Kuinka iso on iso?

Turussa STX Europen (ex-Wärtsilä, ex-Masa, ex-Åker, ex-jne) telakalla on valmistumassa maailman suurin risteilyalus Oasis of the Seas, ja kävin taannoin kuvaajan kanssa katsomassa laivaa projektipäällikkö Mikko Iluksen opastamana. On se iso, kuin suurikokoinen talo, ja on se komea - etenkin näin puolivalmiina, kun voi nähdä sen kaiken mitä myöhemmin valmiissa laivassa uutuudenkiiltävien seinäpaleenien alta pysty näkemään. Suurimman vaikutuksen teki, kentes ei niinkään yllättäen, komentosilta, joka on leveä ja tulee muistuttamaan tietokonepöytineen ja kuvaruutuineen lähes Star Trekin Enterprisen komentosiltaa.

Kookkaassa laivassa tietysti puhuimme koosta, sillä koolla on väliä. Kuten Prisman jutussa totesimme, ei periaatteessa laivan koolla ole ylärajaa, ellei sen täytyisi tulla joskus satamaan ja purjehtia matalia väyliä pitkin tai lipua siltojen alla. Oikeastaan ainoan fyysisen kokorajoitteen antaa valtameren koko, sillä jossain vaiheessa ranta ja pohja tulevat vastaan; tosin maapallon pinnan muodon mukaan kaareutuvan, tuhansia kilometrejä pitkän laivan tekeminen olisi melkoinen insinööriprojekti. Mitään teknistä estettä ei kuitenkaan tälle ole.

Mikko kertoi myös maailman suurimmista laivoista, ja lähetti niihin liittyen viime viikolla lisätietoa. 1970-luvulla oli suunnitteilla jopa miljoonatonnisia jättisupertankkereita, mutta suurin sellainen on 565 000 tonnia kantava "Seawise Giant", joka on nykyään "Knock Nevis"-nimisenä varastotankkerina Qatarissa. Pituutta ja syväystä laivalla on enemmän kuin Oasiksella, mutta pinnan päällä se näyttää vain matalalta, mutta pitkältä rääpäleeltä. Tai no, ainakin melkein. Mikko oli käyntimme innoittamana tehnut suurimmista laivoista koosteen, ja se on tällainen:

Isot laivan vertailussa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puhuimme kiertokäyntimme aikana myös kauppakeskuksista, ja näistäkin Mikko oli kaivanut tarkkoja tietoja. Vantaalla lentoaseman kupeessa sijaitseva Jumbo on tilavuudeltaan 1 031 000 kuutiometriä ja sen kerrospinta-ala on 96 000 neliömetirä. Oasiksen vastaavat luvut ovat 640 000 kuutiometriä ja (kerrospinta-alan sijaan toki puhutaan kansipinta-alasta) 200 000 neliömetriä. Kauppakeskuksessa on siis paljon tyhjää tilaa, kun taas laivassa kaikki on pakattu tiiviisti, vaikkakin tässä Oasis on hieman poikkeuksellinen, koska sen keskellä on suuri avoin tila.

Ja mitä kokoon vielä tulee, niin en voi olla lopuksi kommentoimatta toimittajakollegoiden viime päivien juttuja Kepler-avaruusteleskoopista. Tämä upea NASAn avaruuskaukoputki, jonka tehtävänä on etsiä muita tähtiä kiertäviä planeettoja, laukaistiin viime yönä onnistuneesti matkaan, ja pian eksoplaneettojen lista kasvaa taas kohisten - ja on ajan kysymys milloin ensimmäinen Maan kaltainen, pienehkö kiviplaneetta löydetään avaruudesta. 

Kepleristä kertovissa jutuissa oli nimittäin käytetty lähteenä varsin suoraan ja kritiikittä NASAn lehdistötiedotteita, joissa ei superlatiiveja säästellä. Niinpä Kelperiä nimitettiin jättisuureksi, superteleskoopiksi ja lie miksi muuksi. Kepler on kyllä suurin koskaan avaruuteen lähetetty tällainen laite, mutta "vain" vajaat puolet suurempi kuin jo avaruudessa oleva ranskalainen CoRot. Hubble on suurempi kuin Kepler, monissa satelliiteissa on yhtä suuria tai suurempia peilejä, ja kun katsotaan ensi kuussa avaruuteen laukaistavaa Herschel-teleskooppia, niin sitten alkavat superlatiivit loppua kesken. Sen peili kun on 3,5 metriä halkaisijaltaan; on muuten Suomessa ja Tuorlan obervatoriossa tarkasti oikeaan muotoonsa hiottu tämä peili.

Keplerissä on avaruuslaitteiden mittakaavassa tehokas kamera, joka ottaa suurikokoisia kuvia nopeasti, mutta kuten elektroniikassa aina, ovat uudet versiot aina aikaisempia parempia ja suurempia.

Ja todettakoon lopuksi, että tämä kaikki Kepleriä kunnioittaen! Hieno ja suuri laite se on, mutta vinkkinä kollegoille: ei kannata kääntää lehdistötiedotteita ihan ilman kritiikkiä...ihan sama ohje siis kuin poliittisten päättäjen tiedotteita lukiessa.

0 kommenttia

Tieteen stiiknafuuliaa

Jari Mäkinen on vapaa tiedetoimittaja ja keskenkeittoinen tähtitieteilijä, joka on ollut varsin läheisesti tekemisissä YLEn kanssa 1980-luvun lopulta alkaen (jopa ihan työssä vuosien ajan) - ensin radiossa, sitten televisiossa ja sitten molemmissa. Tässä blogissa hän käsittelee tiedettä omasta näkökulmastaan ja se on suunnattuna hyvin usein ulos avaruuteen, tai ainakin ylöspäin. Tällä haavaa hän asustaa ulkomailla ja tekee silloin tällöin juttuja Prisma Studioon ja Tiedeykköseen.

Blogiarkisto

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu