Brysselin kone

EU, sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys

Miksi jossain maassa on runsaasti työikäistä väestöä ja paljon luonnonrikkauksia, mutta talous on heikossa hapessa. Ja miksi jotkut maat menestyvät, vaikka luonnonolosuhteet ovat hyvinkin haastavat. Selitys voi olla sosiaalinen pääoma. Eli luottavatko ihmiset toisiinsa ja lakeihin tai poliisiin tai parlamenttiin tai valuuttaan… eli erilaisiin yhteiskunnan instituutioihin. Ja tuntevatko he olevansa osallisina yhteiskunnassa ja onko yhteiskunta avoin.

Maailmanpankin mukaan sosiaalinen pääoma ja inhimillinen pääoma (ihmisten henkilökohtaiset valmiudet ja esim. koulutustaso) selittää taloudellisesta menestyksestä jopa 2/3-osaa.

Pohjoismaat EU:ssa ovat menestyneet OECD:n mittausten mukaan parhaiten sosiaalisen pääoman suhteen ja eteläiset maat huonoiten. Mutta miten käy tulevaisuudessa? Jos sosiaalinen pääoma vahvistuu EU:ssa, niin onko se tulevaisuudessa EU:n vahvuus taloudellisesti. Ja onko sosiaalisen pääoman vahvistaminen edellytys sille, että kansalaiset haluavat ja voivat toimia EU:n yhteismarkkina-alueilla jatkuvan muutoksen ja kilpailutuksen työmarkkinoilla.

Mutta mitä EU:n kannattaisi tehdä sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi. Ilmeisesti ainakin lisätä avoimuutta, lisätä julkista poliittista keskustelua harjoittamastaan politiikasta ja varmistaa se, että tukiverkot kannattelevat eri maiden EU-kansalaisia kantavat hankalissakin elämänvaiheissa.

Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Jouko Kajanoja.

Asiasanat:

Sosiaalinen pääoma

Jouko Kajanoja

yhteisöllisyys

luottamus

Vakaus

3 kommenttia

EU ja Venäjän talous.

2 kommenttia

Venäjän velka oli 2014 10% BKT:stä, talous on ylijäämäinen ja voimassa on 13%:n tasaverotus.

Tilanne on erilainen kuin EU:n kriisimaissa, mutta silti Venäjänkään talous ei varsinaisesti ole nousun kiidossa.

Öljyn hinnan lasku ja EU:n rahoituspakotteet purevat. Vientitulot ovat romahtamassa, inflaatio on noussut ja eurot ja dollarit pakenevat maasta. Lisäksi Ukrainan kriisi on vaurioittanut liiketoimintaympäristöä.

Samaan aikaan EU on hyötynyt Venäjältäkin tulevasta halvasta energiasta eivätkä pakotteet ole iskeneet siihen kovin pahasti.

Pahimpien kriisienkin aikaan Venäjän ja EU-maiden (toisinaan Ukrainaa lukuun ottamatta) välinen energiakauppa on tosin toiminut sujuvasti.

Mutta onko Venäjän taloudelle, talouspolitiikalle tai jopa eri ryhmittymien poliittiselle menestykselle lopulta juurikaan juuri muuta selittäjää kuin öljyn hintakehitys?

Ja onko Venäjän talouspolitiikalla mitään keinoja käytettävissä?

Rakenteellisia uudistuksia esim. yritystoiminnan helpottamiseksi voisi tehdä ja voidaan myös elvyttää esim. myymällä Venäjän omistamia EU-maiden valtionobligaatioita. Ja nyt jälleen olisi tietysti jälleen syytä yrittää esim. elvytysrahoilla laajentaa Venäjän tuotantoa muillekin aloille kuin energiantuotantoon, kun Venäjän vastapakotteet EU:lle luovat kysyntää omalle tuotannolle. Toistaiseksi oma korvaava tuotanto ei ole juuri kasvanut.

