Integraation ja teuraskuljetusten vauhti.

Joulukuun Europarlamentin Strasburgin täysistunnon aiheet olivat moninaiset. EU:n ensivuoden budjetti, Nobeljuhlallisuudet, Saharovpalkinnon luovuttaminen...

Europarlamentaarikko Sari Essayah

Talouskriisin avittamat vaatimukset integraation lisäämisestä puhuttivat meppejä. Esimerkiksi Sari Essayahin mukaan Suomessa ei välttämättä ymmärretä, miten paljon valtaa ja millä vauhdilla on sirtymässä kansalliselta tasolta EU:lle. Kaikkia meppejä kehitys ei huoleta, vaan suurin osa tervehtii sitä ilolla.

 

 

 

 

 

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

 

 

 

Strasburgissa keskusteltiin  myös teuraseläinkuljetusten vauhdista. Kyse oli siis matka-aikojen laskemiseta alle kahdeksaan tuntiin.  Tähän Suomi on ehkä kuitenkin saamassa helpotusta harvojen tieverkkojensa ja pitkien etäisyyksiensä perusteella.

 

 

 

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

 

Kaikkia suomalaismeppejä ja eläinsuojelijoita ja ehdotus ei miellytä.

 

 

 

 

 

 

 

Ohjelmassa kuultavina europarlamentaarikot Sari Essayah, Hannu Takkula, Petri Sarvamaa ja  Sirpa Pietikäinen sekä Professori Outi Vainio Helsingin Yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta.

 

 

 

 

 

 

 

EU ja tumpatut tupakat

Tupakoinnin vuoksi kuolee joka vuosi reilusti yli 600.000 EU-kansalaista

EU:n nykyistä tupakkadirektiiviä pidettiin aikoinaan tiukkana, mutta tuleva direktiivi on todennäköisesti tiukempi.

 

Mahdollisesti  tulevaisuudessa Suomessa käytettävä tupakka-askityyppi

 

Esimerkiksi meillä voidaan tulevaisuudessa ehkä vaatia, että tupakka-askien kansissa on suuria kuvia niistä haitoista, joita tupakointi aiheuttaa ihmisille.

Mutta mitä muita keinoja EU:lla voisi olla  käytettävissä tupakoinnin vähentämiseksi?

 

 Siitä kertoo haittojen ehkäisyn yksikön päällikkö Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä, joka on ollut mielenkiintoisella näköalapaikalla sekä seuraamassa, että tekemässä tupakoinninvastaista työtä EU:ssa

 

 

 

 

 

Asiasanat: 

Länsi-Balkan matkalla EU-jäsenyyteen

EU:n tavoite on, että tulevaisuudessa kaikki Länsi-Balkanin maat (Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Kroatia, Makedonia, Montenegro,  Serbia ja Slovenia ) kuuluvat EU:hun

Tähän asti vain Slovenialla on ollut EU-jäsenyys, mutta nyt sen on saamassa Kroatiakin. Myös Montenegro on aloittamassa jäsenyysneuvottelut ja pitemmällä tähtäimellä kaikki muutkin Länsi-Balkanin  maat  haluavat EU:n jäseniksi.

Länsi-Balkan

Jäsenyyden tarpeellisuutta perustellaan ennen kaikkea sillä, että näin saadaan tälle alueelle vakautta ja rauhaa. Mutta missä järjestyksessä ja millä vauhdilla muut Länsi-Balkanin maat ovat saamassa jäsenyyden, ja miltä koko jäsenyys vaikuttaa tässä EU:n talouskriisitilanteessa? Näiden maiden mukaantulo EU:hun tulee joka tapauksessa kasvattamaan etenkin alkuvaiheessa EU:n menoja.

Entä miten neuvottelut etenevät? Onko EU oppinut niistä virheistä, joita se on tehnyt aiemmissa jäsenyysneuvotteluissa?

Kun Bulgaria ja Romania  liittyivät EU:hun kriteerit liittymiselle eivät olleet niin tiukat, kuin mitä nyt sovelletaan Kroatiaan.

Mitä hyötyä jäsenyydestä on Länsi-Balkanin maille?  Entä EU:lle?

Haastateltavana on EU:n laajentumisen ja Länsi-Balkanin yksikön päällikkö Päivi Laivola de  Rosière.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EU:n aluekehitysrahojen vähenemisen seuraukset

EU:n budjetin koosta vuosille  2014 - 2020 käydään vielä vääntöä.

Kun budjetin koko on päätetty, on edessä uusi tiukka keskustelu siitä, kuinka suuret ovat eri maiden maksuosuudet, ja erityisesti kuinka isot ne ovat suhteessa EU:n budjetista eri kautta saataviin rahoihin.

Sekin on tietysti siis vielä päättämättä, miten paljon  esimerkiksi Suomi saa rahaa seuraavalla maksukaudella  EU-budjetista.

Suurimmat  rahaeräthän Suomeen  EU:n budjetista tulevat  maatalouden tukien  ja rakennerahojen kautta. Rakennerahastoista suurin osuus Suomelle tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.

Kaikki tämä  myös vaikuttaa  Suomen aluekehitysrahoihin, jotka vievät leijonan osan Suomen saamista rakennerahoista, ja joilla  tuetaan hankkeita, jotka kehittävät suomalaisia  yrityksiä, erilaisten innovaatioiden syntymista, osaamista, verkottumista ja alueiden saavutettavuutta.

Erityisasiantuntija Annukka Mäkinen Suomen Kuntaliitosta

Nyt vaikuttaa siltä, että Suomen aluekehitysrahat ovat vähenemässä, ja neuvottelut siitä, miten niitä tulevaisuudessa saadaan käyttää, ovat vielä käymättä.

Mutta miten se vaikuttaa tavallisen suomalaisen elämään, vai vaikuttaako suoraan mitenkään?

Ja entäpä byrokratia. On sanottu, että näillä EU:n rakennerahahoilla tuotetaan lähinnä byrokratiaa. Onko asia niin, ja yritetäänKö byrokratian osuutta taas vähentää?
Kun joissain maissa talous on todella rankoissa ongelmissa, niin se heijastuu myös Suomen neuvotteluasemiin, kun rakennerahoista EU:ssa käydään vääntöä.

 

                                 

 

Sivut

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu