Maapallo muukalaisen silmin

Alkuperäinen Blue Mable vuodelta 1972Ihmiskunnan katsotuin, käytetyin ja kenties mieleenpainuvin valokuva otettiin 7. joulukuuta 1972. Kuvassa on sinivalkoinen, kaunis maapallo mustan avaruuden keskellä, ja koska kotiplaneettamme näyttää kuvassa sinertävältä marmorikuulalta, sai kuva nimen "Blue Marble".

Apollo 17 oli toistaiseksi viimeinen Kuussa käynyt miehitetty avaruusalus, joten sen kolmihenkisen miehistön jälkeen kukaan muu ei ole nähnyt maapalloa näin kaukaa avaruudesta; matalalta kiertoradalta, missä esimerkiksi Kansainvälinen avaruusasema on, Maa ei näy koskaan täytenä, suurena pallona taivaalla, vaan se täyttää aina suuren taivaasta. Se on toki myös kaunis, ja etenkin Auringon laskut ja -nousut horisontista ovat upeita.

Blue Marble on itse asiassa yksi lukuisista kuvista, jotka Apollon miehistö otti. He olivat lähteneet paluumatkalle Kuun kiertoradalta noin viisi tuntia aikaisemmin, kun he näkivät aluksensa ikkunasta edessä maapallon. Se oli noin greipin kokoinen taivaalla, ja se näytti "niin hauraalta, että olisin voinut rikkoa sen, jos olisin tökännyt sitä sormellani". Varmasti koti-ikävä ja Kuun kuollut, puuterinharmaa pinta lisäsivät vielä näkymän kauneutta.

Jostain syystä tämä yksi kuva, joka on Nasan arkistossa numero AS17-148-22727, nousi suosituimmaksi. Siinä oli jotain maagista. Todennäköisesti sen otti miehistön geologijäsen Harrison Schmitt. Kamerana hänellä oli ruotsalainen 80-millisellä objektiivilla varustettu Hasselblad.

Tuon kuvan jälkeen Nasa on lisännyt arkistoonsa tuhansia erilaisia kuvia maapallosta, mutta aina silloin tällöin joku kuva on nimetty uudelleen Blue Marbleksi. Viimeisin näistä julkistuksista oli 25. tammikuuta, kun Nasa julkisti Suomi NPP -satelliitin ottaman kuvan kotiplaneetastamme. Suomella ei suoranaisesti ole satelliitin kanssa mitään tekoa, paitsi että se on nimetty suomensukuisen, Wisconsinin yliopistossa työskennelleen ja kaukokartoituksen parissa päätyönsä tehneen professori Verner E. Suomen mukaan.

Tämä kuva on kooste monista kuvista, ja siinä maapallo näykyy läntiseltä puoleltaan, eli sopivasti Amerikka ja Yhdysvallat täyttävät siinä melkein koko pallonpuolen. Nasa tosin julkaisi helmikuun alussa toisenkin samantyyppisen kuvan, missä näkyy itäinen pallonpuoli. Eurooppaa ei siinäkään juuri näy, mikä kenties heijastaa Nasan nykyistä politiikkaa…mutta ei siitä tässä sen enempää.

Kuvia on sanottu tarkimmiksi koskaan otetuiksi kuviksi maapallosta, mutta se ei pidä paikkaansa; tarkkoja ja kauniita kuvat ovat, mutta tarkempiakin on olemassa.


Rosetta-luotaimen ottama kuva Maasta

Silti mielestäni kaunein kuva maapallosta otettiin 12. marraskuuta 2009. Sen teki Maata avaruudesta lähestynyt Rosetta-luotain. Rosetta oli (ja on edelleen) pitkällä matkallaan kohti komeetta Churyumov-Gerasimenkoa, ja se teki useita planeettojen ohilentoja saadakseen niiltä lisää vauhtia. Kolmasti se lensi maapallon ohitse ja tutki sitä samaan tapaan kuin olemme kuvanneet ja mitanneet muita planeettoja. Luotain tuli kaukaa avaruudesta ja näki kuinka Maa oli aluksi vain heikko tähti taivaalla, mutta se kasvoi ja kasvoi, kunnes se oli suuri taivaankappale. Nopeasti se vilahti ohitse, ja pieneni jälleen pisteeksi. 

Verrattuna mihin tahansa muuhun planeettaan, ovat nämä kuvat Maasta erilaisia. Eikä tämä ole vain siksi, että se on kotimme, vaan myös siksi, että sinertävä pallo selvästi on elävä – päinvastoin kuin muut planeetat aurinkokunnassamme. 

Rosetta ei suinkaan ole ainoa Maata avaruudesta lähestynyt luotain. Ensimmäisen hämmästyttävän kuvan Maasta otti Nasan Kuuta kiertämään lähetetty Lunar Orbiter vuonna 1966, kun se kuvasi Kuun horisontin yläpuolella makaavan maapallon. Se oli ensimmäinen “ulkopuolinen” kuva planeetastamme, ja sai aikanaan suurta huomiota. Samoihin aikoihin Neuvostoliiton Zond-luotaimet kiersivät myös Kuuta ja kuvasivat myös maapalloa.

Sitten tulivat luotaimet: Mariner 10 käänsi vuonna 1973 laukaisunsa jälkeen kameransa kohti kotiaan ja kuvasi Maan sekä Kuun kauniin kaksoisplaneettasysteemin. Seuraavaksi saman teki Voyager 1 vuonna 1977, ja nyttemmin myös muun muassa Mars Odyssey ja Venus Express.

Rosettan lisäksi Maata painovoimalinkoukseen käyttäneet luotaimet Galileo, Cassini, Messenger ja Huyabusa ovat kuvanneet Maata, mutta jos näistä kaikista kuvista tulisi valita yksi, niin se olisi tämä Rosettan kuva: Maa on siinä 633 000 kilometrin etäisyydellä, ja siinä se on selvästi taivaankappale. Täältä planeetan pinnalta tätä kotimme kosmista olemusta on hankala huomata…

0 kommenttia

Tieteen stiiknafuuliaa

Jari Mäkinen on vapaa tiedetoimittaja ja keskenkeittoinen tähtitieteilijä, joka on ollut varsin läheisesti tekemisissä YLEn kanssa 1980-luvun lopulta alkaen (jopa ihan työssä vuosien ajan) - ensin radiossa, sitten televisiossa ja sitten molemmissa. Tässä blogissa hän käsittelee tiedettä omasta näkökulmastaan ja se on suunnattuna hyvin usein ulos avaruuteen, tai ainakin ylöspäin. Tällä haavaa hän asustaa ulkomailla ja tekee silloin tällöin juttuja Prisma Studioon ja Tiedeykköseen.

Blogiarkisto

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu