Avoin Yle

Arkistokuumetta ilmassa – nostalgia, tieto ja viihde innostaa

Katja Bargum on tuottaja Yle Arkistossa.

Tasaisin väliajoin herää keskustelu siitä, mitä vanhoille tv-ohjelmille on tapahtunut. On totta, että aikaisemmin kuvanauhat olivat kalliita, ja niitä jouduttiin käyttämään yhä uudelleen. Helmiäkin on jyrätty. Onneksi tilanne ei ole aivan niin synkkä kuin monet kuvittelevat. Ylen arkiston kokoelmissa on noin 350 000 tv-ohjelmaa ja elokuvaa sekä yli miljoona radio-ohjelmaa.

Tällä hetkellä siirrämme arkistossa vanhoja, pian rapautuvia nauhoja ja filmejä digitaaliseen formaattiin nopealla vauhdilla. Samalla täydennämme ohjelmien tietoja tietokannoissa.

Digitaalinen muoto ja hyvät tiedot sisällöstä mahdollistavat myös ohjelmien julkaisemisen verkossa. Tässä Yle on ollut edelläkävijä. Elävä arkisto on tarjonnut nostalgiaa ja viihdettä vuodesta 2006 asti.

Viime vuosina arkistot ovat avautuneet ennätysvauhdilla muuallakin. Danskt kulturarv –sivusto yhdistää Tanskan yleisradioyhtiön, museoiden ja arkistojen materiaalia. BBC tallentaa parhaillaan radio-ohjelmistaan poimittuja merkkihenkilöiden ääninäytteitä Wikimediaan.

Oma elämä + arkistojen aarteet

Myös niin kutsutun avoimen kulttuurin esiinmarssi on lisännyt arkistomateriaalien kysyntää. Museot ja arkistot laittavat tekijänoikeudellisesti vapaata sisältöä kuten vanhoja valokuvia tai taideteoksia verkkoon niin, että kuka vaan voi hyödyntää niitä. Näin kulttuuriperinnöstä tulee aidosti yhteistä omaisuutta.

Yleisö on löytänyt sisällöt. Hollantilainen Rijksmuseet saavutti aivan uuden yleisön, kun se avasi taidekokoelmansa niin, että käyttäjä voi koota lempitauluistaan tai -aiheistaan oman galleriansa. Sovelluskehittäjät käyvät parhaillaan kisaa nokkelimmista tavoista hyödyntää kuvia ja muuta sisältöä, jota on ladattu eurooppalaisen kulttuuriperinnön portaaliin Europeanaan.

Vanhat valokuvat ovat herättäneet erityistä kiinnostusta. Kun Suomen armeija avasi kuva-arkistonsa, käyttäjätulva kaatoi serverin ensimmäisenä päivänä. Myös Ylen vanhoja valokuvia löytyy piakkoin vapaasti käytettävissä verkossa. Me kokeilemme parhaillaan Ylen historiaa kuvastavien valokuvien jakamista Flickr-palvelussa. Tilimme avautuu piakkoin, joten pysy kuulolla!

Arkistot eivät aukea korvauksetta

Arkistoa toivotaan auki niin, että yleisö saisi jälleen kohdata ikimuistoisia TV- ja radio-ohjelmia. Suurin kysyntä kohdistuu kuitenkin aineistoon, joka on nykymallilla tekijänoikeudellisesti ja taloudellisesti kaikista hankalinta avata yleisölle. Lastenelokuvan tai kuunnelman tekoon on osallistunut näytteilijöitä, muusikoita ja muita, jotka ovat oikeutettuja korvaukseen, kun ohjelmaa käytetään uudestaan.

Vanhoja korvaussopimuksia tehtäessä ei tietenkään osattu miettiä arkiston avaamista verkossa. Nykyisiä korvausmalleja ei ole todellakaan tehty nettiaikaa varten. Laskin hiljattain, että koko Ylen arkiston avaaminen maksaisi miljardeja.

Arkistojen avaamiseen tarvitaan siis uudenlaisia korvaussopimuksia tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Neuvotteluja käydään hyvässä hengessä, ja Elävän arkiston suhteen onkin jo sovittu oikeuksista näyttää otteita draamaohjelmista. Toivomme, että aikanaan pystymme tarjoamaan myös kokonaisia ohjelmia arkistosta.

Muissa Pohjoismaissa neuvottelut ovat jo johtaneet tuloksiin. Ruotsin SVT maksaa vuosittain kuusi miljoonaa euroa tekijänoikeusjärjestöille oikeudesta näyttää ennen vuotta 2005 valmistuneita ohjelmia verkossa. Öppet arkiv -palvelu tarjoaa suuren otoksen Ruotsin TV-historiaa: ikimuistoisia lastenohjelmia, euroviisukarsintoja – ja tietysti Varustamo-sarjan kaikki osat.

-------

Tutustu myös Ylen FAQ-palstan usein esitettyihin kysymyksiin esitys ja tekijänoikeuksista, uusinnoista ja niiden hinnoista.
Ohjelmat

Miksi Yle ei avaa kaikkia kuva- ja ääniarkistojaan suomalaisille?
Miksi Yle ei myy kaikki ohjelmia tallenteina?
Miksi vanhoja tv-elokuvia tai suosikkisarjoja ei esitetä useammin?

Tekijänoikeudet

Kenelle Yle maksaa tekijänoikeuskorvauksia, jos uusintana esitettävän draaman tekijät ovat kuolleet?
Miksei tv-maksuilla maksettu Ylen draamahistoria ole Areenassa jatkuvasti katsottavissa?
Millaisia sopimuksia draaman verkkoesittämisestä tehdään nykyään?
Miten esitysoikeudet säätelevät ulkomaisten ohjelmien esittämistä Yle Areenassa?
Miten tekijänoikeudet vaikuttavat ohjelmien esittämiseen?
Mitä Yle tekee tekijänoikeuksien ja esitysoikeuksin eteen?
Paljonko Yle maksaa tekijänoikeusmaksuja ja esitysoikeuskorvauksia?
Vaikuttaako väline tai kanava esityksen tai uusimisen tekijänoikeuskorvauksien

Asiasanat:

arkistot

arkisto-oikeudet

tekijänoikeudet

Elävä arkisto

0 kommenttia

Tulevaisuuden julkisen palvelun media

3 kommenttia

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Ylen hallitus on kokouksessaan 8.5. hyväksynyt Ylen strategisen suunnan. Hallintoneuvosto vahvistaa sen lopullisesti 11.6. minkä jälkeen viestimme päivitetystä strategiasta eri tavoin, myös Ylen yhtiösivustolla verkossa.

Strategian hyväksyminen ja sen toteutuksen seuranta ovat Ylen ulkopuolisen hallituksen keskeisimpiä tehtäviä. Meidän yleläisten tehtävä on muuttaa strategia todeksi.

Vain ja ainoastaan tekojen kautta strategialla on merkitys. Kaikki yleläiset - olipa työ, tehtävä tai rooli mikä hyvänsä - vaikuttavat omalla panoksellaan siihen, miten tämän ja huomispäivän julkisen palvelun mediaa yhteiskunnassamme arvostetaan. Myös yhteistyötahomme vaikuttavat siihen.

Digitalisointi on viimeisten vuosien aikana vaikuttanut syvästi yhteiskunnan rakenteisiin, mediaan ja ihmisten arkeen. Massamedian rinnalle on kasvanut mobiili, henkilökohtaiseen valintaan perustuva tapa käyttää mediaa. Verkon osuus median käytöstä kasvaa nopeasti. Kaupallisen median perinteinen arvoketju on murtumassa, minkä seurauksena ansaintamallit on rakennettava uudestaan. Kaikenlainen asiointi siirtyy verkkoon. Uudet toimijat haastavat perinteistä mediaa. Datan siirto ja hyödyntäminen ovat vielä alkutaipaleella. Muutoksen tahti kaikilla rintamilla on kova.

Muutoksessa on myös käsitys julkisesti rahoitetun median roolista yhteiskunnassa. Viime vuonna voimaan astunut Yle-vero vahvistaa suomalaisten odotuksia Yleä kohtaan. Ylen julkinen palvelu tulee jatkossakin olemaan keskustelun ja arvioinnin kohteena.

Ylen tulevien vuosien suurin haaste on ymmärtää suomalaisten yleisöjen ja eri asiakasryhmien muuttuvia ja eriytyviä tarpeita. Meidän on pidettävä myös huoli Ylen hyvästä yleisösuhteesta ja siitä, että julkisen palvelun ajatus ymmärretään laajasti yhteiskunnassa.

Erottuvuus muista toimijoista, verkkopalveluiden käyttökokemuksen varmistaminen, päätelaitekehityksen ymmärtäminen ja toiminnan tehokkuus ovat asioita, joihin olisi erityisesti panostettava.

Miten Yle sitten rakentaa tulevaisuuden julkista palvelua?

Rakennamme sitä kehittämällä vahvasti media-alaa ja julkista palvelua, vastaamalla sisällöillä ja palveluilla yleisöjen ja asiakkaiden muuttuviin mediatarpeisiin sekä toimimalla entistä aktiivisemmin erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi meidän on käytettävä julkisia varoja entistäkin tehokkaammin ja tehtävä asioita sujuvasti. Seuraavien vuosien strategiset painopisteet ohjaavat tekemistämme ja panostuksia tähän suuntaan.

Juna ei seiso paikallaan. Ennustan, että seuraavien vuosien aikana näemme yhä voimakkaammin uudistuvan Ylen. Strategia sekä velvoittaa että antaa luvan toimia.

Yle haluaa tehdä maailmanluokan julkista palvelua. Olemme suomalaisten palveluksessa!

Gunilla Ohlsin blogi 31.1.2014: Yle on tärkeämpi kuin koskaan

Asiasanat:

strategia

mediankäyttö

verkko

3 kommenttia

Sukellus syviin tunteisiin

0 kommenttia

Pekka Laine on Ylen musiikkitoimittaja. Hän on yksi rakastetun ja useasti palkitun Iskelmä-Suomen tekijöistä. Pekan teksti on julkaistu myös Ylen vuosikertomuksessa 2013.

Pidin alusta asti iskelmää aika ylittämättömänä dokumenttisarjan aiheena. Jos haluaa peilailla suomalaisen populaarimusiikin eriskummallista evoluutiota maamme lähihistoriaan, iskelmää palkitsevampaa teemaa on vaikea kuvitella.

Iskelmä-Suomi oli antoisa ja työläs rupeama, joka tuntui tärkeältä tehdä. Loistava ammattilaiskopla kuvaajasta leikkaajaan ja äänimiehestä arkistotoimittajaan oli kertomassa merkityksellistä tarinaa. Halusimme osoittaa, että iskelmä on paljon enemmän kuin ylimalkaisesti oletamme sen olevan. Halusimme herättää ajatuksia puhumalla musiikinlajista, jota yleensä pidetään kaikesta ajatustoiminnasta vapaana vyöhykkeenä. Halusimme tutkia historiaa tunne edellä.

Televisioiden ja radioiden ääressä taisi aika moni silmäkulma kostua. Samoin kävi meille tekijöille. Iskelmä on syvien tunteiden musiikkia.

Iskelmä-Suomi antoi yleisölle mahdollisuuden sukeltaa mielenmaisemaan, joka on samalla kertaa sekä nostalgisen tuttu että yllätyksellinen.

Mielestäni Yleisradion tehtävä on kertoa suomalaisuuden kannalta keskeisiä tarinoita yhä uudelleen ja kysyä samoja perimmäisiä kysymyksiä. Keitä olemme? Miksi olemme sellaisia kuin olemme? Oma julkisen palvelun missioni on puida näitä kysymyksiä tekemällä mahdollisimman laadukkaita musiikkiohjelmia.

Iskelmä-Suomi on musiikin juhlaa
Iskelmä-Suomi toi Yle Teemalle uuden katsojaennätyksen

Iskelmä-Suomi

radiossa henkilökuvia, 40 osaa, Yle Radio Suomi, 340 000 kuuntelijaa
tv:ssä dokumentteja, 10 osaa, keväällä Yle Teemalla, uusintana kesällä Yle TV1:ssä, tavoite 100 000, toteuma 540 000 katsojaa
verkossa ohjelmat Yle Areenassa ja Iskelmä Suomi -sivustolla taustamateriaalia, haastatteluja, soittolista sekä helmiä ja harvinaisuuksia Yle Elävässä Arkistossa
kohderyhmä: 30–44-vuotiaat, tavoitti parhaiten: yli 45-vuotiaat
kirja ja tallenteet: Iskelmä-Suomi – kymmenen tarinaa kaihosta, kilometreistä ja iskelmästä, toim. Pekka Laine + 14 cd-levyä (Warner Music)

Yleisöltä

"Monet kauniit muistot palautuu mieleeni tämän ohjelman myötä."
"Maanantaista on tullut suosikkipäivä ja sit kavereiden kanssa spekuloidaan!"
"Tällaisten ohjelmien takia Yle-veroa ei niin paljon keljuta maksaa. Hyvin tehdyt haastattelut keskeisiltä alan vaikuttajilta antoivat todella mielenkiintoista tietoa alan taustoista. Hienot vanhat filminpätkät sekä itse musiikki veivät tällaisen Suomi-iskelmän tahdissa kasvaneen vanhahkon rokkarin takaisin aikaan, jolla on ollut vahva henkilökohtainen merkitys."
"Nosti oikeanlaisen Suomi-ylpeyden pintaan ja taas oikein odottaa kesää että pääsee Suomen ja iskelmä-Suomen maisemiin ajamaan peltojen välissä keskikesän yönä."

Asiasanat:

musiikki

iskelmä

vuosi 2013

0 kommenttia

INPUTin erikoisessiot: Humanismi on hyvä bisnes

1 kommentti

Liselott Forsman on Yle Draaman kansainväliseten tuotantojen vastaava tuottaja ja INPUTin keskustelusessioiden moderaattori.

INPUTissa julkisen palvelun ammattilaiset ympäri maailman kokoontuvat yhteen katsomaan, ihailemaan, ihmettelemään ja väittelemään. Tämänkin blogin otsikko voisi lavalla herättää monta vastaväitettä. Hyvä niin.

Humanismi on hyvä bisnes -ajatus on johtolanka niille neljälle erikoissessiolle, joita olen ilokseni saanut suunnitella suomalaisten ja pohjoismaisten kollegojen kanssa INPUTin virallisen ohjelmiston ohessa. Nämä sessiot oivat kaikille avoimia ja maksuttomia, keskustelukieli on englanti. Väliotsikot ovat keskustelusessioiden otsikoita.

Turning Hard Core Public Service Content into Events

Maanantaina 12.5. klo 18.30 tutkimme miten julkisen palvelun omimmista sisällöistä voi rakentaa koko kansan tapahtumia.

Poliittinen keskustelu, dokumentti, sinfoniaorkesteri tai lyhytfilmi ei yleensä myy mainoksia tai kerää massoja ruudun ääreen. Koska television ehkä vahvin ase tänä netin aikakautena on nimenomaan tapahtumatelevisio, session fokuksessa ovatkin ohjelmat – jotka kiitos paketoimisen, yhteislähetyksen tai sosiaalisen median – ovat kasvaneet tapahtumiksi.

Session lopuksi jokainen voi esitellä omaa tapahtumaansa, jolle toivoo kansainvälisiä kumppaneita. Lavalla on mm. Docventures-voimakaksikko Riku Rantala ja Tuomas Milonoff, muita suomalaisia sekä myös ranskalaisia ja norjalaisia visionäärejä.

Nordic Quality and Other Global Distribution Recipes

Seurasitko ruotsalais-tanskalaista Silta-sarjaa? Kiinnostaako kansainvälinen yhteistuottaminen?

Tiistaina 13.5. klo 18 erikoissessiossa voi tavata Silta-sarjan päätuottajaa, Filmlancen toimaria Lars Blomgrenia, sekä sarjan tilaajaa, SVT:n dramapäällikköä Christian Wikanderia. He avaavat sarjan remake-kaupat niin taiteellisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta.

Agendalta löytyy myös muita kiinnostavia rahoitus- ja levitysmalleja, kuten uuden suomalaisen scifi-elokuvan crowd sourcing ja perinteisen saksalaisen tv-sarjan yllättävä elokuvalevitys USA:ssa. Läsnä on alan huippuajattelijoita, mm brittiläisen ITV Global yhtiön toimitusjohtaja Ruth Clarke. Session jälkeen keskustelu jatkuu Goethe-Instituutin tarjoamilla kutsuilla.

Smart Moomins – Creating a Brainy Brand and Keeping it Alive Globally

Keskiviikkona 14.5. erikoissessiot pääsevät alkamaan jo klo 14. Suomalaisen animaation ja Tove Janssonin (100 v.) juhlavuonna tutkimme, mikä saa fiksun brändin kukoistamaan 70 vuotta. Miksi Muumit kiehtovat japanilaisia ja kiinalaiset legendat Disneyä? Voiko humanistinen asenne olla osana menestysreseptiä?

Paikalla suomalaisia tekijöitä, sekä animaatio-osaajia ja -ostajia Saksasta, Kiinasta ja Japanista. Mukana myös islantilainen visionääri, joka tällä hetkellä tuottaa USA:ssa pitkää televisiosarjaa Eve Online -tietokonepelin pohjalta.

Gaming Giants – Making it on the Global Screen

Modernia Suomi-kuvaa levittävät tänään tunnetut pelibrändimme kuten Angry Birds, Hay Day, Clash of Clans, Max Payne ja Alan Wake. Miksi juuri nämä merkit onnistuivat keräämään miljoonia pelaajia tietokoneruutujen ääreen? Miten tiimit pysyvät luovina menestyksestä huolimatta? Mikä merkitys yhteisöllisyydellä ja välittämisellä on pelialalla?

INPUTin viimeisessä erikoissessiossa keskiviikkona 14.5. klo 15.30 tapaamme uuden ajan yritysjohtajia. Yleisö voi keskustella Rovion, Remedyn ja Supercellin maailmanmainetta niittäneiden johtajien lisäksi myös uuden pelisukupolven rohkeiden yrittäjien kanssa. Miten peliteollisuus ja televisio kohtaavat tulevaisuudessa? Tule mukaan ideoimaan ja vaikuttamaan!

Humanismi ja bisnes?

Mitä humanistisempi viesti, sen tärkeämpää on, että se löytää kuulijansa. Tänään teinimme pitävät globaalia kommunikaatiota itsestäänselvyytenä. Avaamalla ovet muuhun maailmaan mekin olemme vahvempia. Yhdessä voimme paremmin vaikuttaa siihen, että merkitykselliset sisällöt tavoittaisivat alati uusia yleisöjä. Kun julkaisualustoja on enemmän kuin tarvitaan, kaikki hakevat hyvää sisältöä, jonka takana on usein humanisti. Humanismi tekee hyvää bisneksellekin.

INPUTin varsinainen ohjelmisto koostuu kansainvälisen ryhmän vetämistä 80:sta sessiosta.

Itse olen toukokuussa viidettä kertaa mukana myös tässä työssä. Oma alani on fiktio ja voin luvata kiinnostavia fiktiokeskusteluja, mutta kollegoiden naurusta ja innosta päätellen on faktapuolellakin tulossa huimia teemoja tutkivasta journalismista ja uusista formaateista aina lastenohjelmiin ja crossmediaan. Löydä oma suosikkisessiosi INPUT-sivustolta!

-----------

INPUT 12.–15.5.2014 Marina Congress Centerissä, Helsingin Katajanokalla

INPUT on maailman suurin julkisen palvelun mediakonferenssi, joka järjestetään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa.
Vieraita odotetaan noin 700, vapaaehtoisia tapahtumassa töissä on noin 40.
Ohjausryhmässä mukana: Yle, SES, KOURA, AVEK, Satu ry, Favex ry, Finnanimation ja MTV Media + muita kumppaneita noin 25.

Tiedote: Maailman suurin julkisen palvelun mediakonferenssi INPUT kokoontuu toukokuussa Helsingissä

Asiasanat:

input

arvoa yhteiskunnalle

1 kommentti

Verkko edellä kohti tulevaisuutta

4 kommenttia

Janne Yli-Äyhö on Ylen tuotantojohtaja.

Verkkopalveluiden kehittäjät pitivät Ylessä pari viikkoa sitten internetin kehityspäällikkö Sami Kallisen johdolla kolmen tunnin intensiivisen istunnon API-arkkitehtuurin ja verkkopalveluiden kehittymisestä.

API-arkkitehtuuri tarkoittaa sitä, että luodaan standardoidut rajapinnat tietojen välittämiseen eri sovellusten välillä. Palveluita voi kehittää nopeammin ja tehokkaammin, kun tieto kulkee sovellusten välillä sisäisesti.

Tieto välitetään rajapintojen kautta ulos. Näin erilaiset kumppanimme voivat ottaa Ylen sisältöjä osaksi omia palvelujaan.

Kuulostaa ehkä monimutkaiselta teknojargonilta, mutta kyseessä on perustavaa laatua oleva kehitystyö, jonka avulla voimme tarjota entistä parempia palveluita suurelle yleisölle.

Käyttö ja odotukset kasvavat

Yle on edelläkävijä verkkopalveluiden kehittäjänä ja haluaa myös sellaisena pysyä. Rima palveluiden laadun ja monipuolisuuden suhteen nousee koko ajan. Sisällöt pitää saada näkymään kaikille ruuduille. Käyttökokemuksen pitää olla yhtenäinen ja hyvä kaikkialla.

Kun verkkopalveluiden käyttö laajenee, myös palveluiden koko toteutusketjulle syntyy uudenlaisia vaatimuksia. Pienen käyttäjäryhmän palvelun tuottaminen on kevyttä. Mutta miljoonan käyttäjän palvelun luotettavuusvaatimukset ovat aivan eri luokkaa. Tämä edellyttää koko teknologian ylläpitoketjulta uudenlaista toimintaa.

Sotshin kisojen nettipalveluiden menestyksestä on kerrottu jo moneen kertaan. Kisojen aikana tehtiin verkkoliikenteen Suomen ennätys. Liikennehuippu oli noin 250 GBit/s, mikä on paljon. Monet yritykset olivat vaikeuksissa omissa verkoissaan liikenteen hallinnan kanssa.

Teknisiä ratkaisuja ja muuta kehittämistä

Tällaiset liikennemäärät edellyttävät tapoja keventää televerkkojen kuormaa. Siksi keskustelemme viranomaisten kanssa jo ennaltaehkäisevästi teknisistä ratkaisuista hallita kasvavia liikennemääriä. Yksi esimerkki tällaisesta on multicast-lähettäminen IP-verkossa.

Ylen johto on päättänyt panostaa verkkopalveluihin vuonna 2014 noin miljoona euroa enemmän kuin alun perin oli budjetoitu. Rahat otetaan muusta toiminnasta. Tämä lisäpanostus kuvastaa omalta osaltaan verkkoasioiden tärkeyttä.

Tulevan kauden strategiat ovat parhaillaan valmistelussa ja ennakkotietona se, että verkkoa tullaan kehittämään jatkossakin. Verkko koskettaa koko Yleä. Vaikka huomio kiinnittyy helposti teknologiaan, toiminnan kehittämistä ja muutoksia tarvitaan joka puolella.

Asiasanat:

verkko

internet

API

4 kommenttia

Kohtuulliset käyttöoikeudet?

0 kommenttia

Katri Olmo on Ylen lakiasiainjohtaja.

Yle hankkii sisällöilleen oikeudet vain omaan toimintaansa eli omiin palveluihinsa. Jos joku muu haluaa käyttää Ylen sisältöjä omassa palvelussaan, on oikeudet hankittava erikseen. Kun kysymys on Ylen oman henkilöstön tekemistä ohjelmista, oikeudet hankitaan Yleltä. Muussa tapauksessa oikeudet hankitaan esim. kansainvälisten ohjelmien myyjältä. Jos hankittavia oikeuksia on paljon, hankintaan ohjelmien käyttöoikeudet yleensä tekijänoikeusjärjestöiltä.

Kun koulussa käytetään Ylen ohjelmia opetuksessa, ei kysymys ole Ylen omasta toiminnasta vaan opetustoimesta. Opetuksessa käytettävä aineisto on vain joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lisensioitava, eli koulujen on hankittava käyttöoikeudet erikseen. Kun lisensioitavia oikeuksia on paljon, on tyypillistä, että oikeuksista neuvottelee tekijänoikeusjärjestö.

Opetusministeriö on perinteisesti sopinut koulujen puolesta opetuskäytöstä tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Ministeriö arvioi käytössään olevien varojen puitteissa vuosittain, kuinka laajasti sillä on mahdollisuus hankkia oikeuksia koululuille. Ylen rooliksi jää vain luvan antaminen palveluidensa käyttämiseen.

Ylellä on keskusteluissa tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ollut se näkemys, että esim. Yle Areenan palveluiden käyttö olisi pikemminkin yksityiskäytön luonteista kuin erikseen lisensioitavaa käyttöä – etenkin jos käyttö tapahtuu kunkin oppilaan omalta koneelta. Järjestöt eivät ole yhtyneet Ylen näkemykseen.

Myös ministeriö on tulkinnut, että Yle Areenan käyttö tulee lisensioida erikseen. Kun televisiokanavien lisäksi myös Ylen Areenan palvelut on lisensioitu, ministeriöllä ei ole enää varoja Yle TV2:n lisensiointiin opetuskäyttöä varten. Ministeriön päätös pudottaa Yle TV2 opetuskäytön piiristä on perustunut siihen, että kanavaa on käytetty oppilaitoksissa vähän.

Mitä opetuskäytöstä ja sen lisensioinnista tulisi ajatella? Tekijänoikeuslakiin tuskin tulee opetuskäyttöä koskevaa poikkeusta, sillä kirjankustantajilla on asiassa merkittävät taloudelliset intressit. Ei myöskään ole todennäköistä, että opetuskäytön korvaamiseen suunnattaisiin lisää valtion varoja.

Yhä useammin tekijänoikeuksien käyttämisessä on kysymys siitä, mikä on oikea hinta lisensioida sisältöjä. Yleinen trendi kaikissa tuotteissa ja palveluissa on yksikköhintojen laskeminen, ainakin silloin kun palvelut tai tuotteet ovat ylikansallisia ja tarjolla internetissä. Kun takavuosina vuokrattiin vaikkapa video 10 euron vuorokausihintaan, nyt samalla hinnalla voi katsoa kuukauden ajan kymmeniä elokuvia ja tv-sarjoja.

Jos kansainväliset hinnoittelumallit eivät heijastu suomalaisten palveluiden hinnoitteluun on vaarana, että kansalliset sisällöt ja palvelut jäävät ylikansallisten sisältöjen jalkoihin. Toisaalta jos sisällöt lisensioidaan osaksi kansainvälisiä palveluita, tekijöiden on taivuttava saamaan vain murto-osa siitä hinnasta, jolla samat sisällöt hinnoitellaan kotimaisiin palveluihin. Perinteisissä hinnoittelumalleissa pysyttäytyminen saattaa siis pysäyttää kotimaisten, kilpailukykyisten sisältöjen jälkimarkkinoiden syntymisen.

Sisältöjen hinnoittelusta vastaavat usein tekijänoikeusjärjestöt. Tekijät ovat luonnollisesti oikeutettuja saamaan korvauksen teostensa käyttämisestä. Olisiko korvausten kohtuullisuus kuitenkin päivitettävä kotimaisten sisältöjen saatavuuden varmistamiseksi?

Asiasanat:

0 kommenttia

Paljon asiaa, yksi viesti

4 kommenttia

Reija Hyvärinen on Ylen viestintäjohtaja.

Seuraavan vuoden kuluessa Ylen pitää eri tavoin varmistaa, että Suomen poliittisilla päättäjillä ja vaikuttajilla on oikeat tiedot Yleisradiosta.

Keskustelu Ylen tehtävästä, rahoituksesta ja koosta ei vähene tai laannu. Pitkittyvä taantuma ja mediatoimialan heikkenevät tai ainakin sumuiset näkymät pitävät tästä huolen.

Yle on historian aikana onnistunut perustelemaan olemassaolonsa poliittisille päättäjille varsin hyvin. Mutta aina, kun taas kerran tullaan päätöksenteossa murroskohtaan, taitteeseen, vaaleihin, on muutos mahdollinen.

Mitä on työn alla?

A-studio on pyytänyt kansanedustajia pitämään päiväkirjaa lobbaamisesta. Saapa nähdä, päädymmekö me strategiaosaston Marit Ingvesin kanssa päiväkirjamerkintöihin. Niin toivon, sillä meidän tehtävänämme on jakaa tietoa, keskustella ja perustella eli hoitaa Ylen edunvalvontaa. Me Maritin kanssa olemme niitä paljonpuhuttuja lobbareita. Ylen asiaa puhuvat erilaisissa tapaamisissa tietysti monet muutkin. Ylen johtajat, sisällöntekijät, tuotantojen ja jakelun expertit, tekijänoikeusasiantuntijat ja muut.

Ylen puolta pidetään ennen muuta keskustelemalla.

On kuunneltava, vastattava kysymyksiin ja oiottava vääriä tietoja. Poliittisten päättäjien lisäksi Ylen tehtävästä on keskusteltava aktiivisesti myös muiden sidosryhmien kanssa.

Ylellä on valtava määrä sidosryhmiä, joiden etu on toimiva, vakaa Yleisradio. Kansalaisjärjestöt, kulttuurilaitokset ja taidemaailma, urheilujärjestöt, lasten- ja nuorten etuja valvovat tahot, kielivähemmistöjen edustajat, ay-liike ja kirkko, vain joitakin mainitakseni, ovat kaikki tahoja, joille toimiva julkinen palvelu ja Yle ovat tärkeitä. Kaikkiin näihin pidämme aktiivista yhteyttä. Jokaisen instituution palkkalistoilla on ihmisiä, joilla voi olla oikeita tai vääriä tietoja ja mielikuvia Ylestä.

Meidän on tiivistettävä myös aktiivista keskusteluyhteyttä elinkeinoelämään. Suomalainen luova talous – taiteilijoista tuotantoyhtiöihin, musiikin kustantajista elokuvantekijöihin – joutuu opettelemaan uutta polkua kohti muuttuvaa digitaalista maailmaa. Riskit ovat todellisia ja niitä luovan talouden yritykset ottavat koko ajan. Ylen julkinen palvelu ja pitkäjänteinen ja vakaa rahoitus voi auttaa koko av-toimialaa kasvattamaan ja luomaan Suomeen uutta työtä, hyvinvointia ja vientiä.

Tärkeä viesti juuri nyt on se, että Ylelle suunnattu rahoitus ei jää yleläisten käyttöön, vaan takaa paitsi hienoja sisältöjä suomalaisille, myös työtä ja hyvinvointia paljon laajemmille joukoille. Siksi Ylen edunvalvonta ei voi olla vain yleläisten edunvalvontaa.

Edunvalvonnan keinovalikoima on laaja. Meillä käy talossa vierailijoita päivittäin, me liikumme ja tapaamme vaikuttajia jatkuvasti, me viestimme medioiden kautta ja Twitterissä ja teemme paljon muuta.

Tämän ydinviestin haluaisimme välittää jokaiselle: Suomalaisen kansanvallan ja kotimaisten mediasisältöjen tueksi tarvitaan vakaa, pitkäjänteisesti kehittyvä Yleisradio, sillä mikä tahansa kansakunta säilyy elinvoimaisena vain, jos sillä on yhteistä tietoa ja yhdessä jaettua kulttuuria ja kokemuksia.

Ylellä on yksi hallitusohjelmatavoite: Varmistetaan Yleisradion kyky täyttää sille laissa annettu laaja tehtävä vakaalla politiikalla ja pitkäjänteisellä rahoituksella (myös hallituskaudella 2015–2019).

Näin suomalaisille taataan laadukas, monipuolinen, alueellisesti ja kielellisesti tasa-arvoinen julkinen palvelu. Ja taataan eduskunnalle ja viranomaisille monipuoliset mahdollisuudet valvoa Yleisradion julkista palvelua ja toimintaa. Nykyiset lait mahdollistavat tämän.

Asiasanat:

4 kommenttia

Viikon vähiten jaetut uutiset

1 kommentti

Marit af Björkestenon Svenska Ylen johtaja.

”Simpanssit suoriutuvat tästä kokeesta paremmin kuin opiskelijani.”

Tällä vertauksella globaalin lääketieteen professori ja suosittu luennoitsija Hans Rosling ravistaa kuulijoitaan puhuessaan maailman taloudellisesta ja terveydellisestä kehityksestä.

Hänen mainitsemansa koe koskee muun muassa lapsikuolleisuutta ja elinajan odotetta. Roslingin mukaan arvaamalla osuu oikeampaan. Ja näin ollen jopa simpanssit saavat korkeammat pisteet kuin lääketieteen opiskelijat.

Rosling ei väitä, että opiskelijat olisivat tyhmiä vaan että he pohjaavat tietonsa vanhoihin ajatusmalleihin ja ennakkoluuloihin. Tämä taas johtaa siihen, että heillä on paitsi vääristynyt myös turhan synkkä kuva maailman tilasta. Esimerkiksi lapsikuolleisuuden dramaattinen lasku on jäänyt heiltä huomaamatta.

Samantapaista kritiikkiä Rosling kohdistaa myös mediaan. Myös toimittajien maailmankuva perustuu hänen mukaansa liian usein vanhentuneisiin tietoihin, mikä taas vaikuttaa tapaan, jolla uutiset valikoituvat ja leviävät.

Nämä uutisten sokeat pisteet ansaitsisivat muutenkin laajempaa huomiota. Mediatutkijat ehdottavatkin tuoreessa Svenska medieinstitutetin raportissa, että emme tekisi listaa vain viikon eniten luetuista uutisista vaan myös niistä tapahtumista ja trendeistä, jotka eivät saa lainkaan huomiota.

Tällaisia aiheita voisivat olla esimerkiksi humanitaarinen kriisi Tšadissa, mutta yhtä lailla sellainen myönteinen kehitys, jota on vaikeampi hahmottaa.

Svenska Ylen uutistoimitus on tänä vuonna asettanut tavoitteekseen pienentää näitä uutisaukkoja ratkaisukeskeisen journalistiikan avulla. Inspiraation lähteenä toimii muun muassa tanskalaisen julkisen palvelun yhtiö DR, joka lisäsi rakentavan journalistiikan agendalleen jo muutama vuosi sitten.

Tätä rakentavan journalistiikan ajattelutapaa on kritisoitu sekä Tanskassa että Suomessa, koska sen on kuviteltu johtavan siloteltuun kuvaan todellisuudesta. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Journalismimme ydintehtävä ei muutu, eivätkä Ylen uutislähetykset tule täyttymään suloisista kissanpennuista.

Kyse on pikemminkin siitä, että emme tyydy esittämään vain kriittisiä kysymyksiä, vaan panostamme entistä enemmän myös ratkaisujen uutisointiin, silloin kun siihen on aihetta. Kuvaamme entiseen tapaan yhteiskunnallisia ongelmia, mutta sen lisäksi kerromme useammin ihmisistä tai yhteisöistä, jotka ovat löytäneet tapoja ratkoa niitä. Panostamme vielä enemmän kokonaiskuvien hahmottamiseen, jotta pystyisimme kertomaan myös myönteisestä kehityksestä. Yritämme aina katsoa maailmaa molemmilla silmillä, toisin sanoen korotamme journalistista rimaa vielä pykälällä tai parilla.

Se vinoutunut maailmankuva, josta Hans Roslingkin puhuu, ei kuitenkaan ole kokonaan median korjattavissa. Yhä useampi meistä toimii uutisseulana, joka päättää mitkä tapahtumat ja faktat lähtevät vielä laajempaan levitykseen sosiaalisten verkostojen kautta.

Analyysimme uutisten verkkokäytöstä kertoo, että Ylen uutiskriteerit vastaavat pitkälti myös katselijoidemme, kuuntelijoidemme ja lukijoidemme valintoja. Näyttää kuitenkin siltä, että yleisön kiinnostus positiivisia uutisia kohtaan on suurempaa kuin toimittajien, ja että hyvät uutiset leviävät verkossa huonoja uutisia laajemmin.

Jospa yhteisvoimin päihittäisimme simpanssitkin?

Asiasanat:

1 kommentti

Yle tavoittelee hankinnoilla parasta laatua yleisöille

7 kommenttia

Ismo Silvo on Ylen Julkaisujen johtaja.

Ylen julkisen palvelun toimeksiantoon kuuluu hankkia ohjelmia riippumattomilta tuotantotaloilta, indeiltä. Vuonna 2013 Ylen teki kotimaisia ohjelmaostoja kaiken kaikkiaan 22 miljoonalla eurolla. Ohjelmia ostettiin yhteensä 160 eri tuotantoyhtiöltä.

Hankintojen kokonaissumma on kasvanut edellisestä vuodesta 5,4 miljoonalla eurolla. Kuluvana vuonna 2014 ostoihin on budjetoitu 24–25 miljoonaa. Tavoitteena on kasvattaa hankintabudjettia vastakin.

Ylen hankintastrategia on muuttunut viime vuosina. Niin on myös indie-kenttä. Yhteisiä muutostrendejä ovat olleet keskittyminen, kansainvälisen tason tavoittelu ja laadun parantaminen.

Kaksi vuotta sitten Ylessä linjattiin, että työnjakoa yhtiön oman ohjelmatuotannon ja hankintojen kesken selkiytetään. Indieostoissa fokusoidaan draamaan, komediaan, viihteeseen sekä asiaviihteeseen. Isona journalistisena talona Yle itse keskittyy monipuoliseen asiaohjelmistoon, mukaan lukien kulttuuri- ja tiedesisällöt. Tämä on merkinnyt muun muassa asiaohjelmien ostojen osuuden selvää pienenemistä.

Toiseksi, Ylen ja indiesektorin yhteisenä tavoitteena on ollut kasvattaa tuotantopanoksia kärkiohjelmissa. Tällä tavoin saadaan kotimaiselle ohjelmistolle kilpailukykyä. Suomalainen yleisö vertailee joka päivä kotimaista tarjontaa kansainvälisiin huippusarjoihin. Tavoitteena on saada aikaan kansainvälisillä markkinoilla kiinnostavia ohjelmia. Tällä hetkellä kansainvälisesti tunnettuihin sarjoihin panostetaan muissa Pohjoismaissa kolme–neljä kertaa enemmän resursseja per ohjelma kuin kalleimpiin Ylen tilaamiin indie-sarjoihin.

Jotta pääsisimme lähemmäs pohjoismaista kärkeä, osaan ohjelmistoista – erityisesti draamaan ja viihteeseen – on täytynyt keskittää enemmän rahaa. Tämä taas on merkinnyt isojen hankintojen keskittymistä osaaville isoille yhtiöille ja samalla ohjelmanimikkeiden vähenemistä. Parin vuoden aikana tuntihintapanostus kärkiohjelmiin on noussut 20–25 prosenttiin.

Kolmanneksi, indie-sektori on itse keskittynyt. Monet pienet kotimaiset tuotantoyhtiöt ovat nyt suomalainen osa isompaa kansainvälistä tuotantokonsernia. Tämä on tuonut indiekentälle lisää osaamista, kansainvälistä formaattikokemusta ja muun muassa tuotekehitystukea. Mielestäni myös lisää kunnianhimoa.

Kahden viime vuoden aikana Ylen indie-hankintoja on siis keskitetty ja fokusoitu, mikä on parantanut kärkihankintojen laatua. Osa näistä tuotannoista nähdään vasta kuluvan vuoden aikana.

Ylen ehdottomana tavoitteena on taata monipuolisuus tarjonnassa. Siksi Yle hankkii edelleenkin yksittäisiä ohjelmia ja lyhyitä tuotantosarjoja pieniltä ja keskisuurilta yhtiöiltä. Näitä ulkopuolisia tuottajia on siis edelleen lukuisa määrä. Lisäksi Yle on mukana elokuva-, dokumentti- ja lyhytelokuvatuotannoissa osarahoittajana kasvavin panostuksin.

Ylen tavoitteena on saada kotimaisilta ohjelmamarkkinoilta parasta mahdollista laatua. Se on koko alan kehityksen kannalta tärkeää. Kaikki tuotantoyhtiöt saavat ja voivat kilpailla saavuttaakseen huipputason. Sekä suomalaiselle luovalle alalle että Ylelle on ensisijaista, että yleisöille voidaan tarjota parasta mahdollista sisältöä.

Tämä lisää kilpailua, parantaa osaamista ja kehittää koko alaa kohti kansainvälisyyttä.

Asiasanat:

ohjelmahankinta

tuotantoyhtiö

7 kommenttia

Ylen suuruus

5 kommenttia

Ismo Silvo on Ylen Julkaisujen johtaja.

Laki Ylestä sanoo tärkeimpänä lauseenaan, että Yle tarjoaa palvelujaan kaikille yhtäläisin ehdoin. Tämän olemme muotoilleet strategiassamme niin, että Yle on kaikkien suomalaisten palvelu.

Yle-laki ei puhu tavoittavuusprosenteista. Itse olemme määritelleet, että 80 % päivittäiseksi tavoittavuudeksi olisi hyvä. Nyt jäämme aavistuksen alle tuon riman. Silti Yle edelleen tavoittaa viikossa liki kaikki suomalaiset. Kuulemme kommentteja, ettei meidän tarvitsisi olla näin suuri. Tai miksi Ylen ylipäätään pitää tavoitella isoja tavoittavuuslukuja? Mehän olemme sisältötalo. Yle-lakikin puhuu nimenomaan sisältöjen tekemisestä.

Yle on sisältötalo, toki. Mutta Ylen relevanssi tulee sen roolista mediatalona. Media jäsentää maailmaa Medialla on maailmaan näkökulma, joka rakentuu arvoille. Medialla on sanottavaa, jonka se kokee velvollisuudekseen saada perille. Läjä valinnaisia sisältöjä serverissä ei ole media.

Mediana Ylen on elettävä samaa hetkeä ja sykettä, historiaa ja tulevaisuutta kuin suomalaisten – kaikkien suomalaisten. Median roolista tulee velvollisuus olla läsnä, tietää onko arki vai pyhä, tiistaiaamu vai sunnuntai-ilta. Jos Yle ei osaa elää suomalaisten kanssa yhteisessä ajassa yhteistä elämää, Yle menettää kiinnostavuutensa ja merkityksensä. Se menettäisi oikeutensa olla kaikkien palvelu. Yle on kiinnostava vain suurena mediana.

Pienestä Ylestä ei ole kukaan kiinnostunut, oikeasti. En usko, että edes muu media. Lakisääteinen tehtävä ja kaikilta kannettava vero velvoittaa Ylen olemaan suuri, koko kansakunnan kokoinen, läsnä kaikkialla ja nyt.

Suuruus edellyttää arvokasta, arvojen mukaista ja kiinnostavinta sisältöä. Mutta suuruus saavutetaan jokapäiväiseen käyttöön sopivilla radio- ja TV-kanavilla, helppokäyttöisillä ja löydettävillä verkkosisällöillä. Tavoittavuus on hyvä mittari. Mediana meidän on joka päivä asetettava osaavasti esille tarjonta, josta suomalaiset tunnistavat tämän ajan ja hetken.

Vain mediana voimme olla läsnä. Mediana tavoittelemme sitä – muulloinkin kuin suurten urheilujuhlien aikaan. Jos Ylen mediasuuruus kadotetaan suomalaisten elämästä, olemme vain erikoiskokoelma sisältöjen maailmanlaajuissa läjässä.

Internetin aikakausi todistelee taajaan kansalaisten kykyä hakea ja valita sisältöjä hakupalveluilta. Mahdollisuus tähän onkin tuonut viestinnän kuluttajille huimasti lisää iloa, elämystä ja tietoa. Osallistuminenkin on saanut voimaa.

Jos Yle menettäisi kyvyn olla joka hetki läsnä kaikkialla Suomessa ja suomalaisten elämässä, se olisi kohtalokasta suomalaisen julkisen palvelun tulevaisuudelle. Läsnäolon suuruutta on tavoiteltava tulevaisuudessakin.

Asiasanat:

Avoin YLE

blogit.yle.fi/

5 kommenttia

Sivut

Uusia blogikirjoituksia ei enää julkaista tällä blogit.yle.fi -alustalla. Ylen yhtiösivustolla yle.fi/yleisradio on avattu paikka Näkökulma-teksteille. http://yle.fi/aihe/yleisradio/nakokulma Palautetta tai kysymyksiä Ylestä tai Ylen ohjelmista voit antaa myös yhtiösivuilla. https://palaute.yle.fi/