Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa
Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat odotuksia myös perinteisille medioille lisätä osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin.
15/30 Research teki Ylen toimeksiannosta lokakuussa tutkimuksen uuden tyyppisistä osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoista. Kysyimme myös suhtautumisesta ns. ratkaisujournalismiin ja kartoitimme kiinnostusta Ylellä kehitettyyn Kipinä -konseptiin.
Kolmannes vastaajista piti tämän trailerin nähtyään todennäköisenä, että osallistuisi Yle Kipinä - ympäristössä ideoiden yhteiskehittelyyn.
Kysyimme suomalaisten kiinnostuksesta osallistua toimittajan työhön ja mielikuvasta kyetä halutessaan vaikuttamaan Yleen. Kysymykset esitettiin noin tuhannelle suomalaiselle lokakuussa 2014 (vertailutieto keväältä 2013).
Entistä suurempi osa yleisöstä on kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan toimittajan työhön, ohjelmiin ja palveluihin. Halu osallistua on noussut merkittävästi reilussa vuodessa. Tähän lienee vaikuttanut se, että televisiossa, radiossa ja verkossa tässä ajassa lisääntyneet mahdollisuudet osallistua ovat ruokkineet kiinnostusta.
Sosiaalinen tv on tullut tutuksi
Ylen osallistavia konsepteja ovat olleet esimerkiksi TV2:n uutisohjelmakokeilu Suora Linja sekä uudenlaisia osallistavia toimintamalleja kokeileva A2ilta.
"Sosiaalisen television" käytäntöjä on vahvasti uudistettu myös kaupallisilla TV-kanavilla (ks. 3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään, MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla ja ”Sosiaalinen media on parasta mitä TV:lle on tapahtunut”.)
Rakentava journalismi saa kannatusta
Enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että media ei vain jaa tietoa, vaan myös kannustaa toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samaa mieltä väitteestä "Haluaisin, että mediat eivät pelkästään jaa tietoa, vaan myös kannustavat ja ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tavalla, joka johtaa yhteisten ongelmien ratkaisemiseen” oli 64 % suomalaisista (naisista 70%, miehistä 58%).
Eri mieltä oli 14%. Viidennes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Voimakkaimmin myönteinen kanta (Täysin samaa mieltä) oli joka kahdeksannella.
Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät
Seitsemän kymmenestä 65-75 -vuotiaasta samastuu väittämään “Mielestäni Suomessa on sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä, joiden kokemuksiin tai mielipiteisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota mediajulkisuudessa.” Samaa mieltä väitteen kanssa on enemmistö kaiken ikäisistä, naisista 68% ja miehistä 61%.
Avoimeen kysymykseen, millaisia ihmisiä, ihmisryhmiä tai asioita ei käsitellä mediajulkisuudessa riittävästi vastaajat mainitsivat sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat että maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvat asiat ja siellä asuvat ihmiset.
”Esim. vanhuksia, joilla olisi varmasti paljon kerrottavaa mutta ei voimia saada ääntään kuuluviin. Heistä puhutaan, mutta heidän omaa ääntään ei juuri kuule.” (Nainen, 26 vuotta).
Kenties juuri tästä syystä 102-vuotiaasta sanavalmiista Hannes Hynösestä tuli Linnan juhlat -lähetyksen aikana heti sosiaalisen median lemmikki.
Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tärkeää
Merkittävää yhteiskunnallista arvoa muodostuu siitä, että yksilöt kokevat väestön eri ryhmien tulevan nähdyksi ja kuulluksi yhteisellä julkisuuden areenalla.
Työelämästä eri alojen ammattilaiset, yrittäjät ja asiantuntijat koettiin myös liian vähän käsitellyksi mediajulkisuudessa.
Lisäksi vastauksista erottui yhtenä teemana toive tavallisten ihmisten ja heidän asioidensa tekemisestä näkyväksi. Tämäkö selittää YouTuben sisältöjen, mukaan lukien ns. “tubettajien” kaikenikäisissä suomalaisissa herättämän kiinnostuksen? Periaatteessa “tavallisten" ihmisten videopäiväkirjat eli vlogit tarjoavat valtavirran mediasta poikkeavan katselukokemuksen. Lisäksi tubettajilla on tapana olla aktiivisesti seuraajiensa saavutettavissa. Yhtä tiivistä yhteisöllisyyttä ei ole aikaisemmin juurikaan tv-esiintyjien ja katsojien kesken nähty, mutta sosiaalisen television myötä tämä näyttää muuttuvan.
