Uusi jäsen Euroopan unioniin
Kahden eurooppalaisen organisaation, Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön, yhteistyö on nykyisin varsin tiivistä ja järjestöjen suhteita pohditaan samalla monelta kannalta. Ongelma - tai haaste - on se, että osa ESAn jäsenmaista ei ole EU-jäseniä, ja päinvastoin. Tilanteen ratkaisuun ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain on nyt ehdottanut omalaatuista ratkaisua: entäpä jos ESA liittyisi EU:n jäseneksi.
Idea on radikaali, mutta ei pähkähullu. Sen mukaisesti ESA voisi olla vuonna 2014 EU:n jäsen samaan tapaan kuin fyysiset valtiot, mutta tilanne toisi mukanaan tietysti omat ongelmansa. Kuinka siinä tilanteessa ESAn jäsenmaksut ja rahat kerätään, mikä asema on Norjalla ja Sveitsillä, jotka ovat ESAn jäseniä, mutta eivät ole halunneet mukaan EU-yhteistyöhön, ja kuinka ESAn liitännäisjäsen Kanada reagoi.
No, asiat ovat ratkaisemista varten ja nykytilanne on todellakin myös ongelmallinen. ESAssa päätöksenteko on kaikessa kankeudessaan edelleen jouhevampaa ja suoraviivaisempaa kuin EU-ympyröissä, eivätkä esimerkiksi tiedesatelliittiväki kaipaa EU-byrokratiaa mukaan. Toisaalta suoraan eurooppalaisten elämään vaikuttavat käytännönläheiset hankkeet, kuten satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo ja kaukokartoitussatelliitteja hyväkseen käyttävä turvallisuus- ja ympäristövalvontasysteemi GMES ovat jo nyt EU:n ja ESAn yhteistyöprojekteja - ja niiden toteutus yskii toisinaan pahasti epäselvän vastuunjaon ja sekavien rahoituskuvioiden vuoksi.
Avaruus oli (ja on) mukana voimakkaasti EUn ehdotetussa perustuslaissa ja ESAlle oli ainakin epävirallisesti kaavailtu siinä Euroopan oman avaruusjärjestön roolia hieman samaan tapaan kuin NASAlle on Yhdysvalloissa. Poikkeuksena olisi ollut turvallisuuspuoli, siis sotilaalliset tietoliikenne-, sää- ja vakoilusatelliitit, joihin ESA ei ole aiemmin kajonnut ja joihin NASA ei ainakaan virallisesti kajoa. Niistä olisi nyt tullut myös osa Euroopan-laajuista toimintaa ja siten myös osa ESAn toimintaa, tosin omassa erityisessä ohjelmassaan. Avaruuden merkitys henkisenä ja taloudellisena tekijänä nyky-yhteiskunnassa olisi joka tapauksessa tunnustettu, mikä ei luonnollisestikaan muutu miksikään vaikka perustuslaki ei todennäköisesti mene läpi. Avaruus on yksi niistä perustuslain palasista, jotka kannattaa pelastaa siitä tavalla tai toisella toteutettavaksi.
ESA tuskin kuitenkaan on vielä 2014 EU:n jäsen, kenties ei koskaan, mutta Dordainin tapa herättää keskustelua on hyvä. Hän on aikaisemminkin ravistellut jämähtämään päässyttä avaruusalaa, ja siitä hänelle pisteet.
