Kiinan ja EU:n taloudelliset suhteet ovat muuttumassa. Viime marraskuussa aloitettiin neuvottelut Kiinan ja EU:n välisestä investointisopimuksesta, joka käsittelee esimerkiksi erilaisia maiden välisiä markkinoillepääsykysymyksiä. Sopimuksen tarkoitus on korvata EU:n jäsenmaiden ja Kiinan väliset kahdenkeskiset sopimukset. 

Mutta miten muuten EU:n ja Kiinan suhteet ovat kehittymässä? Ainakin EU:sta kotoisin olevien yritysten virta Kiinan on hidastunut. 

Myös Kiinan rakenneuudistukset todennäköisesti tulevat vaikuttamaan EU-maiden ja Kiinan väliseen kauppaan.  Entä onko Kiinan suhtautuminen EU:hun muuttunut talouskriisin jälkeen? Tällä hetkellä maailmantaloudessa tärkein akseli on Kiinan ja USA:n välillä, mutta toiseksi tärkein on akseli EU:n ja Kiinan välillä, joten merkittävillä liikahduksilla sillä akselilla on monia seurannaisvaikutuksia.

Ohjelmassa haastateltavana on dosentti Mikael Mattlin Turun yliopistosta

Tänä vuonna valta vaihtuu paitsi parlamentissa, niin myös komissiossa.                                                                                                                                       Mutta paljonko EU:n politiikka muuttuu äänestystulosten perusteella? Mikä vaikutus äänestäjiin tulee olemaan talouskriisillä ja sen esiin nostama keskustelulla EU:n harjoittamasta talouskurista ja maiden keskinäisen solidaarisuuden tarpeesta ja euron ongelmista?

Entä miten etenee EU:n federalismikehitys ja miten vahvaa tulee olemaan populismin nousu? EÚ:n vastustus on lisääntynyt, mutta vasta vaalien jälkeen nähdään onnistuvatko vastustajat toimimaan yhdessä millään lailla. Nähtäväksi jää sekin, miten EU:n vastustuksen nousu vaikuttaa jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan ja niiden äänenpainoihin neuvostossa.

Vaalien jälkeen odotettavissa on myös mielenkiintoisia näytelmiä siitä, miten valtaa ja EU:n huippuvirkoja jaetaan osin äänestystuloksien perusteella. Väheneekö jäsenmaiden valta?                                                                                                                                                                                                                         Samoin nähdään, mitä tulee käymään puolueiden asemalle vaalien jälkeen. Vahvistuuko se? Jos vahvistuu, niin miten se vaikuttaa siihen kuka politiikan suuntaa määrää. Väheneekö samalla lobbareiden valta EU:ssa.

Kun vanha parlamentti ja komissio lähtevät ja uudet tulevat tilalle, niin se tulee todennäköisesti hidastamaan EU:n toimintaa. Mitään tyhjää välivuotta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä jo aloitettuja asioita on käsiteltävä jatkossakin. Esimerkiksi pankkiunionikeskustelu on vielä aika levällään ja mahdollinen vapaakauppasopimus USA:n kanssa etenee johonkin suuntaan.

Brysselin koneessa aiheesta on haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

EU:n harjoittama jäsenvaltioiden talouksien ohjaus on kiristymässä. Maiden pitää vuotuisen kuuden kuukauden jakson ajan koordinoida talousarvio-, makrotalous- ja rakennepolitiikkansa niin, että niissä otetaan huomioon EU:n suositukset.

Jos maa ei noudata finanssipolitiikan sääntöjä tai niitä suosituksia jotka se saa EU:lta makrotaloudellisten epätasapainojensa korjaamiseksi, se voi menettää ison osan niistä rahoista joita se saa EU:n budjetista.

Mutta mikä on hyvää talouspolitiikkaa ja kenen kannalta.

Valinnat ovat lopulta poliittisia ja näillä asioilla on myös kohtalonyhteys seuraaviin eurovaalien tulokseen

Entä miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin?

Mikäli euroalueella halutaan jatkossa  nykyistä syvempää rahaliittoa yhteisine velkoineen ja niihin liittyvine vielä tiukempine jäsenvaltioiden talouspolitiikan säätelyineen, se vaatisi jo perussopimuksen muutoksen.

Mutta onko sellainen tulossa?  Komisson puheenjohtaja Barroso on luvannut esitellä ajatuksensa mahdollisesta perussopimuksen muutostarpeesta ennen vaaleja.

Nyt kun euroskeptisyys on nousussa ympäri Eurooppaa, ei varmaankaan ole poliittisesti kovin helppoa ehdottaa ainakaan kovin isosti EU:n valtaa lisäävää perussopimuksen uudistusta.

Ohjelmassa on haastateltavana Taneli Lahti joka toimii komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa neuvonantaja