ja kilpailevat keskenään ihmisten ajasta. Nämä palvelut ovat siis osa jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöämme, jota meidän tulee kokonaisuudessaan ymmärtää.

Käyttökokemus, sisältö ja saavutettavuus

Vertailussa arviomme seuraavia seikkoja:

Käyttökokemus ja palvelusuunnittelu (asteikko 1-5)

Käyttökokemusta arvioidessamme mielessä olivat mm. palvelun ja sen mediasoittimen käytettävyys, valikoiman esittelyn selkeys, haun toimivuus ja sisältösuosittelut. Käyttökokemuksen saumattomuutta eri päätelaitteiden välillä ei tässä vaiheessa arvioitu.

Sisältö

Sisältöä arvioimme kolmesta eri näkökulmasta:

1. Sisällön määrä (asteikko 1-5): Koska BooxTV, TVkaista, Sonera Viihde ja Elisa Viihde tarjoavat usean tv-kanavan ohjelmiston, ne saivat täydet pisteet. Muiden palveluiden kohdalla nimikkeiden määrä laskettiin manuaalisesti. Netflixin kohdalla määrä on karkea arvio, koska aakkosellista hakemistoa ei ole ja genrelistauksessa yksi nimike saattaa kuulua useampaan eri genreen.

2. Palvelussa olevat uudet korkean profiilin nimikkeet (asteikko 1-5): Kuinka paljon palvelussa on uusia nimikkeitä, jotka ovat saatavilla hyvin nopeasti ohjelman globaalin tv-ensiesityksen jälkeen.

3. Genrejen määrä (max. 10): Palvelut saivat jokaisesta genrestään yhden pisteen. Määritimme genret Yle Areenan genrejen mukaan: suorat, sarjat, elokuvat, viihde, kulttuuri, dokumentit, fakta, lapset, uutiset ja urheilu.

Ansaintalogiikka

Palvelun ansaintalogiikka kirjattiin ylös, mutta tietoa ei arvotettu eikä otettu mukaan indeksiin.

Saavutettavuus eri päätelaitteilla (max. 27)

Määritimme ensin strategisesti tärkeät päätelaitteet ja selvitimme palveluista mitä päätelaitteita ne tukevat.

Älypuhelimet (0-5): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8, Symbian
Mobiili-/responsiivinen palvelu (0-1): toimii selaimilla varustetuissa älypuhelimissa
Tabletit (0-4): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8
Pelikonsolit (0-3): Xbox, PlayStation, Wii
ÄlyTV (0-4): Samsung, LG, Sony, Panasonic
Suoratoistosoittimet (0-3): (AppleTV, Phillips, WD TV)
IPTV (0-2): Elisa Viihde, Sonera Viihde
NettiPVR* (0-2): TV-kaista, BooxTV. Esim. Areenan lasketaan olevan näissä molemmissa, koska Ylen kanavia voi tallentaa kummankin netti-PVR:n kautta.
Muita (0-2): Bluray, digisovittimet

* Personal video recorder eli digitaalinen videotallennin

Jokaisesta listalla olevasta tuetusta päätelaitteesta palvelu sai yhden pisteen, enimmäispistemäärän ollessa 27. "Muita" -kategoriassa meillä on vain kaksi laitetta, mutta tiedämmme, että BBC:llä niitä on satoja.

Indeksi kiteyttää vertailun tulokset

Vertailtavuuden vuoksi laskimme indeksin, johon vaikuttavat kaikki ansaintalogiikkaa lukuunottamatta kaikki yllä kuvatut muuttujat. Perusajatus on, että käyttökokemuksella, sisällöllä ja päätelaitetuella on sama painoarvo.

Indeksi laskettiin näin:

summa((Päätelaitetuki yhteensä/5)+((Genrejen määrä/2)+Käyttökokemus+Sisällön määrä)/3+Uusia korkean profiilin tuotteita)/3

Korkein mahdollinen indeksiluku tällä kaavalla on 5.13.

Vertailun anti: tärkeimmät havainnot

Netflix nousee käyttökokemukseltaan muiden arvioitujen video-on-demand –palvelujen yläpuolelle. Käyttöliittymä on selkeä ja suosittelualgoritmi on omaa luokkaansa.

Millään toimijalla ei ole sekä sisällöllisesti että määrällisesti laajaa ja uutuusarvoltaan korkeaa sisältöä. Viaplaylla on Netflixiä enemmän nimikkeitä. Globaalit ensi-illat puuttuvat valikoimista Netflixin omaa tuotantoa lukuunottamatta. Silläkin on valikoimassaan vain muutamia tällaisia nimikkeitä vuodessa.

Päätelaitetuessa suomalaistoimijoilla on tekemistä verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Palvelut eivät juuri tue älyTV- ja pelikonsolikäyttöä.

Älypuhelimissa heikoin tuki yleisesti on Windows Phone –alustalla. Windows Phonen markkinaosuushan on suurempi Suomessa kuin muulla maailmassa, minkä vuoksi sen tukeminen ei todennäköisesti ole ulkomaisille palveluille korkea prioriteetti.

Tilausmaksun lisäksi useammassa palvelussa on sisältökohtaisia maksuja (esim. sarjan kausi, jääkiekko-ottelu, elokuva).

Lisää aiheesta

Koko toimintaympäristökatsaus: http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparistossa-tapahtuu-lahivuosina
http://blogit.yle.fi/avoin-yle/mediatalous-murroksessa-ylen-toimintaymparisto-muuttuu-nopeasti
Releen blogi lokakuulta 2012: http://blogit.yle.fi/rele/viaplay-ja-netflixin-sisallot-vertailussa

Asiasanat:

2 kommenttia

Televisio ei kuole, se muuttaa muotoaan – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

9 kommenttia

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Julkaisut-yksikössä ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Alle 45-vuotiaiden tv:n ja radion käyttö ovat olleet viime vuosina hienoisessa laskussa. Yli 45 -vuotiaiden radion kuuntelu näyttää vakiintuneen neljään tuntiin päivässä kun taas alle 45-vuotiaat kuuntelevat radiota yhä vähemmän.

Yli 45-vuotiaiden tv-katseluaika kasvanee edelleen. Alle 45-vuotiaiden tv-katselu väheni viidessä vuodessa viidellä minuutilla päivässä. Jatkuuko lasku, vai kääntyykö tv:n katselu kasvuun, kun ns. ajansiirtokatselun mahdollisuudet lisääntyvät ja sisältötarjonta kasvaa?

25 44-vuotiaiden tv-katseluajasta 11 % on ajassa siirrettyä. Koko väestön tasolla television katseluajasta on

91 % katselua silloin kun ohjelma tulee televisiosta
7 % silloin kun itselle sopii (ajansiirto)
2 % nettitelevisiopalvelujen käyttöä

Internetin päivittäistä käyttöaikaa koko väestön tasolla on vaikea mitata. Yksittäisten palvelujen tarjoajat toki tietävät kävijöidensä liikkeet tarkkaan. Ajankäytön vertailu internetin ja perinteisen mediakäytön välillä on aivan erityisen vaikeaa. Internet-ajankäyttö kun kattaa kaikki netin käyttötavat tiedonhausta yhteydenpitoon jne.

Internetin aktiivisimpia käyttäjiä ovat lapsiperheet, joista 90 % käyttää nettiä päivittäin. Nuorilla lapsiperheillä on muita enemmän sekä älypuhelimia (84 %) että tablet-tietokoneita (34 %).

Älypuhelinten käyttäjillä uutiset, sosiaalinen media ja sähköpostit ovat mukana yhä useammassa päivän hetkessä. Puhelimen käyttö ajanvietteeseen ja eri medioiden kuluttamiseen on selvästi ensisisjaista alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa. Television katselu tabletilta kasvoi vuodessa 4 %:sta 8 %:iin. Internet-tv-katselu yleistyi 12 %:iin. Netflixiä käytti viimeisen puolen vuoden aikana 8 % ja kotimaisten tv-yhtiöiden sivustoilta ohjelmia katsoi viikoittain 28 % suomalaisista.

Lähteet: KRT Online, Finnpanel/Yle Julkaisut. Tv-mittaritutkimus, Finnpanel/Yle Julkaisut, Tv-mittari, Finnpanel, comScore - Yle Julkaisut,Taloustutkimus Oy; Web & Mobile Tracking 2012, Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin laitetiedustelu helmikuu 2012, Tv-taloudet Suomessa 1/2013, Finnpanel

Lineaarisen television merkitys ja tv:n käyttökontekstit murroksessa

Televisiostatulee yhä useammin taustamedia, ja se joutuu vangitsemaan katsojan huomion yhä uudelleen. Lähempänä olevat läppärit, kännykät ja tabletit imevät katsojan huomiota isolta ruudulta.

”Televisio on usein päällä, vaikken varsinaisesti mitään ohjelmaa katsoisikaan”, sanoo puolet 15 44-vuotiaista naisista.

Kiinnostavuutta lisätään vahvistamalla katsojakokemusta verkossa. Tv-teollisuus satsaa nyt second screen -konsepteihin. Toisella ruudulla pyritään vahvistamaan katsomiskokemusta yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden avulla.

Yleisöjä rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Ohjelmat ja merkkituotteet, joilla on kiinnostavaa ja jaettavaa sisältöä verkossa, pärjäävät paremmin myös televisiossa.

Nousussa: sosiaalinen televisio

29 % kaikista vastaajista kertoo käyttävänsä nettiä yhtä aikaa tv:n kanssa. Nettisosiaalisuus television äärellä on alle 44-vuotiaiden juttu. Puolet alle 44-vuotiaista pitää nettiä auki kotonaan jatkuvasti.

12 % katsojista haluaa kommentoida tai keskustella tv-ohjelmista netissä. Näin tekee
• 17 % miehistä
• 10 % naisista

37 % 15 29-vuotiaista naisista kertoo jakavansa mediasisältöjä sosiaalisessa mediassa.

Lähde: Monimediatutkimus 2012, Yle Julkaisut.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko tv-ammattilaisten suunnittelema ohjelmakartta sinulle hyödyllinen?
Löydätkö kiinnostavat sisällöt mieluummin nettihaulla tai suosittelun avulla?
Miten sinä etsit ja löydät tv-sisältöä?

Lue sarjan ensimmäinen blogi: Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Löydät esityksen Ylen toimintaympäristö keväällä 2013 myös seuraavista palveluista:

Tuija Aallon blogi
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparisto...

Facebook:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10152856608010603.1073741826.5...

Flickr
http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
Google Plus:
https://plus.google.com/111656240650692979516/posts/8NGHsWmiXBK#11165624...

Asiasanat:

9 kommenttia

Kanavakonsultti Brysselissä

0 kommenttia

Maria Ainamo on harjoittelijana Ylen Viestinnässä. Viime vuoden hän oli yksi TV2:n nuorista kanavakonsulteista.

Aurinko paistaa kun saavumme Brysseliin, suklaan, oluen ja ranskalaisten luvattuun kaupunkiin, jossa kadut ovat täynnä kuvia räpsiviä turisteja. Me suuntaamme kuitenkin päättäväisesti poispäin Grand Place -aukiolta kohti Squaren Brysselin konferenssikeskusta, EBUn järjestämään Eurovision Connect -konferenssiin.

Sain mahtavan tilaisuuden osallistua tähän konferenssiin, kun Markkinoinnin projektipäällikkö Merete Manninen kysyi, haluaisinko lähteä kertomaan kanavakonsulttivuodestani Brysseliin. Minulta ei tarvinnut kahta kertaa kysyä ja tässä sitä nyt oltiin.

Tv:n yhteisöllinen tulevaisuus

Esityspäivän aamuna vähän jännitti, mutta meidän vuoromme oli onneksi vasta iltapäivällä. Ennen omaa puheenvuoroamme saimme kuulla esityksen muun muassa belgialaisen jalkapallon uudelleen brändäämisestä. BBC:n edustaja kertoi näkemyksensä siitä, miksi yleislähetysyhtiöt ylipäätään tarvitsevat brändejä.

Ennen omaa esitystämme Christian Payne, Documentally.com -sivuston perustaja kertoi mielenkiintoisista, uusimmista sosiaalisen median sovelluksista ja laitteista sekä mahdollisuuksista hyödyntää niitä.

Saimme kuulla esimerkiksi Aereosta, yhdysvaltalaisesta teknologiayrityksestä, joka tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuutta katsoa antenniverkossa lähetettäviä tv-kanavia internetin välityksellä muun muassa taulutietokoneissa ja puhelimissa.

”Ystävät, perheet ja toisilleen tuntemattomat jakavat televisionkatselukokemuksensa toistensa kanssa. Sillä ei ole väliä, missä he ovat. Ymmärtäkää tätä yhteisöä ja antakaa heille alusta, joka ruokkii keskustelua. Rakentakaa tuohon yhteisöön ja palkitkaa vuorovaikutuksesta”, Payne kehotti meitä kuulijoita.

Esiintymiskokemusta EBUn estradilta

Sitten olikin jo meidän vuoromme. Reippaasti astelimme lavalle ja annoimme mennä. Merete haastatteli minua yleisön edessä ja kysyi työtehtävistämme, ohjelmakaavion suunnittelusta ja vuoden kohokohdista sekä pyysi minua selventämään nuorten mielipidettä Ylestä.

