Pe 10.11.2006 @ 12:37admin

Tv-maksu

Viime päivinä olen joutunut selittämään useamman kerran TV-maksun aiheellisuutta, koska naamatauluni on ollut kollegani hra Pulkkisen kanssa mukana parhaillaan käynnissä olevassa kampanjassa. Tiedetorstai, missä Prisma Studio on olennainen osa, on todellakin yksi hyvä syy maksaa TV-maksu, mikä sinällään ei ole ei ole paljon siitä kaikesta, mitä sillä saa. Mutta onko TV-maksu piankin yhtä hupaisa muisto menneestä kuin nykyisin on ammoinen radiolupa?

Vuoden TV-maksu on nykyisin 200,70 eruoa, eli noin 55 senttiä päivässä. Sillä saa
viisi Yleisradion tuottamaa TV-kanavaa sekä luvan katsoa myös muita kanavia. Myös YLEn radiokanavat rahoitetaan samoilla rahoilla, vaikka radion kuuntelu ei enää lupaa vaadikaan. Yleisradiolle maksut ovat tärkeitä, etenkin syksystä 2007 alkaen, kun TV-maksut ovat YLEn ainoa tulolähde. Maksan mielelläni YLEn ohjelmista tämän parisataa euroa, minkä lisäksi saman verran Helsingin sanomista ja vielä kaapeliyhtiölle liki kympin kuukaudessa pelkästään siitä, että he välittävät minulle Ranskan television.

Virallisesti ottaen TV-maksu tulee maksaa televisiosta tai laitteistosta, jolla voidaan ottaa vastaan suoraa televisio-ohjelmalähetystä ja seurata sitä. Tällaisiksi laitteiksi lasketaan myös muun muassa tv-virittimellä varustetut videonbauhurit ja DVD-soittimet, tv-kortilla varustetut tietokoneet sekä kännykät, joissa on tv-vastaanotin. Asiaan ei vaikuta se, katsotaanko laitteilla satelliittikanavia tai YLEn ohjelmia, ja jos haluaa käyttää esimerkiksi DVD-soitinta ja videoprojektoria vain filmien katsomiseen, niin periaatteessa pitäisi soittimen mahdollinen RF-osa poistaa tai deaktivoida; sen tekee siihen valtuutettu televisiohuoltoliike, joka antaa tekemästään muutoksesta todistuksen. Todistuksen voi tarvittaessa esittää televisio-maksutarkastajalle. Yhdestä asunnosta tulee maksaa vin yksi maksu ja se kattaa myös loma-asunnon, mutta ei kakkosasuntoa.

Edeltävä on selitystä tv-maksu.fi -sivuilta, joilla olevia määritelmiä ja ohjeita lukiessa en voi olla hymyilemättä. Voin vain kuvitella tarkastajan etsimässä todisteita virittimestä laitteesta kuin toisestakin. Samoja uutisiakin kun voi nykyisinkin jo katsoa esimerkiksi tietokoneella tv-kortilla kuin netin kauttakin ilman lupaa katsottavissa olevista videoistakin. Ja kun TV-viritin on nykyisin muistitikun kokoinen, on se helppo sujauttaa taskuun tarkastajan tullessa. Kun tekninen kehitys menee eteenpäin, on tuloksena pian - ja osittain jo nyt - tilanne, missä televisioita on siellä ja täällä. Pian sellainen laitetaan kännykkäänkin varustelistan jatkoksi samaan tapaan kuin radio tai mp3-soitin.

Sen sijaan että aikaa, energiaa ja rahaa tuhlatataan tv-maksun perimiseen, valvomiseen ja sen mainostamiseen, voitaisiin poliittisella tasolla mielestäni hyvinkin pian päättää siirtää Ylen budjetti suoraan valtion maksettavaksi. Käytännössä kun tv-maksu on jo nyt veronkaltainen maksu, ja se voitaisiin hyvin siirtää verovaroista maksettavaksi.

Yleisradion budjetista noin 90% maksetaan tv-maksuilla ja voisi hyvin ajatella että YLE on yhteiskunnallinen verorahoilla ylläpidettävä sivistyspalvelu siinä missä esimerkiksi kirjastotkin. Maksua voi toki pitää myös eräänlaisena tunnustuksena YLEn ohjelmista, mutta oletan, että muitakin palautekanavia voidaan kehittää. Jo nyt YLE tutkii hyvinkin tarkkaa ohjelmien katsomista muutenkin kuin vain katsojamäärinä. Katsojamäärä kun ei kerro paljoakaan ohjelman laadusta ja merkityksestä; järjestetään YLEn rahoitus miten tahansa, on sen ohjelmilla tulevaisuudessa käsittääkseni yhä suurempi rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä kannattaa maksaa - niin TV-maksuna, kuin myös veroina - kuinka vain poliitikkoporras päättää.

Kun hömppää ja tyhjänpäiväistä aivotonta viihdettä tulee joka puolelta kaupallisilta kanavilta, on tilanne sama kuin lapsilla, jotka haluavat koko ajan karkkia. Kun makeaa on saatu mahan täydeltä, maistuu myös hyvä ruoka.

11 kommenttia

Tässä kirjoituksessa on melestäni juuri kaikki, mitä itsekin ajattelen TV-maksusta. Hyvä

Televisiomaksukäytännössä on kuitenkin useita epäkohtia.
Eräs on se, että yksinasuvat ja opiskelijat maksavat kalleimman kaavan mukaan. Kun taas hyvätuloisilla maksu saattaa jakautua useammalle laitteiden määrästä riippumatta. Jos ihmisellä on varaa usempaan laitteeseen on varaa myös isompaan maksuun.

Niin kauan kuin maksukäytäntö pysyy yhtä epäreiluna, pysyn dvd:n katselijana. Televisiota tai korttia ei ole eikä tule. Jääpähän aikaa muulle.

Terveisin
YLE:n työtä muutoin kunioittava

Lähtökohta: TV-maksu ei ole tästä ajasta eikä maailmasta.

Valtion budjetista rahoittaminen olisi toki näppärää, mutta silloin Ylen toiminnan laajuus tulisi taatusti uudelleen arivoitavaksi (lue karsittavaksi), ja voisi Mäkinenkin joutua etsimään uuden työpaikan.

Yle ei ole instituutiona korvaamaton. Aina voidaan jakaa tuotantotukea sivistävälle ja epäkannattavalle ohjematuotannolle ja näyttää niitä yksityisiltä kanavilta, vaikka maikkarilta, neloselta jne.

Ylen toimitiloille ja tuotantoväelle löytyisi taatusti ostajia.

Yleisradion toiminnan rahoitus valtion budjetista ei sinällään vaikuttaisi YLEn toiminnan laajuuteen tai pienuuteen, sillä päätökset siitä tehdän erikseen. Taloutta talossa on kiristetty viime aikoina sen verran paljon, että toiminnoissa ei enää paljoa ole löysää - jonkin verran historian taakka vielä painaa, mutta siitäkin päästään vähitellen eroon.

Mielestäni YLEn tehtävien arviointi on varmasti edessä rahoitusratkaisusta riippumatta. Toivottavasti arvioitaessa huomioidaan suomenkielisen ja laaja-alaisen kulttuurin tarjonta pitkällä tähtäimellä, eikä juosta vain mukatrendikkäiden ajan pintailmiöiden perässä.

Itse olen virallisesti freelancer, koska haluan katsoa mediakenttää YLEä laajemmin. Ja koska tunnen jonkin verran maamme muitakin toimijoita, osaan arvostaa YLEssä kaikesta kritiikistä huolimatta edelleen olevaa ammattitaitoa ja ammattiylpeyttä. Siksi teen mielelläni työtä YLEssä ja olen henkisesti yleläinen.

Kyse ei ole "kaupallinen vastaan valtiollinen" -asetelmasta, sillä kyllä yksityisellä puolella osataan tehdä ja vaalia kulttuuria. Vastakkainasettelun sijaan YLE ja kaupalliset toimijat täydentävät toisinaan - ja niin kauan kun Eduskunta määrää siitä mitä YLE tekee, kannattaa YLEn sijaan kritiikki suunnata vaikkapa tulevissa vaaleissa kansanedustuslaitokseen, jonka kädessä YLE ja sen tehtävä on.

Rahasta voi sanoa vielä sen, että eivät kaupalliset kanavatkaan ole katsojalle ilmaisia. Niiden tuotanto maksetaan vain epäsuorasti, ja täysin kaupalliseen tarjontaan siirtyminen merkitsisi etenkin nyt digiaikaan enemmän maksukanavia. Silloin yhden TV-luvan hinta uppoaa helposti maksukortteihin muutamassa kuukaudessa. Se tietysti ohjaisi tuotantoa sellaiseksi kuin "kansa haluaa", mutta silloin olisimme klassisessa umpikujassa: TV ei tarjoa mitään yllättävää, elämyksellistä ja epätavallista, koska kaikki tuotannot tehdään väestön valtaosan odotusten mukaisiksi.

YLE ei ole korvaamaton, mutta sen on arvokas. Se voi tuntua toisinaan tylsältä arkimurkinalta, mutta jos sitä ei olisi, sitä kyllä tulisi äkkiä ikävä.

Olen samoilla linjoilla TV-maksun siirtämisestä suoraan verotukseen. Veron voisi säätää tulemaan voimaan vasta tietyn ansiotason ylityttyä. Veromuotoinen maksu helpottaisi erityisesti opiskelioiden ja muiden vähävaraisten asemaa ,joiden tv-maksua ei kela maksa. Ja ei tarvitsi tietenkään palkata niitä tarkastajia.

Veromuotoinen maksu mahdollistaisi myös helpomman tavan kerätä enemmän rahaa ylen käyttöön,mikäli se on tarpeellista. Yle voisi ihan hyvin perustaa vaikka yhden HD-kanavan antenniverkkoon. Yksi kunnon HD-kanava on huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin kymmenen kaupallista SD-kanavaa ,surkeineen liiketoistoineen ja tv-peleineen. HD-kanavasta maksaisin toki mieluusti lisää.

Onkohan veromuutoksesta tehty ehdotuksia eduskuntaan?

Mielestäni Ylen kanavat voisivat olla hyvinkin nähtävillä vain maksukortin kautta. Tällöin saataisiin ainankin todellisuuden perää tutkimuksiin katsojaluvuista ja palveluista maksavat ne jotka niitä käyttävät.

Mikäli ihmisillä on mahdollisuus valita millaista ohjelmistoa haluaa katsoa, niin pieni maksu siitä ei olisi pahitteeksi. Ja itse valitsisin todennäköisesti jonkin muun kanavapaketin. Kuten tekstissä oli laskettu, että tv-maksu on 55 senttiä päivässä, niin toisaalta 10 euron kuukausimaksullinen kanava on 33 senttiä päivässä.

Jos TV-maksu perittäisiin verotuksessa tulisi määrittää kuka on velvollinen tälläistä veroa maksamaan. Ja yksilöillä tulisi olla samanlainen mahdollisuus kuin esim. kirkollisverossa, eli mahdollisuus erota ja jättää maksu maksamatta.

Kannatan maksu-tv systeemiä, eli maksaa vain kanavista, joita todella haluaa katsella. Meidän perheessä Ylen kanavia ei todellakaan katsella, sillä ohjelmatarjonta on vieläkin huonompaa, kuin mainos-tv -kanavilla. Tosin täytyy sanoa, että mainos-tv-kanavillakaan ei nykyään ole meidän perheelle kovinkaan paljon tarjottavaa.
Ennen muinoin lauantaisin, lähes joka kanava lähetti
kelpo katseltavaa. Nykyään mikään kanava ei lähetä kunnollista katseltavaa edes lauantaisin.
Arki-iltaisin tulee mainos-tv-kanavilta joitain hyviä sarjoja, mutta mainoskanavienkin ohjelmatarjonta rajoittuu siis kahteen tuntiin laatuviihdettä arkisin. Ylellä ei ole sitäkään. Maksakaamme siis niistä kanavista, joita haluamme oikeasti katsella. Suomessa on ihmeellinen systeemi, kun TV-maksuluvilla pitää kustantaa ns. "pakko-tv-kanavia".
Pakkoruotsista päästiin jo, olisikohan aika päästä pakko-tv-kanavistakin.
Jukka Ketonen
Vantaa

Mielestäni ylen kanavat pitäisi salata, ja ne jotka luvan maksavat saisivat salauksen purku kortin postissa... Jos maksun jättää maksamatta kanavat sulkeutuu!!! Teknisesti tämä on täysin mahdollista jo nyky tekniikalla niin antenni, kuin kaapeli verkon talouksissa. Tv-lupa on vanhan aikainen ja monessa kodissa turha... Mielestäni yhtä kanavaa esim.TV1 voisi olla ilmainen kaikille ja verorahoilla ylläpidettävä sivistävä ja yleis tiedottava ns.valtiollinen kanava!!! Muut kanavat voisi salata tai kokonaan alas ajaa jos salaus/maksu järjästelmä ei toimisi tämän nykyisen PAKKO "natsi" maksamisen sijaan!!! :D

Yhteiskunnassamme on varsin paljon tällaista "natsimaksamista", sillä verovaroista kustannetaan kokonaan tai osittain monenlaisia toimintoja. Harva meistä niitä kaikkia käyttää, ja osasta itsekin sanoutuisin kokonaan irti, mikäli vain voisin jotenkin suunnata veroeurojeni käyttöä.

Jos digiboksien hankinta jokaiseen talouden televisioon oli jo varsinainen operaatio, lisäksi useiden mielestä varsin kallis sellainen, niin mitä tästä korttirumbasta sitten sanottaisiin? Erikoiskanaville maksukortit sopivat hyvin, mutta YLEn kaltaisille julkisille kanaville varsin huonosti. Entä kaikki kannettavat vastaanottimet? Tungetaanko kortti kännykkätelevisioonkin?

On kätevintä ja edullisinta pitää julkiset kanavat täysin avoimina, ja kustantaa ne muulla tavoin. Mielestäni YLE on tässä mielessä vähän kuin kirjastolaitos, ja sen tulisi olla verovaroista kustannettu organisaatio ilman tätä historiallista tarkastajamentaliteettiä.

Julkisten kanavien määrä on tiestysti aivan toinen asia, kuten myös se, voisiko YLE perustaa maksullisia erikoiskanavia tai muuttaa nykysiä kanavia sellaisiksi. Itse en lähtisi sitä tekemään, sillä on tärkeää pitää laadukasta kulttuuritarjontaa vapaasti saatavilla tyhjänpäiväisen formulasirkusmössön rinnalla. Loppujen lopuksi se raha, jolla kaikki tämä kustannetaan, tulee tiedosta ja tutkimuksesta sekä niiden teollisista ja kaupallisista sovelluksista, ja niiden jatkuvuuden turvaamiseen tarvitaan julkisesti rahoitettua koulutus-, kulttuuri- ja tiedonvälitysjärjestelmää.

Ylestä on valitettavasti tullut enää vain suojatyöpaikka kehityksen kelkasta pudonneille ammattitaidottomille idiooteille. Minä en kyseisen progandatuutin lähetyksistä ainakaan halua maksaa. Estetään tosiaan Ylen näkyminen muilta kuin niiltä, jotka ovat halukkaita sitä katselemaan.

Ei ole oikein, että me muut joudumme maksamaan ammattitaidottomien tunareiden tuottamasta roskasta tai joudumme maksamaan viihdettä niille, jotka kyseistä roskaa haluavat katsella. Jokainen maksakoon itse omat harrastuksensa. Tässä maassa tuntuu vain olevan pirun paljon näitä siipeilijöitä, jotka eivät koskaan halua itse maksaa omista harrasteistaan vaan huutavat aina valtiota/yhteiskuntaa apuun.

Olen ylen kanavien salauksen kannalla ne jotka luvan maksavat saisivat salauksen "purku" kortin postissa. Maksun jättää maksamatta tai ei halua koko palvelua kanava sulkeutuu!!! Teknisesti tämä on mahdollista nyky tekniikalla.
Rahastuksen makua!
En aijo maksua maksaa ja niin tekee moni muukin

Tieteen stiiknafuuliaa

Jari Mäkinen on vapaa tiedetoimittaja ja keskenkeittoinen tähtitieteilijä, joka on ollut varsin läheisesti tekemisissä YLEn kanssa 1980-luvun lopulta alkaen (jopa ihan työssä vuosien ajan) - ensin radiossa, sitten televisiossa ja sitten molemmissa. Tässä blogissa hän käsittelee tiedettä omasta näkökulmastaan ja se on suunnattuna hyvin usein ulos avaruuteen, tai ainakin ylöspäin. Tällä haavaa hän asustaa ulkomailla ja tekee silloin tällöin juttuja Prisma Studioon ja Tiedeykköseen.

Blogiarkisto

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu