Sinä ja netti tästä 10 vuoden kuluttua?

Vastauksena kysymykseen: Käytin. Tein nimittäin kehittämääni yrityssähköpostijärjestelmään SMTP-sähköpostigatewayn aikaan, jolloin vain yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla oli domainnimiä. Suomalaisilla yrityksillä niitä oli pyöreä 0. Yritysten välisessä sähköpostiliikenteessä vallalla oli X.400. Siihen aikaan nykynettiin kaukaisesti verrattavissa oleva yhteisöllinen käyttö pyöri BBS-järjestelmissä, joihin soitettiin modeemilla. "Internetin tulo" tähän maailmaan oli alkuun kummajainen: Saatoit avata uuden "BBS-järjestelmäyhteyden" putkittamalla yhteyden netin yli (muistaako joku PPP:n, slipin jne. :-)

Tästä eteenpäin muistan, kun ensimmäistä "webbiä" surffailtiin tekstimuodossa Gopher- ja Lynx-ohjelmilla. Tietoisuus teknologioista levisi ilmeisimmin BBS-järjestelmissä, mistä muuten olisin löytänyt uudet tekniikat? Kyseessä oli siis nörttihommaa, mutta nykynetin yhteisölliset palvelut (keskustelupalstat, chatit, online-pelit jne.) olivat olemassa jo 80-luvulla - Yhteisöt vain olivat pieniä.

Jälkeenpäin työkaveri on tullut kertomaan, miten olin näyttänyt töissä hänelle www:n.

Tulevaisuudessa yksi keskeinen muutos on netin reaaliaikaistuminen ja sisällön parempi jäsentyminen esim. yhteisöllisen luokittelun kautta. Varmaan meillä on käytössä dns-nimipalvelua vastaava "keskitetty luokittelu- ja arvostelumekanismi"; jolla kaikkea tietoa luokitellaan. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen saa tarvitsemansa tiedon nopeasti sopivasti suodatettuna.

Samaan tietoon pääsee kiinni monella eri päätelaitteilla, joissa mobiilikäytössä puheella on tärkeä rooli, sekä tiedon kuluttamis- että tuottamisvälineenä. Oman "webbisyötteen" voi säätää helposti tilanteen mukaan (itseasiassa se säätyy automaattisesti), joten ollessasi töissä, syötteesi (esim. korvanappiin) sisältää siihen liittyviä asioita, kun taas vapaalla keskitytään perhe- ja kaveriyhteisön yhteisiin kiinnostuksenkohteisiin, kuten harrastuksiin.

Netin roollia ei voi vähätellä siinä, kuinka paljon se on vuonna 2020 muuttanut työntekemistapoja. Silloin muistellaan, kuinka aikoinaan selvittiin kun työnteossa oli vielä käytössä sähköposti ja kokoonnuttiin samaan tilaan pitämään KOKOUKSIA, jopa pitkien matkojen takaa.

Käytin internetiä jo 1980-luvun puolivälin jälkeen: osoitteeni oli takapiru@clinet.fi

Nyt 2000-luvulla olen ruvennut yhä enemmän kaipaamaan visuaalista onlinea - kaikkien erilaisten tekstipohaisten sekamelskojen keskipisteeksi.

10 vuoden ellei jo 3:n kuluttua toivon yleistä kansainvälistä etäläsnäoloa kasvotusten -itsekunkin reunaehdoin luonnollisesti. Tapaauskohtaiset tuumatiimit näppärästi juuri niiden oikeiden asiaan liittyvien ihmisten kanssa.
Kaikki verkkoliittymäni samanaikaisesti visuaalisesti näkyvillä yhdellä vuorovaikutteisella kartalla,

Egonomiaa. Egologiaa.

Odotan tältä keskultelulta paljon. Upeaa.

Jo 60-luvulla tutuistun faijani kautta tietokoneisiin alle 10-vuotiaana. IBM:n konehuoneessa, joka mahtuu nykyään taskuun.

Nyt viiskymppisenä kauppaan omaa online-sovellusta, joka helpottaa asiakkaideni ja heidän asiakkaidensa elämää.

Siis ihan upea kysymys on se, mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä!

IT-vuosi on kai jotain 2-3 kk vain.

Kaveri kysyi multa mun tulevaisuudesta. Meenkö eläkkeelle vai mitä teen. Totesin, et tavallaan oon jo nyt eläkkeellä. Duunimatka on muutama metri mun powerbookille. Se ei miksikään muutu. Miksi muuttuisi?

Asiakkaat muuttuu. Joskus pitää puhua suomea, mutta jos sukupolvenvaihdos on tehty, voi puhua vaikka peehoopeeta ja kertoa MySql-tauluista.