Puheenvuoromme sai hyvän vastaanoton. Yleisön kysymykset meille koskivat muun muassa Supersunnuntaiohjelmakaavion ohjelmavalikoimaa ja kanavakonsulttien työpäiviemme määrää. Vaikka nuorten tavoittaminen on ongelma monille yhtiöille, sitäkin kysyttiin kuinka Ylen johtoporras saatiin hankkeeseen mukaan.

Seuraavana päivänä kiinnostavin oli kuluttajapsykologin, Herman Koningsin esitys tulevaisuuden trendeistä. Kuulimme ruokaprintteristä ja Google-autosta, mutta myös teknologiadieetistä. Koningsin mukaan ihmiset pyrkivät kaikessa tasapainoon. Kun teknologia lisääntyy, lisääntyy myös tarve olla välillä ilman sitä. Tämä tarve on Koningsin mukaan ollut jo nähtävissä esimerkiksi downshifting-ilmiössä.

Kolmen kullan keikka

Iltapäivällä oli vuorossa kaikkien odottama 2013 Eurovision Connect Awards, jossa eri maiden yleislähetysyhtiöiden promootiovideoita palkittiin yhdeksässä eri kategoriassa. Yle osallistui kolmeen kategoriaan ja voitti niissä kaikissa kultaa!

Best News or Current Affairs Promotion -kilpailun voitti Ylen brändifilmi Sinun tarinasi. Yle Areenan spotti Rebirth of Television voitti sarjassa Best Entertainment Promotion ja Yle Teeman kanavatunnistesarja Mash Up voitti kategoriassa Best Channel Branding. Kolme kultaa oli täydellinen päätös mielenkiintoiselle konferenssille ja kaikin puolin antoisalle reissulle!

Asiasanat:

kanavakonsultit

0 kommenttia

Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

0 kommenttia

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee touko-kesäkuun aikana keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä.

Median käyttö kasvaa ja pirstoutuu edelleen, ja myös tarjonta lisääntyy räjähdysmäisesti. Mediayhtiöiltä vaaditaan entistä kovempia ponnisteluja sekä sisältöjen kiinnostavuuden että niiden löydettävyyden eteen. Kun median kulutustavat muuttuvat, myös television käyttökontekstit ja merkitys muuttuvat. Miljoona suomalaista kotitaloutta elää vielä vuosia vailla nopeita laajakaistayhteyksiä, jotka mahdollistaisivat monipuolisen mediakulutuksen netin kautta.

Näin tiivistyy kuva Yleisradion toimintaympäristöstä. Tämä blogiteksti on viisiosaisen juttusarjan ensimmäinen ja käsittelee mediataloutta.

Lama ja globaali kilpailu verkossa iskevät lujimmin pieniin lehtiin

TNS Gallupin mukaan tammi-maaliskuussa 2013 mediamainonnan määrä laski 13,3 % edellisen vuoden tammi-maaliskuusta. Tämä oli neljäs perättäinen vuosineljännes, jolloin mediamainonnan määrä laski merkittävästi.

Vastauksena digimurrokseen osa lehdistä on pystyttänyt maksumuureja (Helsingin sanomat, Keskisuomalainen) ja osa panostaa verkkomainontaan (Ilta-Sanomat, Iltalehti). Kilpailu on kansainvälistä: Google avasi YouTube.fi palvelun helmikuussa ja kasvattanee sillä jo nyt merkittävää 82 M€:n osuuttaan suomalaisesta verkkomainonnasta. Myös Facebookin osuus mainonnasta Suomessa on kasvussa.

Nousussa: tilausmaksulliset palvelut ja käyttäjädatan hyödyntäminen

Jos Netflixillä on Suomessa joka kuukausi 200 000 maksavaa tilaajaa, sen liikevaihto vuonna 2013 on 15 M€. Kaikki uudet video on demand -toimijat (HBO, Viaplay, Netflix ym.) voivat yhdessä päästä noin 20–30 M€:n liikevaihtoon.

Suomalaisten tv-yhtiöiden maksu-tv-toiminnan liikevaihto oli 70–90 M€ vuonna 2012, YouTube käynnistää useissa maissa – ei vielä Suomessa – maksullisia kanavia. Musiikin suoratoistopalvelu Spotifyn osuus musiikin digitaalisen jakelun tulovirrasta Ruotsissa on jo huomattava.

Verkkopalvelujen käytöstä kertyvä data on entistä merkittävämpi valuutta ja globaaleilla toimijoilla sen hyödyntämisessä iso mittakaavaetu.

Käyttäjätietoa hyödynnetään mainonnan kohdentamisessa ja palvelun käyttökokemuksen yksilöllistämisessä. EU pyrkii suojaamaan kansalaistensa yksityisyyttä ja moni EU-jäsenvaltio on käynnistänyt tutkinnan Googlen toiminnasta. Tavoitteena on kieltää sen hallussa oleva eri palvelujen käyttäjätietojen yhdisteleminen.

Uusien merkittävien palvelujen ennakkoarviointi yleistyy

Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden uusien merkittävien palvelujen ennakkoarviointi alkoi Iso-Britanniasta. UK:n lisäksi ns. public value -testit on otettu käyttöön Euroopassa ainakin Irlannissa, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Myös Suomen Yle-lakiin kuuluu ennakkoarviointi: uusia merkittäviä palveluja käynnistettäessä niiden julkisen palvelun arvo testataan. Kriteerinä on, että uuden palvelun tuoma julkisen palvelun arvo on suurempi kuin sen mahdolliset kielteiset vaikutukset markkinoilla.

Kysymyksiä blogin lukijoille:

Ovatko suomalaiset tv-yhtiöt ja muut sisältöpalvelut sinulle arvokkaita?
Voivatko YouTube, Netflix jne. kv-palvelut korvata vain Suomen markkinoille suunnitellun tarjonnan?
Mikä tekee sisältöpalvelusta tv:ssä, radiossa, verkossa sinulle arvokkaan?

Löydät esityksen Ylen toimintaympäristö keväällä 2013 myös seuraavista palveluista:
Tuija Aallon blogi
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparisto...
Facebook
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10152856608010603.1073741826.5...
Flickr
http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
Google Plus
https://plus.google.com/111656240650692979516/posts/8NGHsWmiXBK#11165624...

Asiasanat:

toimintaympäristö

mediatalous

digitaalisuus

0 kommenttia

Euroviisuissa kiihkeää teksti-tv-twiittailua

0 kommenttia

Matti Rämö on Yle Teksti-TV:n tuottaja ja elämäntapapyöräilijä.

Euroviisujen kommentointi Yle Teksti-TV:n twiittisivulla 398 oli selkeä kisamenestys.

Euroviisujen ttv-twiittien saldo oli Ylen neljässä tv-ohjelmassa yhteensä 4 518 julkaistua twiittiä, eli keskimäärin joka 7. sekunti ruutuun lävähti uusi viesti. Ohjelmakohtaisesti eniten twiittejä julkaistiin esikatseluohjelmassa, 1 669 viestiä, koska se oli pisin viisuohjelmista. Finaalin saldo oli 1 355, ja semifinaalien 784 ja 740.

Julkaistujen twiittien määrään vaikutti nimenomaan ohjelman pituus, sillä #yleesc-tunnisteeseen lähetetyistä twiiteistä oli runsauden pulaa koko kisan ajan.

Yle Teksti-TV-sivulle 398 twiitit päätyvät toimituksen moderoinnin kautta, ja välillä twiittien poiminta oli melkoista surffausta viestien jättiaallokossa. Vuoden 2010 euroviisuista alkanut ttv-twiittailu on herättänyt innostusta alusta saakka.

Ttv-twiittailu on myös käynyt läpi teknologista kehitysprosessia. Moderoinnin sujuvuus nousi uusiin ulottuvuuksiin syksyllä 2012, kun kuntavaaleja varten rakennettiin uusi julkaisuväylä, joka kulkee samaa reittiä kuin teksti-tv:n ohjelmatekstitykset. Uudistus on taannut tasaisen varman ja nopean viestien julkaisun.

Nopeasti vaihtuvat viestit luovat vahvan lisäarvon myös ohjelmien huonokuuloisille katsojille. Taloustutkimuksen juuri julkaistussa ttv-tutkimuksessa kävi ilmi, että huonokuuloisista ja kuuroista lähes kolmasosa seuraa ttv-twiittejä, vaikka tutkimuksen otannan kohderyhmästä suuri osa itse tuskin osallistuu aktiivisesti twiittailuun.

Lue lisää: Twitter-Teksti-TV - mikä se on?

Asiasanat:

euroviisut

0 kommenttia

Tapahtuu tässä ja nyt

0 kommenttia

Jonnu Aho on internetkehityksestä vastaava genretuottaja, Yle Kulttuuri ja viihde

Perinteinen tv-broadcasting on yksisuuntaista ja sen vastaanotto passiivista. Joku on tehnyt jotain valmista joka lähetetään jollekin. Joku ottaa vastaan. On alku, keskikohta ja loppu - etukäteen suunniteltuina.

Verkon luonne taas on vuorovaikutteinen ja osallistava. Joku tekee jotain jonka joku löytää, muokkaa, lähettää eteenpäin tai vaikka takaisin. Alun voi vielä tunnistaa, keskikohta katoaa ja loppua ei oikeastaan tule koskaan.

Aika epäsopiva pari, voisi ajatella. Just täydellinen, ajattelen minä.

Suorat lähetykset ja tapahtumat. Niissä tv:n ja verkon yhteinen potentiaali on huimaava. Tästä liitosta syntyy esimerkiksi kulttuuri-, musiikki- ja viihdesisältöjen elämyksellisyys ja koskettavuus. Yllätyksellisyyteenkin on hyvät mahdollisuudet.

Ylessä olemme jo monta vuotta harjoitelleet tv:n ja verkon yhteispeliä. Hienoja onnistumisiakin second screen -kokeiluista löytyy. Yle.fi:ssä ja sosiaalisessa mediassa olemme jo säännöllisesti livenä läsnä, raportoimme, osallistamme, kuuntelemme. Tuomme Twitter-viestit tv-ruudulle ja Facebook-kommentit spiikkeihin.

Matkaa täydellisiin moni- ja transmediatoteutuksiin kuitenkin vielä on. Yhä edelleen, useimmiten, käsikirjoitus syntyy välineen perinteistä käsin, ei sisältökokonaisuudesta käsin. Harvoin on olemassa tv- ja verkkototeutuksen yhteinen käsikirjoitus. Liian usein törmäämme siihen, että yritämme kasata kokonaisuutta kahden eri palapelin osista.

Silloin syntyy tämä tyypillinen:
"Katsotaanpas tässä välissä mitä sinne internettiin kuuluu."
- Siirrytään lähetyksessä minuutiksi toiseen todellisuuteen ja palataan sitten tuttuun ja turvalliseen rakenteeseen. Se ei kyllä ole monimediaista.

Aito verkonomaisuus tuo muutoksia juuri rakenteeseen, vuorovaikutukseen ja osallistumisen tapoihin. Se voisi suoraan ja helposti vaikuttaa vaikkapa siihen, mitä tv-lähetyksessä seuraavaksi tapahtuu. Hyvän draaman kaaren voi luoda myös ilman suljettua loppua.

Käsikirjoittaminen! Tarvitsemme alalle yhä enemmän ammattilaisia, joilla on osaamista koko mediapaletista. Ja jos kaikki tv:n ja verkon viisaus ei asu aina yhdessä päässä, tarvitaan useampi pää, mutta mielellään suunnittelemassa samassa huoneessa, samanaikaisesti.

Tarina on yhteinen. Kerrontatapa muuttuu.

Amerikassa transmediaisen kerronnan edelläkävijät ovat ottaneet käyttöönsä uusia termejä. Lineaarinen juonen rakentaminen (storyline) on transmediaisessa kerronnassa muuttunut tarinan maailman luomiseksi (storyworld).

Ylen verkkovisiossa internet ei ole vain yksi jakelukanava broadcast-sisällölle. Se on omilla lainalaisuuksillaan toimiva media, jossa 90 % asiakkaistamme on jo ja pysyy. Hyvä että mekin olemme. Ja otamme askeleita eteenpäin.

Asiasanat:

internet

käsikirjoittaminen

0 kommenttia

Ajatuksia nopean muutoksen hitaudesta

12 kommenttia

Tanja Iikkanen on genretuottaja Luovat sisällöt -yksikössä

Ihmisiä on neljää tyyppiä:

1. innostuja: "Milloin aloitetaan?"
2. epäilijä: "Tuskin toimii, tuota on kuule yritetty, eikä näillä työmäärillä onnistu."
3. ehkäilijä: "Periaatteessa kyllä, mutta haluan lisää aikaa ja palkkaa."
4. kieltäjä: "Minulla on puoli miljoonaa katsojaa, vie se nettisi jollekin joka pärjää huonommin."

Puolensa voi valita, mutta halusi tai ei, muutos koskee kaikkia. Toiset meistä kokevat, että muutos tapahtuu vauhdilla. Itse taas kuulun siihen porukkaan, joka ei malttaisi odottaa, että iso laiva kääntyy.

Kiivas muutosvauhti on osa internetin luonnetta. Kehitys menee eteenpäin päivittäin. Kaikki muukin tapahtuu verkossa valon nopeudella verrattuna muihin välineisiin. Twitter on siitä paras esimerkki – tänään: tuhansia 140 merkin viestejä kotimaasta, ulkomailta, yrityksiltä, yksityisiltä, muilta toimijoilta.

Maailmassa, jossa kuka tahansa voi julkaista, on median asemoiduttava uudestaan. Se on tehtävä yleisön ehdoilla.

Ylen tavoittamattomissa on tällä hetkellä noin miljoona suomalaista. Jotta heidät ja nykyinen yleisö tavoitetaan, on onnistuttava sekä sisällöissä, muodoissa että julkaisutavassa. Mistä sisältöjemme on löydyttävä?

Laitevalmistajat ja operaattorit ideoivat kilpaa ratkaisuja ja yrittävät ennakoida median käytön muutosta. Yksi yrittää tehdä älykkäämpää televisiota, toinen panostaa kaukosäätimeen, kolmas tekee älykkään digiboksin, neljäs paketoi sisällöt ja laitteet, viides tuo pelikonsoliinsa kaikki herkut ja kuudes kehittää pientä laitetta, jota kännykäksi nykyään kutsutaan, entistä ihmeellisemmäksi.

Missä siis on Ylen paikka?

Vastaus on päätelaiteriippumattomuus ja datan avoimuus. Ne ovat ainoat tavat palvella yleisöä kaikkialla siellä, missä he haluavat Ylen sisältöjä kuluttaa.

Tällä hetkellä mietimme vuoden 2014 ohjelmistoa eri välineissämme. Vahvistumassa ovat datajournalismi, tiedon visualisointi ja interaktiivinen pelillinen sisältö. Isojen tapahtumien aikana olemme jo vakiinnuttaneet reaaliaikaisen vuorovaikutuksen sosiaalisessa mediassa ja yle.fi:ssä. Tavoitteemme on tuoda sohvalle erilaisia äänestys- ja osallistumismahdollisuuksia.

Julkaisimme Yle Areenan vuonna 2007, jolloin muilla mediataloilla ei ollut mitään vastaavaa ja kaikki tv-kanavat toivoivat, että internet ei häiritsisi liikaa heidän toimintaansa. Aluksi oli vaikeaa saada myös oman talon ihmisiä ymmärtämään, miksi sellainen palvelu tehtiin.

Nyt tilanne on täysin toinen. Pohdimme yhdessä, miten ja missä ohjelmia julkaistaan ja miten saadaan mahdollisimman laajat tekijänoikeudet, jotta ohjelmien katselu ja kuuntelu mahdollistuu kaikissa yleisimmissä päätelaitteissa, silloin kuin katsoja ja kuuntelija haluaa.

Asiasanat:

internet

mediankäyttö

12 kommenttia

Dataa auki – tätä se tarkoittaa käytännössä

6 kommenttia

Kuukausi sitten kollegani Sami Kallinen kertoi tässä blogissa, miten “Yle tulee avaamaan sisältöjään ja dataansa entistä enemmän”. Yleisradion tutkimuksesta ja raportoinnista vastaaville asiakkuuspäälliköille tämä toteamus tietää positiivisessa mielessä kiireisiä aikoja – seuraavassa kaksi käytännön esimerkkiä asiakas- ja markkinadatan avaamisesta tältä keväältä.

Areenasta vastaavan päällikön Kari Haakanan johdolla julkaisimme äskettäin kaikkien aikojen ensimmäisen kuukausikatsauksen Areenan käytöstä. Jatkamme ja kehitämme raportointia joka kuukausi. Tavoitteemme on auttaa koko suomalaista sisältö- ja teknologiamarkkinaa ymmärtämään digitaalisen videon käyttötapoja ja -tottumuksia. Tätä dataa saattaa nopeasti muuttuvassa maailmassa olla vaikea muuten saada käyttöönsä.

Yksi esimerkki mielenkiintoisesta markkinadatasta on vaikkapa lasten sisältöjen käyttömäärä mobiililaitteilla. Oma unelmani Ylen avoimen datan jakelusta perustuisi rajapintaan, johon voisi suoraan kohdistaa tietopyyntöjä, jotka koskevat Ylen sisältöjen käyttöä.

Sen lisäksi, että tutkimme ja julkaisemme palveluiden käyttödataa, pyrimme jatkossa entistä useammin jakamaan itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä tuotettavan tutkimustiedon lähdeaineiston avoimesti kenen tahansa käyttöön. Esimerkki tästä on 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa 2011 julkaistu Suomalaiset verkossa -tutkimus, jonka data jaettiin CC-lisenssillä saman vuoden kesäkuussa.

Suomalaiset verkossa -kyselystä on tätä kirjoitettaessa menossa kentälle seurantatutkimus. Sen tulokset ja data jaetaan kesän 2013 aikana samalla tavoin kuin aiemmankin kyselyn aineisto.

Kuulen mielelläni, mikäli sinulla on palautetta tai ajatuksia näistä data-avauksista, joita olemme jo tehneet. Erityisen kiinnostavaa on kuulla, mitä dataa Ylen digitaalisten palveluiden käytöstä haluaisit nähdä julkaistavan.

Asiasanat:

avoin data

avoimuus

6 kommenttia

Parempaa, puhuttelevampaa, koskettavampaa - asiakkaiden halun palveluksessa

2 kommenttia

Susanna Snell on Luovat sisällöt -yksikön asiakkuuspäällikkö.

Kenelle tätä ohjelmaa tai projektia tehdään? Mitä katsojat, kuulijat ja käyttäjät siitä saavat? Miksi he haluaisivat kertoa siitä muillekin?

Näillä päällisin puolin yksinkertaisilla kysymyksillä hiillostimme tuottajia Ylen Tulevaisuuden Huipputuottaja -koulutuksessa heidän projekteistaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen on helppoa vain päällisin puolin.

Koulutuksessa yritimme päästä pintaa syvemmälle. Vastaukseksi ei riittänyt, koska ”se kiinnostaa ihmisiä”. Huipputuottajakoulutettavien piti päästä syvemmälle; asiakkaiden haluihin ja tarpeisiin. Tavoitteena on, että kaikista heidän projekteistaan syntyy sisältöä, joka puhuttelee ja koskettaa ihmisiä.

Mitä edemmäs siirrymme pois lähettäjäkeskeisen massamedian aikakaudelta, sitä tärkeämmäksi nousee asiakkaiden halun ymmärtäminen. Ennen nettiaikaa tv- ja radiokanavat valitsivat yleisöille ohjelmatarjonnan, joista he tiettyyn kellonaikaan saattoivat valita katsovansa. Valinnan varaa oli muutaman kanavan verran.

Netti mullistaa tämän asetelman täysin. Netin kautta tarjonta on rajaton. Siksi on yhä tärkeämpää puhutella ja koskettaa ihmisiä niin, että he varmasti haluavat katsoa ohjelman ja vielä sen seuraavankin jakson. Kun Areenassa klikkaa ohjelmaa katsottavakseen, vaatii se usein isompaa halua katsoa juuri se tietty ohjelma kuin vain katsoa sitä, mitä telkkarista nyt sattuu tulemaan. ”Ihan kiva” ja ”ei ärsytä niin paljon että kääntäisin kanavaa” eivät netissä riitä.

Asiakkaiden halua ei pidä liioin pelätä.

Viisi miljoonaa Ylen asiakasta kumpuavat niin monenlaista halua, että se ei latista tekemistä tasapaksuksi massaksi. Yhdellä ohjelmalla ei tarvitse puhutella kaikkia. Sen sijaan jokaisella ohjelmalla pitää puhutella kunnolla jotakin yleisöä. Kun koskettaa joitakin ihmisiä kunnolla, on useimmiten helppo löytää kosketuspintaa laajemmastakin joukosta.

Asiakkaiden huomioiminen Huipputuottaja-hankkeen alkumetreiltä asti ei tarkoita miljoonayleisöjen perässä juoksemista ja käyttömittareiden katon räjäyttämistä. Määrälliset mittarit eivät ole minkään näköinen itseisarvo, mutta ne voivat antaa viitteitä siitä, että sisällöt ovat ihmisiä koskettaneet. Netin käyttäjämääristä on helpompi erottaa myös pienempiä yleisöjä koskettaneita hittejä. Esimerkiksi Pasilan ensimmäisellä kaudella mittarit juuri ja juuri värähtivät. Niistä löytyi kuitenkin tilastollisesti epäluotettava intohimoisten fanien joukko, joka on nyt kasvanut.

Joskus minulta kysytään, eikö Ylen tehtävänä ole tarjota ihmisille asioita, joita he eivät edes tiedä haluavansa.

Kyllä, myös tätä ihmiset meiltä toivovat ja haluavat. He haluavat tulla yllätetyiksi, kuulla asioista, joista eivät ole kuulletkaan ja tuntea ennen tuntemattomia tarinoita. Mutta myös yllättämällä asiakkaat olemme heidän halujensa palveluksessa.

Asiasanat:

asiakkuus

kehittäminen

2 kommenttia

Sivut

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/