Paljon selvityksiä Venäjän taloudesta on Venäjällä tehty Esim. Suomen Pankin sivuilta löytyy Venäjän entisen talousministeri Alexey Kudrinin ja Evsey Gurvichin julkaisu aiheesta linkistä:

http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/policy_brief/Pages/bpb0115.aspx

Ohjelmassa on haastateltavana tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen suomen pankinsiirtymätalouksien tutkimuslaitosksesta BOFIT:sta

Asiasanat:

2 kommenttia

EU ja Lähi-idän tilanne

4 kommenttia

EU:n etu olisi vakaa Lähi-itä, mutta tilanne ei näytä hyvältä. Vaikka suurin huomio kohdistuukin tällä hetkellä Isikseen ja Syyrian tilanteeseen, niin myös esim. Israelin ja Palestiinan kofliktin ratkaisun etenemin on ollut hidasta. Kun Obaman kaudella USA:n aktiivisuus rauhan tukemisessa on hidastunut, niin EU:n merkitys on samalla voimistunut asiassa.

Mutta mitkä ovat EU:n keinot viedä Lähi-idän kehitystä vakaampaan suuntaan?

EU ja sen jäsenmaat ovat sitä mieltä, että sekä Israelille, että Palestiinalle kuuluu omat valtiot, mutta EU ei voi tunnustaa Palestiinaa valtiona, vaan se on kaikkien jäsenmaiden oma asia. Viime syksynä Ruotsi tunnusti Palestiinan ensimmäisenä läntisen EU:n maista. Monet maat ovat sitä mieltä, että koska rauhanprosessi Israelin mukaan etenee paremmin, kun Palestiinaa ei tunnusteta omaksi valtiokseen, niin tunnustusta ei kannata tehdä.

Periaatteessa EU voisi myös käyttää kauppapoliittisia keinoja asioiden eteenpäin viemiseksi. Tällä hetkellä Israel on hyvin riippuvainen viennistään EU-alueelle ja sillä on myös voimassa assosiaatiosopimus EU:n kanssa. Palestiina taas on riippuvainen EU:n Pegasos-rahoista, joilla siellä pidetään yllä monia palveluita, esim. kouluja ja poliisilaitosta, huolimatta siitä, että ne kulut kuuluisivat kansainvälisen käytännön mukaan miehittäjälle eli Israelille. Samaan aikaan EU on rahoittanut myös Gazan alueen jälleenrakennusta yhä uudelleen pommitusten jäljiltä.

Mutta entä muu Lähi-itä?

EU:n ja sen ulkopuolisten Välimerta ympäröivien maiden yhteinen Välimeren unioni toimii, mutta sen toiminta kärsii myös alueen konflikteista.

Kriisimaiden tilannetta EU pyrkii rauhoittamaan lähinnä YK:n linjoittamalla tavalla. Prosessi on kuitenkin hidas, sillä tarkoitus on paitsi auttaa paitsi ihmisiä, myös tukea heitä kaikkia valtioidensa rakenteiden uudelleen luomisessa.

Ohjelmassa haastateltavana on vanhempi vieraileva tutkija Mari Neuvonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Asiasanat:

4 kommenttia

EU ja Kreikan kriisi

7 kommenttia

Viime kesänä suomeksi ilmestyneen Kreikan uuden valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin kirjoittaman kirjan Maailmantalouden minotaurus on kääntänyt suomeksi Brysselin koneessa haastateltavana oleva taloustieteen professori Hannu Laurila Tampereen yliopistosta yhdessä johtamansa työryhmän kanssa.

Varoufakis perustaa kirjassaan ajattelunsa alkuperäisiin Keynesin näkemyksiin ja on hyvin kriittinen erityisesti pankkien vallan suhteen.

Mutta mitä EU:n ja Kreikan taloudesta on Yanis Varoufakis ja mitä professori Hannu Laurila?

