EU:n budjetin koosta vuosille  2014 - 2020 käydään vielä vääntöä.

Kun budjetin koko on päätetty, on edessä uusi tiukka keskustelu siitä, kuinka suuret ovat eri maiden maksuosuudet, ja erityisesti kuinka isot ne ovat suhteessa EU:n budjetista eri kautta saataviin rahoihin.

Sekin on tietysti siis vielä päättämättä, miten paljon  esimerkiksi Suomi saa rahaa seuraavalla maksukaudella  EU-budjetista.

Suurimmat  rahaeräthän Suomeen  EU:n budjetista tulevat  maatalouden tukien  ja rakennerahojen kautta. Rakennerahastoista suurin osuus Suomelle tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.

Kaikki tämä  myös vaikuttaa  Suomen aluekehitysrahoihin, jotka vievät leijonan osan Suomen saamista rakennerahoista, ja joilla  tuetaan hankkeita, jotka kehittävät suomalaisia  yrityksiä, erilaisten innovaatioiden syntymista, osaamista, verkottumista ja alueiden saavutettavuutta.

Nyt vaikuttaa siltä, että Suomen aluekehitysrahat ovat vähenemässä, ja neuvottelut siitä, miten niitä tulevaisuudessa saadaan käyttää, ovat vielä käymättä.

Mutta miten se vaikuttaa tavallisen suomalaisen elämään, vai vaikuttaako suoraan mitenkään?

Ja entäpä byrokratia. On sanottu, että näillä EU:n rakennerahahoilla tuotetaan lähinnä byrokratiaa. Onko asia niin, ja yritetäänKö byrokratian osuutta taas vähentää?
Kun joissain maissa talous on todella rankoissa ongelmissa, niin se heijastuu myös Suomen neuvotteluasemiin, kun rakennerahoista EU:ssa käydään vääntöä.