Ei pilvenhattaraakaan taivaalla
Kaikki näyttää uskomattoman hyvältä: olemme löytäneet erinomaisen havaintopaikan, sääennuste lupaa pilvetöntä taivasta ja tunnelma kohoaa tunti tunnilta. Täydellinen auringonpimennys pyyhkäisee ryhmämme päältä huomenna keskiviikkona klo 13.55.
Kuten tuhannet muut tähtiharrastajat ja auringonpimennysturistit, olemme valinneet Ursan auringonpimennysmatkan havaintopaikaksi Turkin etelärannikolla Välimeren rannalla sijaitsevan Siden kaupungin. Side on vanha roomalainen kaupunki, missä oli Apollon temppeli, kaunis amfiteatteri ja kolme kylpylää. Vettä niihin toi läheisiltä vuorilta 35 kilometriä pitkä vesilinja, jonka raunioita näkyy edelleen Siden pohjoispuolella. Kaupungin keskustassa on paljon kauniita raunioita, joita tullaan katsomaan kaukaakin.
Nyt keskiviikkona kaikki kuitenkin katsovat raunioiden sijaan - tai kenties niiden lisäksi - kohti Aurinkoa ja merta. Kuu alkaa hivuttautua Auringon kiekon eteen klo 12.38.29 ja kun kello näyttää 13.55.10, alkaa pimennyksen täydellinen vaihe: esiin ilmestyy Aurinkoa ympäröivä kuuman kaasun kiekko, korona, ja kuun reunan ylitse kurkottavat protuberanssit, Auringon pinnalta ylös loimuavat purkaukset. Kolmea minuuttia ja 40 sekuntia myöhemmin kuu paljastaa takaansa taas Auringon, esiin vilahtaa komea timanttisormusilmiö ja pimennyksen täydellinen vaihe on ohi. Kello 15.13.45 Kuu on poistunut Auringon edestä.
Täydellisen auringonpimennyksen aikana on havaittavissa monia erilaisia kiinnostavia ilmiöitä. Kun täydellinen vaihe on lähellä, ilmaantuu näkyviin varjonauhoja, jotka väreilevät maassa kuin valo leikkii uima-altaan pohjalla. Syynä tähän ovat ilmakehän eri lämpötilaiset kerrostumat, joiden läpi kulkeva valo saa aikaan varjoja ja kirkkaampia nauhamaisia alueita, jotka tanssivat maassa. Levitämme siksi hotellista ystävällisesti saamiamme lakanoita hiekalle, jotta varjot näkyisivät paremmin.
Syynä nauhoihin on se, että Aurinko muuttuu kiekkomaisesta valonlähteestä lähes pistemäiseksi. Samasta syystä lähellä oleva lamppu saa aikaa leveämmän ja epäterävämmän varjon kuin kauempana oleva kirkas lamppu. Siksi juuri ennen pimennyksen täydellistä vaihetta myös varjot muuttuvat teräviksi. Sen näkee selvästi jopa paljain silmin.
Juuri Kuun peittäessä Auringon tulee näkyviin myös nauhamaisia kirkkaita kohtia Kuun reunalla, aivan kuin joku olisi laittanut helminauhan reunalle. Kuun pinta ei ole tasainen, vaan valo takaa tulee kuun laaksojen ja harjanteiden välistä, jolloin valo näkyy toisista paikoista hyvin, mutta toisaalta taas ei: ilmiön selittäneet hra Baileyn mukaan ilmiötä kutsutaan Baileyn helmiksi. Niitä seuraa timanttisormus, kun Auringon viimeinen valonsäde tuikahtaa näkyviin samalla kun korona alkaa näkyä. Silloin taivaalla näkyy rengas sekä yksi siitä tuikahtava kirkkaampi kohta. Näky on kuin taivaallinen timanttisormus, mutta iloa ei riitä pitkään, sillä näky vain vilahtaa. Siis valokuvaajille sen ikuistaminen on hankalaa, ja onnistuu lähinnä hyvällä onnella.
Auringonpimennyksen Maan pinnalle heittämä varjo liikkuu eteenpäin moninkertaisella suihkuhävittäjän nopeudella. Sen tulemisen voi nähdä meren pinnalla selvästi, joten juuri ennen täydellistä vaihetta pitäisi katsoa myös kohti horisonttia. Varjo syöksyy kohti havaintopaikkaa ja sitten: hums! Pimeys tulee, korona hulmahtaa näkyviin Kuun ympärille, taivas muuttuu syvän tummansiniseksi ja kirkkaimmat tähdet syttyvät näkyviin. Myös normaalisti huonosti nähtävissä oleva, aina lähellä Aurinkoa oleva planeetta Merkurius on näkyvissä. Koirat ulvovat, linnut hiljenevät, automaattiset katuvalot syttyvät, kasvit kääntävät lehtiään yöasentoon ja vaikka paatuneinkin tähtiharrastaja sanoo ymmärtävänsä ilmiön luonnontieteellisen selityksen, on tunne omituinen. Perusvaistot kertovat, että yön tuleminen kesken kirkkaan päivän ei ole normaalia.
Muslimeille asia on vielä ongelmallisempi. Heille pimennys on paha asia ja sen katsominen syntiä. Siksi monet Turkin muslimit jääväät sisätiloihin, kenties hakeutuvat kellariinkin, jotta eivät vahingossakaan näkisi pimentymistä. Täydellinen auringonpimennys on turkiksi "gunes tutulmasini", mikä kirjaimellisesti tarkoittaa Aurinkoa, jota kuu pidättelee näkyvistä.
Lisäksi monet turkkilaiset ovat laittaneet pihalleen teltan kaiken varalta. Kun edellisen kerran Turkissa oli täydellinen auringonpimennys vuonna 1999, seurasi suuri maanjäristys pimennystä, joten monet uskovat, että nytkin pimennyksen seurauksena on järistys. Ursan reilu satapäinen pimennysjoukko tosin luottaa siihen, että kyse aikanaan oli sattumasta – ja jos ei, niin hotelli kestää.
Kamerat valmiina, jalustat kunnossa, videokameroiden akut täynnä ja mylar-suotimet paikoillaan. Bussit lähtevät aamulla kahdeksalta kohti havaintopaikkaa, missä ryhmän pitäisi olla kymmenen aikaan. Pimennyksen alkua odottaessa toiset ennättävät käymään Siden keskustassa ja toiset laittamaan laitteensa valmiiksi. Pimennyksen jälkeen aikaa on varattu juhlimiseen Sidessä, missä arvioiden mukaan 4000 pimennysintoilijaa nostanee maljan komeasti näkyneelle pimennykselle keskiviikkona kolmen aikaan Turkin (ja Suomen) aikaa iltapäivällä!
Itse koitan selvitä pikimmiten sen jälkeen hotellille laittamaan tuoreet tunnelmat tänne blogiin.
Pimennyskuvia odottaessa tässä maisemia Sidestä eiliseltä maanantailta. Ensimmäisessä kuvassa on Siden kuuluisat Apollon temppelin rauniopylväät, toisessa katumaisena Sidestä aurigonpimennysbanderollin kanssa, kolmantena näkymä havaintopaikaltamme merelle ja viimeisenä viimeinen todiste hyvästä sääennusteesta: samaan tapaan kuin Suomessa kahvinporoista ennustetaan tulevaa, toimii turkkilaisen kahvin pohjalla oleva jauhetun kahvin jäänne hyvänä ennustajana. Tässä tapauksessa asiantuntevan oppaamme Muratin mukaan sää pimennyksen aikaan on erinomainen. Tesekkür, Murat!