Onko maailmantalouden, EU:n talouden ja myös Kreikan talouden heikon kunnon suurin selittäjä ollut pankkien ylivalta?

Nyt pankit ovat sen sijaan voineet tehdä helppoa rahaa lainaamalla sitä ulos 5-10%:n korolla samalla kun ne ovat saaneet sitä keskuspankilta lähes ilmaiseksi

Pitäisikö vastaisuudessa esim. EKP:n lainoittaa pankkien sijaan suoraan Euroopan investointipankkia, joka rahoittaisi lupaavia yrityksiä esim. kriisimaissa, kuten Kreikassa. Ja pitäisikö ylipäänsä maailmantalouteen tai EU:hun luoda systeemi, jossa taloudeltaan ylijäämäiset maat investoisivat esim. alijäämämaiden tuotantolaitoksiin ylijäämiään ja näin loisivat niissä tuotteilleen kysyntää.

Toistaiseksi esim. Kreikkaan ei ole tullut mitään suurta investointiaaltoa, vaikka työvoimaa on siellä paljon ja edullisesti saatavilla. Onko niin, että kun pankit rahoittavat kohteita, joista yksityiset toimijat saavat parhaat tuotot, niin raha valuu mm. kiinteistökupliin kuten Espanjassa, pankkien lihottamiseen tai finanssimaailman keskinäiseen kaupankäyntiin, eikä tule kohteisiin, jotka hyödyttäisivät kansantalouksia eniten. Yksityinen rahan on myös nähty saapuneen markkinoille niiden kuumetessa ja häipyneen pois laman tullen. Näin se on vahvistanut talouden heilahteluja.

Mutta onko talousajattelu EU:ssa muuttumassa. Onko EU:n ajama alkuperäinen ajatus elvyttävästä budjettikurista ja 90%:n osuuden BKT:sta ylittävän velan absoluuttisesta turmiollisuudesta murentunut ja onko EU:lla edessään ylipäänsä eyttävämmän politiikan harjoittaminen.

Asiasanat:

7 kommenttia

EU ja kehitysyhteistyö

0 kommenttia

EU on jäsenmaineen maailman suurin kehitysavun antaja. Vaikka kehitysapua tarvitaan, niin kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stoccetti. toteaa, että "jos tavallaan väite on, että kehitysavulla ratkaistaan maailman köyhyysongelma, niin se väittämä on jo liian iso. Se ratkaisu tulee hakea talouden rakenteista ja isosta kuviosta". Todennäköisesti myös ratkaisu koko maapallon ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiinkin löytyy isosta kuviosta.

Mutta mitkä sitten ovat ne ison kuvion kipupisteet?

Suuri kipupiste on sekä EU:n, että muiden alueiden harjoittama maatalouspolitiikka on sellaista, joka ei jätä paljoa tilaa kehitysmaille tärkeälle omalle maataloustuotannolle. Haitallisia seurauksia on myös EU:n ja muiden alueiden harjoittaman kalastuspolitiikan suhteen. EU tukee omia kalastajiaan, mutta jos merten kalakannat kalastetaan vähiin, siitä seuraa köyhyyttä kehitysmaissa sekä kalastajille, että muulle yhteisölle ja silloin ihmisten on usein pakkoa lähteä muualle etsimään parempia elinmahdollisuuksia.

Kaupan alalla ongelmallisia ovat myös erilaiset vapaakauppasopimukset , jota solmitaan kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden ja EU:n välillä. Jos vientiä kehitysmaihin nopeutetaan liian nopeasti, niin voi olla, ettei kehitysmaiden oma vielä hauras tuotanto pysty kilpailemaan markkinoista ja myös esim. tullitulot jäävät saamatta. Samoin hankala byrokratia ja hyvin tiukat laatustandardit kauppatavaran suhteen estävät helposti kehitysmaita viemästä tuotteitaan muualle.

Uusista kestävän kehityksen tavoitteista päätetään YK:n yleiskokouksessa syksyllä. Silloin nähtäväksi jää muuttuuko mikään kehityspolitiikassa. Onko mahdollsista, että esim kaupan ja politiikan ja etenkin kauppapolitiikan rakenteet tulevat tukemaan sekä teollisuusmaiden, että kehitysmaiden kehitystä muutosta aiempaa kestävämmäksi

Asiasanat:

0 kommenttia

Eu ja terrorismin uhka

2 kommenttia

EU:ssa on ollut pitkään terrorismin vastaisen toiminnan väsymystä jopa EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin mukaan.

Syyrian ja Irakin tilanteen vuoksi ja Pariisin tapahtumien jälkeen terrorismin suhteen on EU:ssa kuitenkin nyt herännyt uusi huoli. Tällä hetkellä EU:n suurin huoli terrorismin leviämisestä liittyykin juuri näihin tapahtumiin.

On keskustelu etenkin siitä, millaisen uhkan EU:ssa muodostavat Syyriasta ja Irakista palaavat vierastaistelijat. Ja myös siitä mitä asiassa pitäisi tehdä ja kenen. Pitääkö valvontaa EU-alueella lisätä ja millaiseksi pitää kehittää mahdollista lentomatkustajien tietojen rekisteröintijärjestelmää. Ovatko tehokkaimmat mahdollisuudet esim. taistelemaan haluavien nuorten mielipiteiden muokkaukseen rauhanomaisemmaksi islamilaisella yhteisöllä? Erilaisia menetelmiä islamilaisissa yhteisöissä on käytettykin, mutta ongelmatonta se ei ole ollut. Ja mitä mahdollisuuksia tilanteen hallintaan on EU:n jäsenmailla? Ilmeisesti avoin keskustelukulttuuri, jossa asioita käsitellään puhumalla, ja kaikkia mielipiteitä kuullaan, eikä ketään syrjitä, on ainakin yksi erittäin hyvä keino ennaltaehkäistä terroritekoja ennakolta. Samoin EU:ssa turvapaikanhakijoiden integroitumista pitäisi osata tehostaa. Parhaillaan käydään myös laajaa keskustelua siitä, miten taisteluista palaavia henkilöitä kannattaa kohdella. Keitä voidaan tukea reintegroitumaan yhteisöön? Entä keitä tuomitaan vankilaan ja millä perusteella? Ja miten hankitaan todisteet mahdollisia oikeudenkäyntejä varten? On myös keskusteltu siitä voidaanko turvapaikkaa hakeneita vierastaistelijoita palauttaa kotimaahansa.

Ohjelmassa haastateltavana on yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta.

Asiasanat:

EU:n sisäisen turvallisuuden strategia

Terrorismin torjunta

Leena Malkki

2 kommenttia

Vasemmistopolitiikkaa EU:ssa

2 kommenttia

Suomen Vasemmisto kuuluu Europarlamentissa GUE/NGL- puolueryhmään.

Puolueryhmä on pienempi kuin se, johon kuuluvat suomalaiset myös vasemmistolaiset Sosialidemokraatit ja GUE/NGL- puolueryhmään kuuluvat myös esim. myös Kreikassa juuri suuren vaalimenestyksen saanut Syriza-puolue.

Kun EU-jäsenmaissa vasemmistopuolueet ovat lisänneet kannatustaan, miten se heijastuu EU:n politiikkaan.

Voiko käydä niin kuten vasemmiston Europarlamentaarikko Merja Kyllönen pelkää, että sosiaalisen kriisin, köyhyyden ja työttömyyden, työmarkkinoilla rehottavan harmaan talouden ja epäoikeudenmukaiseksi kokemansa tilanteen turhauttamat Eu-kansalaiset lähtevät kadulle, vai kanavoituuko tyytymättömien syrjäytyneiden EU-kansalaisten ärtymys vaaleissa äänestysratkaisuina. Ja miten suuri ärtymyksen aihe silloin on esim. eri maissa harjoitettu yritysten verokikkailu.

Tänä kautena Kyllönen on ollut mukana etenkin neljännen rautatiepaketin kehittämisessä, jossa lopullisen päämääränä on eri maiden rautatieverkkojen avaaminen kilpailulle. Ihan yksinkertainen asia se ei Merja Kyllösen mukaan ainakaan Suomessa olisi ja voi olla, ettei se myöskään tule ajankohtaiseksi kovin pian.

Mutta miten Suomen käy jos esim. tästä neljännestä rautatiepaketista tulee sellainen, ettei se Suomelle hyvin sovi. Onko Suomi ollut ylipäänsä liian lepsu puolustamaan etujaan EU:ssa? Jos muut maat ajattelevat selkeästi enemmän omaa etuaan, niin tulisiko meidänkin avoimemmin tehdä niin.

Asiasanat:

GUE/NGL

vasemmisto

Merja Kyllönen

2 kommenttia

Suomen EU-tavoitteet vuodelle 2015

2 kommenttia

Nykyhallituksen määrittelemät Suomen EU-poliittiset avaintavoitteet tälle vuodelle ovat.

1. Kasvua ja työllisyyttä vahvistava kilpailukyky 2. Toimiva sääntely 3. Ulkoisesti vahvempi unioni

Tämänvuotinen avaintavoitteiden lista on lajissaan aika lyhyt. Uutena teemana listassa otsikkotasolla on EU:n ulkopolitiikka. Kilpailukyky ja sääntely taas on jo mainittu aiemmin Suomen avaintavoitteissa sekä viime vuonna että toissa vuonna ja vuosien 2011-2012 kaudella.

Aiempina vuosina Suomen avaintavoitelistoissa ovat olleet vahvasti esillä euro ja talous ja rahaliitto. Lisäksi niissä on puhuttu esim. maataloudesta ja rahoituskehyksestä.

Vuoden 2015 listassa otsikkotason alla on konkreettisina asioina maininta biotaloudesta cleantecihsta digimarkkinoista ja aivan uutena asiana aivan uutena asiana EU:ssa on esillä n. 300 miljardin euron investointipaketista.

Mutta mitä tämä avaintavoitelista vuodelle 2015 käytännössä tarkoittaa?

Kun kilpailukyvystä puhutaan, niin kyse on nimenomaan koko EU:n kilpailukyvystä eikä Suomen kilpailukyvystä.

Sääntelyä halutaan toimivammaksi, ja kiinnostavaa on nähdä kenen ehdoilla sääntelyn toimivuutta arvioidaan ja kuinka tässä työssä jaetaan vastuut EU:n ja Suomen kesken.

Mikäli kevään vaalien jälkeen uusi eduskunta ja hallitus ovat kovin erilainen kuin nykyiset, niin on mielenkiintoista seurata pysyvätkö Suomen EU-politiikan tavoitteet samoina.

Aiheesta keskustelee yleisten asioiden yksikön päällikkö Satu Keskinen valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristöstä.

Satu Keskinen

Asiasanat:

Suomen Eu-politiikka

kilpailukyky

säätely

EU:n ulkosuhdepolitiikka

2 kommenttia

EU, maahanmuutto ja monikulttuurisuus

10 kommenttia

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ei kannata euroa, eikä myöskään kannata europarlamentin vallan kasvua, koska se hänen mukaansa siirtää päätösvaltaa pienten maiden kansalaisilta isojen maiden kansalaisille.

Toisaalta vaikka hänen mielestään ei pidä kuvitella, että yksittäinen meppi pystyisi europarlamentissa hirveän paljon tekemään, hän kuitenkin sanoo luulevansa, että yksittäisissä asioissa yksittäisen mepin yksittäiset vaikutusmahdollisuudet ovat europarlamentissa paremmat kuin mitä ne ovat kansanedustajilla Suomen eduskunnassa.

Halla-aho on jäsenenä europarlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE). Siinä valiokunnassa käsitellään myös maahanmuutto-asioita, joista hän on profiloitunut Suomessa. Hän on myös huolissaan siitä, miten toteutuisi EU:hun suunnitteilla oleva taakanjakosysteemi, jossa turvapaikanhakijoita jaetaan eri maihin tasaisemmin, ja mikä on silloin Suomen tilanne. Kiinnostavaa on tietenkin myös se, miten eri maiden EU:n maahanmuuttokriittisten puolueiden keskinäisen sovun ja yhteistyön käy, jos turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta tulee erimielisyyttä eri maiden välille.

Halla-ahon mukaan EU:ssa ei ylipäänsä ole varaa nykyisenkaltaiseen turvapaikkapolitiikkaan, vaan tarvitsevia ihmisiä kannattaisi auttaa enemmän lähempänä heidän lähtömaitaan, jolloin samalla rahalla voitaisiin auttaa useampaa ihmistä.

Asiasanat:

ECR

Eurokriittiset puolueet

maahanmuutto

turvapaikanhakijat

Jussi Halla-aho

10 kommenttia

EU ja vakuutusala

0 kommenttia

Onko EU:hun suunnitteilla vakuutusunioni? Euroopan valvova viranomainen EIOPA on herättänyt keskustelua siitä ja ajatus ollut esillä jo ainakin yhdessä Euroopan parlamentin raportissa.

Mutta ongelmaa mahdollisella vakuutusunionilla yritetään ratkaista, siitä ei ole ainakaan saanut selvää varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssialan keskusliitosta.

Olisiko vakuutusunionissa kyse vain siitä, että toiminta EU:n sisämarkkinoilla saataisiin entistä tehokkaammaksi vai jostain muusta?

Ajautuisiko vakuutusala EU:ssa mahdollisen vakuutusunionin kautta jonkunlaisiin yhteisvastuisiin. Yhteisvastuihin sana unionihan usein viittaa.

Ja jos yhteisvastuisiin mennään, niin suomalaisten kannalta kiinnostavin kysymys on se ovatko suomalaisten eläkevakuutusrahat silloin turvassa vai menisivätkö ne yhteisvastuiden kautta joidenkin mahdollisten ongelmiin joutuneiden EU-alueen vakuutusyhtiöiden talouksien turvaamiseen. Suomen liittymissopimuksessa EU:hun ne tosin turvattiin, mutta mitä seurauksia mahdollisella vakuutusunionilla olisi tilanteeseen. Tai jos eläkerahat saataisiinkin turvattua, niin olisiko silti edessä jonkunlaiset EMU-alueen tai EU-alueen vakuutusyhtiöiden yhteisvastuut, ja mitä seurauksia sillä olisi meidän vakuutusyhtiöillemme. Ja mitä seurauksia sillä olisi meidän vakuutusmaksuillemme? Ja miten hankalaa olisi liittää syvempään yhteistoimintaan eri maiden hynkin erilaiset vakuutuskäytännnöt? Tähän pohdintaan Suomessa on syytä valmistautua jos vakuutusunioni ajatus etenee.

Euroopan finanssimaailma tapahtuu hetkellä paljon. Esimerkiksi niiden 350 mrd euron kohtalo ,jotka ovat suunnitteilla innovaatioiden tukemiseen on kiinnostava. Kaikki tämä muutos vaikuttaa myös siihen miten vakuutusrahoja tulevaisuudessa tullaan sijoittamaan.

Haastateltavana on varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssialan keskusliitosta

Asiasanat:

Vakuutusunioni

vakuutukset

EIOPA

Finanssialan Keskusliitto

0 kommenttia

Sivut

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyy n. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla