Sekä Suomi että Ruotsi ovat EU:n jäseniä, mutta Ruotsi ei ole ottanut käyttöönsä euroa. Kumpi on siis tehnyt järkevämmän valinnan? Vertailu on hyvin mielenkiintoinen Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkmanin mielestä, koska nämä maat ovat rakenteeltaan niin samanlaisia.
”Harvoin tullaan näin lähelle laboratoriokoetta taloustieteessä, että voidaan katsoa, että kuin siinä nyt sitten kävi, kuka teki paremman valinnan. Ja voi todeta, että jos mennään tuonne 2011 puoliväliin, niin kehitys oli siihen asti ollut, siis runsaan kymmenen vuoden aikana, rahaliiton olemassaolon aikana, aivan identtinen. Jokseenkin niin samanlainen Suomessa ja Ruotsissa, että on vaikea löytää mitään eroja. Mikä siis perustelee näkemystä, että rahaliittoa on turha sen enempää kehua kuin kirotakaan.”
Mutta entä nyt talouskriisin aikaan? Ja miltä tilanne näyttää jatkossa?

Periaatteessa ja käytännössäkin Suomen kanta EU-asioissa on Suomen eduskunnan kanta, jota edustaa EU:ssa Suomen hallitus. Kun jäsenmaiden ministerit kokoontuvat Euroopan unionin neuvoston kokouksiin edustamaan maitaan ja päättämään asioista, niin siinä vaiheessa Suomenkin kantojen muodostamisessa eri asioihin on tehty jo paljon työtä ennen kokousta, eikä kokouksen lopputulos ole asiaan vihkiytyneille useinkaan kovin iso yllätys.

Enne lähtöään kokouksiin ministerit käyvät kuulemassa asioista eduskunnan suuren valiokunnan kannan ja palattuaan raportoivat taas suurelle valiokunnalle miten kokous meni.

Brysselin koneessa eduskunnan EU-sihteeristön päällikkö, valiokuntaneuvos Peter Saramo keskustelee siitä millä tavoin Suomen eduskunnan tahto vaikuttaa päätöksenteossa

Europarlamenttivaaleihin on siis enään reilu vuosi aikaa. Todennäköisesti ne pidetään toukokuussa 2014.  Spekulaatio tulevista ehdokkaista ja vaalien pelitilanteesta onkin jo käynnissä täyttä päätä. Nykyisistä mepeistä suurin osa on ilmoittanut asettuvansa ehdolle tulevissa vaaleissa ja koko ajan ilmestyy tulee uusia eurokansalaisia , jotka joko ovat asettumassa ehdokkaiksi tai joiden ehdokkaaksi asettumista vielä jännitetään.

Puolueiden kannatusluvut ovat muuttuneet paljon sitten viime eurovaalien ja todennäköisesti näin talouskriisin aikaan odotettavissa on hyvin värikkäitä vaalikeskusteluita.

Nykyisen parlamentin pitää kuitenkin loppukaudella päättää vielä monista isoista asioista.

Budjettikehysneuvottelut ovat vielä kesken, samoin maatalouspolitiikan kokonaisuudistus tulevaa rahoituskehyskautta varten. Myös talouskriisi aiheuttaa jatkuvasti lisää pohdittavaa.  Suuria teemoja ovat esimerkiksi pankkiunioni ja se, miten tulevaisuudessa mahdollisesti edetään kohti todellista talous- ja rahaliittoa .

Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä hyvä verrattuna muihin EU-maihin. Mutta miten käy tulevaisuudessa Suomen ja koko EU:n?  Mitkä meidän todelliset kilpailuvalttimme tulevat olemaan.  Tällä hetkellä Komissio käy jäsenmaiden kilpailukykytilanteet läpi ja antaa vuosittain suosituksia siitä, mihin asiaan kunkin maan pitäisi kiinnittää huomiotaan kilpailukykynsä suhteen.

EU:n kilpailukyky suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin on kiinnostaa EU-kansalaisia. Mutta onko tarkoitus, että EU-valtiot kilpailevat markkinoista myös keskenään EU:n sisämarkkinoilla, vai kilpailevatko siellä vain yritykset? Jäsenmaiden välistä verokilpailuahan ainakin esiintyy.

 Haastateltavana on apulaisyksikön päällikkö Vesa Vanhanen Euroopan komissiosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo