Joku auto
Eilen tipahti meidän perheen isille postilaatikkoon uutisia jätskiautolta: ovat ottaneet valikoimiinsa ökykalliit luksusjäätelöt, joissa hinta kalorisuhde on jotain pöyristyttävän korkea. Ei lämmennyt ajatukselle isi eikä äiti. Tässä tilanteessa kun asuntolaina painaa niskaan ja työllisyys on vaakalaudalla, tyydyttäneen LIDLin luksusjätskivalikoimaan.
Yleensä meidän perheen taaperot ovat jätskiauton kohderyhmänä: torstaisin tai perjantaisin tipahtaa postilaatikkoon lista jäätelöherkuista pikkumuksujen tarkasteltavaksi. Ei kestä kuin hetki kun kyseinen jätskimainosesite on jo ruksailtu ja sitä esitellään innokkaana äidille:
- Mä haluun ton ja ton ja ton ja ton. Ja sitten mä ottaisin vielä ton ja ton.
Toivomukset ovat yhteensä noin 100 euroa- jäätelöstä!!
Kiirastuli alkaa viimeistään silloin, kun naapurustosta alkaa kuulua iloinen luritus: tidi- tidi - dii, tidi- tidi- dii, ti- di- ti- di- ti- dii...
-Äiti, jätskiauto tulee, mennään, mennään, mennään!!!
Joskus mentiinkin. Olihan se kokemus: odotella kadunkulmassa sinistä pakettiautoa, jonka näkeminen sai pikkumuksut pomppimaan paikalla kuin vieterit. Auton pysähdyttyä osoiteltiin sormella sen peräosassa olevaa isoa jätskivalikoimakuvaa.
-Toi, eiku sitteki toi. Tai mä haluun ehkä tonkin...
Lasku oli aina jotakuinkin 20 euroa, että saatiin koko perheen makunystyrät tyydytettyä.
Viimeaikoina olen ottanut aika tiukan ei linjan, kun perhe on alkanut säästökuurille. Pikku Pavlovin lapset, joilta kuola on alkanut valua suupielistä heti tuon tutun soittoäänen kuullessan, on otettu erityisvierotuskoulutukseen. Kun tuo kiusallinen ääni kuuluu, niin ei lähdetä juoksemaan kadulle!!
Joo, äiti on huono äiti.
Joo, olis paljon kivempi muuttaa Pekalle ja Lissulle, jotka aina perjantaina saa jätskiautojätskiä.
Meillä nyt vaan ostetaan nykyään niitä Lidlin puikkoja tai Eldoradoa tai Pirkkaa. Ne ovat paljon kustannustehokkaampia nautintoja.
Eräänä perjantai-iltana saunan jälkeen mies haikaili oluensa perään. Oli unohdettu ostaa, ja kauppakin oli jo kiinni.
-Missä ihmeessä viipyy se kalja-auto, joka pärähtäisi perjantaisin naapurustoon pillit iloisesti ujeltaen. Olisi meille isillekin kerrankin jotain...
Kuva: poika silloin, kun jätskimerkeillä ei ollut väliä