Terveisin Jari

käytin webbia ennen tuota eka selain oli mosaic 1993 alkaen -
sillloin ylessä ei nettiä käytetty, ja erilaiset ajatusspoliisit vahtivat ettei kukaan kytkenyt omia modeemja koneisiin ja mennyt siten nettiin
- tulevaisuutta; erilaiset videoneuvottelut ja älykkäät virtuaalitilat ovat varmaan tulevaisuutta - ei kukaan osaa ennustaa 10-vuotta, pahimmillaan suuret visiot ohjaavat resurssseja ihan vääriin suuntiin - siis rahaa onnistuneeseen suomalaiseen koulutusjärjestelmään - pienempiä opetussryhmiä - enemmän tekemisen vapaautta - on siis huolehdittava siitä että perus-osaaminen ja -infra, etenkin ihmiset pysyvät vireessä ja osaavina- silti useimmiten innovaatiot syntyvät suurin organisaatioiden ulkopuolella - yksilöiden toimesta

Minäkin olin netissä jo purkkien aikaan. Oli riemastuttavaa olla yhteydessä muihin kotoa, vaikka keskustelut olivatkin suurelta osin käsittämättömiä, tietotekniikkaan liittyviä.

Tulevaisuudelta toivon, että kielimuurit ylitetään: kaikki voivat käyttää omaa äidinkieltään ja ohjelmat hoitavat tulkkauksen niin tekstiin kuin ääneenkin. Silloin voimme todella ryhtyä tekemään yhteistyötä globaalisti.

Koska Twitter-tunnukseni on jal53, jossa 53 tarkoittaa syntymävuotta (19)53, ja olen ollut henkilökohtaisia tietokoneita paitsi käyttänyt itse lähes niiden kaupallisen tarjollaolon ajan, myös ollut mukana toteuttamassa niistä kertovaa MikroPC-lehteä sen ensimmäisenä päätoimisena tekijänä 1982-83, niin:

Totta maar olen käyttänyt Internetiä jo paljon ennen WWW:n läpilyöntiä.

Jarmo Lahti kirjoitti:

Koska Twitter-tunnukseni on jal53, jossa 53 tarkoittaa syntymävuotta (19)53, ja olen ollut henkilökohtaisia tietokoneita paitsi käyttämässä itse lähes niiden kaupallisen tarjollaolon ajan, myös ollut mukana toteuttamassa niistä kertovaa MikroPC-lehteä sen ensimmäisenä päätoimisena tekijänä 1982-83, niin:

Totta maar olen käyttänyt Internetiä jo paljon ennen WWW:n läpilyöntiä.

(Korjasin tekstiä tuolla quoten sisälläkin:-) - Koska itse tosiaan alan jo seuraavan 10 vuoden kuluessa harmaantua, ja olen siinä grey-trendissä vain yksi pieni hippunen, niin toiveena on nettiteknologioiden ubikkaaminen painottuen nykytilanteeseen verrattuna selkeästi enemmän vanhenevaan väestöön. Niin heidän auttamisekseen kuin tukemisekseen kuin myös heidän antinsa, mm. kaikenlaisen hiljaisen ja muun tietonsa ammentamiseksi yhteiseksi hyväksi. Juuri tänään copypastesin Qaikuun aiheeseen liittyvää Euroopan Digitaalisen Agendan asiaa:

http://www.qaiku.com/go/8wda/

Käytin jo lapsena telnetin kautta gophereita ja batmudia kun olin isän työpaikalla iltapäivähoidossa ja tietokone oli hyvä lastenvahti. Olen ollut netin suhteen ihan lapsesta saakka etulinjassa, käyttämässä uusimpia systeemeitä ja palveluita.

En silti ole IT-alalla töissä tai mitään, kaiken uuden käyttö ja opettelu tuntuu vaan tosi luontevalta.

Kymmenen vuoden kuluttua veikkaan, että kaikilla on aina mukana kulkevat laitteet, jotain älypuhelimen ja tabletin väliltä. Kosketusnäyttöisiä kumminkin. Ne ovat koko ajan yhteydessä nettiin ja niissä pyörii koko ajan facebook tai vastaava, joka kokoaa kasaan muiden ihmisten kiinnostukset, uutiset sun muut. Kotona ja työpaikalla on tietysti pöytäkoneita (tai sohvakoneita ent. "telkkari") tai läppäreitä ja käyttöjärjestelmä toimii niin, että kun loggautuu omilla tunnuksilla koneeseen, näkee samat jutut kuin puhelimesta.

Netti täyttyy videoista ja kuvista ja ihmiset lukevat jatkuvaa uutisvirtaa, jota tuottavat uutistoimistojen lisäksi tavalliset ihmiset.

Paikannukseen perustuvat palvelut ovat yleisempiä kuin nykyään, samoin kameraa ja kuvantunnistusta käyttävät ohjelmat.

Huolimatta siitä, että "ammattilaisslangi" jota näillä sivuilla käytetään menee minulta ns. yli hilseen toivon voivani toimia ja hoitaa asioitani verkossa kuten tänäänkin. Ehkä jopa paremmin. Julkisilta toimijoilta ml. YLE toivon käytön eri asteista opastusta vaikkapa näillä YLE:n sivuilla. Kiitos.

ps. nappia en korvaani halua, enkä muitakaan Iso Veli -sovelluksia elämääni valvomaan.

(pahoittelut pitkästä viestistiä, ajattelin suoltaa ajatuksiani vapaasti, ilman suurempaa miettimistä)

Ensinnäkin, kiitos YLElle että on edes yrittänyt siirtyä nykyaikaan. Toisaalta aluksi on ollut aika pahasti alkuhaperointia kun on konsulttien avulla lähdetty hakemaan suuntaviivoja ja toimintatapoja toteutuksille. Tämän takia esimerkiksi Arenan kanssa on menty hieman metsään.

... Vaan suunta on silti oikea, ja onneksi muutosta tapahtuu.

BBS jutut aloitin jo 80-luvun puolessa välissä, ja internetin käyttämisen 1989 (IRC, FTP, mail, batmud :)) . Työkseni olen ylläpitänyt netin palvelimia jo vuodesta 1992. Erikoisinta on ollut varmaan se, että en ole jymähtänyt paikalleni vaan kokoajan haluan oppia uusia asioita ja ymmärtää tekniikoita. Käytössä on lähes kaikki hitech lelut mitä nyt tarvitaan iPhone4, Samsung Galaxy S (Android), jne... tuosta jo varmaan tajuaa juonen.

Laskin olevani kirjaantunut yli 40 eri yhteisöpalveluun. Olen tehyt ohjelman/koodia ja "lahjoittanut" sen Open Sourcena.

Jo useampi vuosi sitten ihmettelin miksi Yle ei ala kehittämään netin yli toimivia TV-ohjelmia. Pahasti näyttää siltä että televisio nykytyyppisena mediana on historiaa. Pakostikin mennään siihen että ihmiset haluavat katsoa haluamansa ohjelmat omaan aikaan, ja tähän ei mitkään pakkostreamaukset sovi.

Yksi asia joka on estänyt on-demand streamaukset, on tietysti kaistan tarve... Perus server-client tekniikalla kun yksi käyttäjä vie kaistaa 100%. ja 5 käyttäjää 500% (100% = ohjelman vaatima kaistanleveys).
Jos tuo on-demand olisikin toteutettu osittain streamattuna (eli perus on-demandin lisäksi olisi streameja joihin voi liittyä), ja tekniikkana käytettäisiin vaikka P2P protokollaa niin saataisiin tuota kaistan tarvetta jaettua käyttäjien kesken.

Itse testasin vuosia sitten tälläistä 'live streamin' P2P toteutusta katsoamalla Formulakisoja netistä. Teknisesti tuo streamaus oli hienosti toteutettu:
Ladattavasta streamista puskuroidaan 30sek. Sitten käyttäjien kanssa jaetaan tuota 30s puskuria. Ohjelma oli muistaakseni TvAnts (taisi olla Kiinasta)

... Mutta, mitä siis YLEn pitäisi tehdä tulevaisuutta ajatellen?

Ei ainakaan tapella TV-kaistaa vastaan, joka on oikeasti tehnyt innovatiivisen keksinnön. He ovat OIKEASTI keksineet mitä kansa tarvitsee.
Ylen pitäisi oikeasti miettiä miten tehdä itse vastaava, yksinkertaisempi, hienompi.

Meillä on perheessä alle kouluikäisiä lapsia 3. Tästä johtuen kun lapset ovat hereillä, ei meillä televisiosta koskaan katsota suoria TV-lähetyksiä. Ainoastaan koneen tallentamia lastenohjelmia (Pikkukakkonen). Mutta joskus haluaisi että voisi jostain Ylen on-demand streamista katsoa, tai jopa OSTAA jotain ohjelmia...
Jotain sellaisia mitä itse on lapsena nähnyt, mutta mitä ei saa mistään. Esimerkiksi Pikkukakkosen satua... Nukumatti (Nähtävästi MTV3n maksullisilla kanavilla?)... Hermanni.. Barbababa (Youtubesta löytyy vain huonolaatuisia saksan kielisiä, mutta silti lapset ovat innoissaan niistä)

... Lyhyesti:
Televisio tulee nykymuodossa kuolemaan. On-demand tulee väkisin olemaan ainoa ratkaisu. Tulevaisuuden tekijöitä TV-alalla nyt on TV-kaista ja Boxee. Mobiili-TV (DVB-H) on vitsi. Matkaviestimestä tai kannettavasta multimedialaitteesta ihmiset VARMASTI katsovat jatkossa ohjelmia, mutta ne on ladattavia. Uutiset tulevat siirtymään pikaviestimien tyyppisiin ratkaisuihin... Ajatelkaa vaikka Twitteriä videona.

Näitä teknisiä ratkaisuita ei välttämättä vielä ole (mainisemani video twitter), mutta nyt voisi olla hyvä aika tehdä sellainen. Ylellä on PALJON potentiaalia näyttää koko muulle maailmalle millainen tulevaisuuden televisio/radio tekniikka pitää hoitaa.

Käytin itse internetiä jo tosiaan silloin, kun yhteydet olivat uskomattoman hitaat ja nettisivujen hyöty ei huimannut. Vuodet kuitenkin vierivät ja internet muuttui. Nyt on vaikea kuvitellakaan elämää ilman yhteyttä maailmaan.

Ja internet muuttuu varmasti. Kun kymmenen vuotta sitten otimme kaverini kanssa yhteyden ISDN:llä, jonka nopeus oli maksimissaan 128 kbts, nyt hurjastelen tähän verrattuna 1000 kertaisella yhteydellä. 2020 yhteyteni on 1000 kertainen tämän päivän yhteyteeni verrattuna. Tämä takia on hyvin vaikea ennustaa tulevaisuuden palveluja. Lähes varmana voidaan kuitenkin pitää, että internet lähentyy arkea ja käyttökokemus muuttuu huomaamattomammaksi.

Teemme hakuja enemmän kännyköillä ja tabloid-tietokoneilla. Jo nyt Samsung Galaxy ja iPhone ovat osoittaneet, että hyvä suunnittelu tekee internetin huomaamattomaksi.

Uskon, että erinäköiset aplikaatiot valloittavat netin. Syntyy YLE:n oma aplikaatio, jossa uutiset, videot ja tv sulautuvat yhteen. Yle rakentaa alustan, jonka päällä eri palvelut toimivat. Esimerkiksi www.yle.fi/areena on vain keinotekoinen järjestelmä, joka varmasti poistuu kymmenessä vuodessa.

Samalla tavoin monet perinteiset nettisivut poistuvat. Näin juuri sen takia, että surffailu ja tiedon hankinta tapahtuu liikkeessä, poissa kotikoneen näytön ääreltä. Internet tulee olemaan siellä missä ihminenkin on.

Näemme tämän kehityksen jo nyt.

Kiinnostava keskustelu. Kyllä yliopistoverkkoja -86 ja Mosaic -93 tai ainakin -94 alkaen.

Asetan keskustelun hieman boxin ulkopuolelle ja esitän, että läheskään kaikkea yle.fi sisältöä ei enää tuoteta 2020 ihmisvoimin ”näppäilemällä tai klikkailemala”, vaan koneet luovat perussisällön jota ihmiset rikastavat. Tätä on yritetty avata mm. Web Squared (joka ei tosin saanut vielä kovasti tulta) ja Internet of Things ajatusmalleilla. Reaalimaailmaan sulautetut pienet ubi-tietokoneet ympärillämme keräävät tietoa. Yle.fi toimii sekä verkkoa kuuntelevana että verkkoon tuottavana mediana.

2020 näkymät yle.fi sisältöön räätälöityvät kontekstitietoisten palveluiden avulla sekä personoiduiksi, että reaaliaikaiseksi mediaviraksi.

Luin tuossa pikaisesti kommentit. Kaikki vain hehkuttivat tekniikkaa... Valitettavsti se kehittyy ja kun se meille juroille suomalaisille istuu niin hyvin. Keskustella mm. koneen välitykssellä kaikkien älyttömien facebookien muodossa. Kaikista parasta on ihmisten kohtaaminen kasvokkain. Työni puolesta joudun pakosta viettään aikaani tietokoneella ja en yhtään enempää halua. En halua olla liikaa tavoitettavissa ja koneissa kiinni. LAskut kyllä maksan netin kautta, mutta muuten... haluan saada lehdet paperi versioina ja postin joka päivä laatikkoon, enkä niin kuin yhdes lehdes oli, että Linden ministerikö väläytti tätä sähköistä muotoa... postille. KAMALAA!!
NUoret eivät osaa kunnolla enää kirjoittaa kynällä, kun näpyttelevät vain näppäimistöjä. Onpa ihanaa olla erilainen ja olla vasta hankaan tätä huimaa kehitystä vastaan. Onneksi kukaan ei tiedä mitä on 20 vuoden päästä. JA mitäs kun ollaan liian tekniikan varassa ja järjestelmät katuu, eikä yhteydet pelaa... MIelestäni tekniikan kehittyminen on tuonut myös lisää ongelmia, että koneet toimisivat edes kunnolla liikaa kaikenlaisia hienouksia jo nyt. Ihme, että eksyin tälläiselle sivulle...

Haaveilin joskus 80- luvulla, että voisi olla niin pieni televisio, että voisin peiton alla salassa katsoa telkkaria...Ja näin vaan kehitys on mennyt eteenpäin...
No niin. Itse aloitin netin käytön vasta 90- luvun lopulla.

2000 luvulla - hmm...10 vuotta on aika pitkä aika - olen etsinyt tietoa netistä paljon.Töissäni en ole tarvinnut varsinaisesti nettiä. Oma tietokone mulla on ollut vuodesta 2003 ja nykyinen on toinen koneeni. Maksan laskuni netissä, uusin kirjaston kirjoja, olen fb:ssä, etsin tietoa eri aloilta ja ihmisistä, kuuntelen musiikkia...

Vuonna 2020 tietokoneet ovat vieläkin pienempiä...toki edelleen löytyy isompia koneita. Ihmisen ja koneen välinen kommunikointi on entisestään lisääntynyt. Tv ja netti voivat olla enemmän yhdistyneet, sulautuneet toisiinsa. Parannellaan tietosuojaa, mutta samalla voidaan ihmisiä kontrolloida entistä enemmän netin välityksellä. Kännykän nettipalvelut ovat myös parantuneet niin, että netti löytyy lähes kaikista kännykkämalleista. Ihmiset haluavat kuitenkin käyttää tietokoneita, sillä kännykkä on kooltaan niin pieni. Kehitteillä tosin on erilaisia laseja, joilla saadaan teksti suuremmaksi, ja kännykän avulla työskentely helpommaksi. Ihmisiin on alettu jo siirtää suuremmassa mittakaavassa mikrosiruja, siis jokaiseen ihmiseen yksi mikrosiru. Nyt - vuonna 2020 - halutaankin, että kaikki henkilön tietokoneeseen tallennettu tieto näkyisi myös ihmisen iholla olevasta mikrosirusta...

Ensikosketus internettiin tapahtui joskus 90-luvun puolivälissä. Hieman tätä ennen isosiskoni oli alkanut käyttää nuorille- ja opiskelijoille tarkoitettua BBS-palvelua. Oliko nimi Funet? Itsekin sain tunnuksen siskoni suosituksen jälkeen mutta taisin olla hieman liian nuori ymmärtämään mitä koko juttu tarkoitti. Muistan elävästi miten palvelusta oli piirretty kuva paperille, jonka tarkoituksena oli visualisoida systeemiä. Kuvassa oli ikäänkuin pieni kaupunki tai torin seutu ja ympärillä olevat talot oli nimetty eri palveluiden mukaan. Hauska muisto sinänsä!

Tämän jälkeen tuli käytettyä MBnetin BBS-palvelua modeemilla ja iso puhelinlaskuhan siitä tuli!

Mozilla -selaimella tuli ensi kertaa www-sivuja selattua. Hitsi kun en enää muista millä sivuilla tuli käytyä tai miltä ne näyttivät :-).

Tulevaisuus:

Vaikea aihe mutta yritetään. Tekniikan kehitys varmasti on nopeaa ja mahdollistaa uudenlaisen netin käytön. En ala tässä pohtimaan millaisia vimpaimia meillä on käytössä 10 vuoden päästä. Yritän sen sijaan pohtia miten netin käyttö on muuttunut sosiaalisessa ja ehkä myös psykologisessa mielessä. Luulen, että saamme tulevaisuudesta pienen vilahduksen kun seuraamme ja tarkastelemme nyt niitä alle kouluiäkäisiä lapsi jotka eivät ole eläneet minuuttiakaan aikaan "ennen internetiä". 5-6v sukulaispoikani käyttää suvereenisti erilaisia tietotekniikkavempeleita ja kirjoittaa koneella - paremmin kuin käsin. Nettiin ei mennä vaan siellä ollaan.

Itselle sosiaalinen media on osittain kauhistus. FB on mielestäni suurinta ajanhukkaa (kokeilin FB:tä vuonna 2007 kun se oli lyömässä itseään läpi). En varsinaisesti halua, että muut tietävät mitä teen tai missä olen. Olen kuitenkin erittäin kiinnostunut paikkatiedon ja muun informaation yhdistämisestä (TED:llä oli hieno pätkä microsoftilta, jossa näytettiin reaaliaikaisesti kännykkäkameralla otettua videota joka oli yhdistetty street view-tyyppiseen virtuaalikatunäkymään).

Tulevaisuudessa uskon, että voimme yhdistää esimerkiksi uutiset entistä tarkemmin tapahtumapaikalle. Voin esimerkiksi katsella 3D-laseilla Ylen ulkomaankirjeenvaihtajan reaaliaikaista raporttia jostakin kriisipesäkkeestä (kriisejä riittää...) ja tämän jälkeen voim liikkua samaisessa virtuaalisessa maailmassa ja löytää muiden tekemää sisältöä (video, kuva, jotain muuta?).

Internetin megatrendi tulee olemaan kaupallistuminen ja valmiiden sisältöjen kulutus. Uusi yläluokka tulee olemaan ihmiset joilla on aikaa ja veraa olla poissa internetistä. Tehdä asioita oikeasti ja sulkea päätelaite.

Vuonna 1987 käynnistyi ensimmäinen oma PC, mustaa ruutua tietenkin. 90- luvun alussa painittiin merkkipohjaisen ja graafisen käyttöliittymän välillä sekä kehiteltiin yhtä ja toista.
Kyllä silloin sisäiset verkot ja tiedonsiirto oli käytössä, myös internet jos siksi kutsuisi.
Vasta nyt 2000 luvulla on kuitenkin tämä WWW maailma astunut kuvaan, voisi sanoa vuosikymmenen puolenvälin jälkeen enemmälti. Ehkä tietotekniikan otteluväsymys hidasti WWW maailmaan siirtymistä. Nykyään se on sitten se pää paino, kaikkine asiointipalveluineen mutta ei nettikauppa. Ammatikseni en todellakaan tietotekniikan parissa toimi.

Saattaa hyvinkin tulla vielä udellenkin otteluväsymystä nyt internetiä kohtaan. Tiedon tulvaa ja siitä olennaisen suodattamista on helppo toteuttaa Ylen verkossa. Siis asialinja sekä tiedon ns. luotettavuus on hyvin tärkeää myös tulevaisuudessa, vieläkin tärkeämpää kuin nyt. Tällainen on mietteeni.

Jos tiedonvälityksen otteluväsymys ei tulevaisuudessa kaada koko nettiä, niin selkeys ja luotettavuus, käytön helppouden kanssa tulee olemaan yksi tulevaisuus. Itse katson kriittisimmäksi sen luotettavuuden, siis yksilönsuojan, tietosuojan ja tiedon oikeellisuuden kanssa.
Saattaa jopa käydä niin, että luottamuspula järjestelmiä kohtaan kääntää kehityksen inhimillisten lähikontaktien suuntaan.

Luulen, etten vuonna 2020 kanna miniläppäriä kovalla näytöllä mukanani, vaan se on varsin joustavaa materiaalia, sekä Riittävän kokoinen näyttö. Tällaisesta informaatio siirtyy, kaksi tai useampisuuntaisena, vaikka auringonpaisteessa tai vesisateessa. Kuitenkin aina enemmän tulee olemaan yhteydenpitoa internetin välityksellä ja kuvan ym. kera, kuitenkin kirjoitettu tulee säilymään, veikkaan näin.

Yliopistolla tutustuttiin nettimaailmaan käyttämällä lynx-selainta. Maailma mullistui kun Mosaic toi graafisen selaimen käyttöön. Itseäni kiehtoi eniten se, että pystyi päivittämään sivustoa ja se oli jokseenkin heti nähtävillä vaikka toisella puolella maailmaa.

Pankkipalveluja ja sähköpostia olen käyttänyt tietokoneilla jo 80 luvulta alkaen ja tähän päivään mennessä käytettyjen palvelujen määrä on kasvanut jokseenkin tasaisesti. Tiedonhaku on yksi merkittävimmistä palveluista joita käytän. Nykyisin kohtaaminen netin välityksellä on kiehtovaa. Jos suinkin mahdollista niin osallistun mielelläni kokouksiin etäyhteyksiä käyttäen.

Uskoisin että livemedia paikasta x paikkaan y tulee lisääntymään vahvasti ja ihmiset käyttävät nettiä viihtymiseen, mutta myös erilaisten palvelujen tarjoamiseen ja käyttämiseen. Palvelut ihmiseltä ihmiselle tulevat lisääntymään, kenties pääosin työkin on työtä ihmiseltä ihmiselle.

Teknisesti päätelaitteet kehittyvät ja mm. sähköisen paperin kautta sanomalehtiä ei jaeta enää postilaatikoihin. Verkkoyhteydet nopeutuvat mutta siirrettävän tiedon määrä moninkertaistuu koko ajan. Ihmiset voivat asua ja työskennellä vaikka maalla jos vain nopeat nettiyhteydet ovat saatavilla. Kenties kaupungit slummiutuvat edelleen.

Käytin Internetiä jo ennen webin tuloa 90-luvun puolivälissä. Tuolloin tärkeimmät palvelut olivat FidoNet sekä News-ryhmät. Myös sähköposti jossain määrin.

2000-luvulla Internet on viimeinkin itsestäänselvyys. Onneksi. Se helpottaa ja nopeuttaa yhteydenpitoa valtavasti.

10 vuoden kuluttua Internet on entistä sulautuneempi. Pääsy Internetiin on samanlaista kuin pääsy sähköverkkoon. Siitä tulee meille itsestäänselvyys.

Vuoden 2020 ihannemaailmassa Yle on karsinut toimintojaan runsaasti ja vain täydentää sellaista toimintoa, joissa kaupallisilla ehdoilla toimivat mediat eivät näe järkeväksi toimia. Tämän lisäksi Ylellä on muutamia kansansivistyksellisiä toimintoja, kuten uutiset ja ajankohtaisohjelmat.

Ylen tuotanto on myös vapaasti jaettua ja jatkojalostettavissa. Lex Petteri Järvisen ansiosta nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä uudistetaan ja kaikkiin Ylen tuottamiin teoksiin sovelletaan samaa public domain -periaatetta, kuin muihinkin virkamiesten ja viranomaisten tuotoksiin.

Julkaisen tarkemmna vision omassa blogissani osoitteessa http://blogit.tietokone.fi/ossi

Kivoja kirjoituksia on tänne jo kertynyt. Hyvin tekniikkapainotteisia. Moni on ollut mukana hyvin varhain.

Itse aloitin 1966 kun opiskelin tietokoneita. Ensimmäinen kotilaite oli vanha kunnon Teletype 33 pääte ja 110 baudin modeemi 70-luvun alussa.
Siitä BBS systeemit (Suomen pioneeri Seppo Uusitupa). Ensimmäinen kotitietokone VIC-20 piti ostaa ulkomailta, kun niitä ei heti saatu Suomeen. Siitä alkoi Commodore kerhon pyrittäminen, jossa oli yli 1000 nuorta mukana, yksi heistä oli Torvald Linus, nyt tunnetaan Linuxin isänä. Sähköposti oli tärkeä sovellus, olin mukana tuomassa sitä yrityskäyttöön ja yksityisille. X.400 oli tuolloin standardi, jolla erimerkkiset järjestelmät saatiin keskustelemaan keskenään. Sitten tuli TCP/IP jota nykyisin kutsutaan Internetiksi. Suomessa tämä alkoi Yliopistomaailmassa, jota FUNET hoiti.
Sen NEWS-palvelu oli aarreaitta erilaiseen uuteen tietoon. Kun WEB-palvelut alkoivat 90-luvun alussa, alkoi "tieto avautua verkossa". Tarvittiin hakupalvelu ja DEC kehitti Alta Vista -hakukoneen. Se teki verkosta tiedon löytämisen helpoksi. Nyt Google on johtava hakukonepalvelu.

Google on kehittänyt omat palvelukeskuksensa huipputasolle. Puhutaan pilvipalvelusta. Uskon, että se tulee leviämään nopeasti muuallekkin. Uutena sovelluksena odotan, että päästään lähes realiaikaiseen kielten kääntämiseen. Tämä mahdollistaa helpon keskustelun eri kielisten ihmisten välillä. Suomea kun osaa vain noin 5 M ihmistä, mutta tämän jälkeen 5 miljardia ihmistä voivat keskustella keskenään.

Lauri Hirvonen

Käytän kymmenen vuoden päästä nettiä korvaamaan palavereita ja luentoja, joita varten joudun nykyisin kulkemaan pitkiä matkoja. Minua rasittaa körötellä erilaisissa kulkuvälineissä ja hukata niissä tehokasta työaikaa. Turhien työasiointimatkojen ekologinen jalanjälkikin arvelluttaa.

Käytän nettiluentoja ja kokouksia nytkin silloin kun palvelu on tilaajien puolesta käytettävissä, Adobella on kätevä ja simppeli Connect Pro ohjelma tähän. Puolen tunnin luento vie paikallepääsyineen ja välineiden virittelyineen ainoastaan tunnin. Paikalle köröttely veisi helposti koko päivän, ulkomaankeikka parikin päivää. Perheelliselle ihmiselle tällä ajansäästöllä on suuri merkitys.

Kaiken järjen mukaan nämä nyt jo kohtalaisesti toimivat ja jonkin verran levinneetkin systeemit muuttuvat arkiseksi rutiiniksi niin, että ei tarvita nörttejä tekniseksi tueksi. Tällöin systeemin yhteiskunnallinen vaikutus kasvaa voimakkaasti.

Vuonna 2020 taskussa oleva tietokoneeni kertoo minulle kaupungilla käydessäni silmälaseihini vahvistetulla todellisuudella lähellä olevien yritysten tarjouksista ja tuotteista, vaikka uudesta mattojen ja verhojen väreistä ja miten ne sopivat kotiini tai työpaikalleni tai vaikkapa ystävieni luona. Samalla voin lähettää tietojani yritykselle, vaikkapa tarjouskyselyn muodossa ja yritys saa tietojani mieltymyksistäni.

Puistossa koneeni ilmoittaa vapaita paikkoja piknikille, tapahtumat, tutut, ilman lämpötilan, maan kosteuden ja lasini mittaa pupilleistani tarvittavan tummuuden.

Mielenosoituksessa kävellessäni voin viestittää kuka olen ja minkä vuoksi ja ympärillä olevat voivat halutessani saada minuun yhteyttä. Lasini kertovat reitin, mahdollisen kirtotien mahdollisen mellakan vuoksi, joska lasini valmistautuvat ottamaan live kuvaa servereille omaksi turvakseni.

Kotinikin toivottaa tervetulleeksi vaihtaa seinien värit milialni mukaan.

Että sellasta... :)

Käytän nettiä nyt päivittäin n. 2 kertaa päivässä, tulevaisuudessa lisääntyvissä määrin! YLEN osalta luen YLE uutiset. Kommentoin, vastaan mikäli kysytään, on itseäni kiinnostava aihe. En käytä nyt enkä 10 vuoden päästä mobiili palveluja, enkä muitakaan Ylellä liikkuvia "hörsöjä"! Televisiota en sieltä katso nyt ...katsoisin kyllä Netistä nyt ja tulevaisuudessa iltaisin klo 17-23 välillä "laadukasta, harmitontonta" viihdettä joka on tarkoitettu "aikuisille ihmisille" ...viihdettä, josta jää "hyrisevän hyvä mieli"! Nyt ja 10v.päästä katsoisin myös laadukkaita luonto -,historia ,-matka kuvauksia + tiedeohjelmia! Missään tapauksessa en katsoisi "samaa ohjelmaa" useampia kertoja! Nyt Ylellä muodissa oleva "samojen ohjelmien toisto" ...aivan "Älyä loukkaa"! Herää kysymys,...aliarvioiko Yle meidän katsojien "ymmärrys kyvyn" vai "ulkolukuako" haluaa meille näillä "toistoillaan" opettaa! Toivon ja odotan että 10 v. päästä ei tämän kaltainen maksavien katselijoiden "ali-arvioiminen" enää toistu! ...Mikäli näin tulee kuitenkin jatkumaan niin TV ohjelmat on laitettavan "kortin taakse" ettei tarvitse maksaa "siitä mitä ei katsele"! TV-radion puolelta kuuntelen YLE klassista + iskelmä radiota. Näin myös 10v. päästä. Toivoisin että YLE nyt ja tulevaisuudessa "siistisi suunsa", siis ohjelmatuotantonsa niin ettei näissä enää jatkossa kiroiltaisi, harrastettasi ..."ei sivistyneeseen yhteiskuntaan, sen kulttuuriin" kuuluvia asioita"! Niin ja tärkein: "Ensimmäiseksi on laitettava kuntoon TV maksut niin että kaikki jotka katselevat Ylen TV tuotantoa, tapahtui tämä "millä väälineellä hyvänsä", maksavat myös TV maksun"! ...Ei liene järin vaikeaa silloin kun Ylen tuotanto rahoitetaan Valtion budjetista! Veroluonteinen maksu on yhtä epäoikeuden mukainen kuin nyt katsojien puolella vallitseva TV lupien maksamattomuus! ps. Radio on tätä kirjoitettaessa auki ...nyt juuri sielläkin kiroillaan niin härskisti että "korvia säkenöi"! Tämä on järkyttävää ...en halua tällaista enää 10v.päästä kuulla, nähdä YLE tuotannolta!

Olen minäkin tietokoneita pyöritellyt vuodesta 1978 ja varsinaista internettiä vuodesta 1992, jolloin gopherit, usenet, BBS:t yms tulivat tutuksi ennen Mosaicia.
Esityslaitteiden (näyttö, tulostin tms) parantuminen on antanut aina uutta potkua sovellusalueiden kehittämiselle. 80-luvun yksivärinäytöille, graafisista käyttöliittymistä huolimatta, ei voinut kovin vuorovaikutteista kokemusta kuvitella. Sävyt puuttuivat ja kuva oli pieni.

Nyt koneessa on kiinni 1-2 kpl 23" näyttöjä, mutta silti kaipaan edelleen sitä seinänkokoista kuvaa, johon mahtuisi näkökentän verran informaatiota jäsenneltäväksi; vaikka kaikki lehden sivut kerralla tai iso kaavio tai jotain. Videotykkityyppinen ratkaisu voisi vastata ihan hyvin tällaiseen tarpeeseen, yksityiskohdat ja tarkat värit näkee sitten laadukkaalta näytöltä. Nopeutaa asioiden omaksumista, ja siitähän tietoverkossa kahlaamisessa on nimenomaan hyötyä. Nykyisten videotykkien resoluutio on enintään yhtä hyvä kuin tavallisen näytön, joten ne eivät käytännössä pysty esittämään enempää informaatiota, vaika kuva olisikin fyysisesti suurempi.

Sama juttu sosiaalisessa kanssakäynnissä. Luonnollisen kokoinen keskustelukumppani on selvästi enemmän läsnä kuin läppärin nurkassa liikkuva puhuva pää. Ilmeisesti lähivuosina tähän saadaan lisättyä kolmiulotteisuus, ja sitten kun se saadaan luonnolliseen kokoon, aletaan kaivata fyysistä kosketustuntumaa ja hajua. Silloin virtuaalinen läsnäolo alkaa olla jo aika vahva. Kaikki nämä ovat jo jollain prototyyppiasteella, ja niille on "sosiaalinen tilaus". Ja kun tähän saadaan vielä yhdistetyksi se monen kaipaama baabelinkala eli kielenkäännös, ei sosiaalisella kanssakäymisellä ole enää fyysisiä rajoja. Henkiset rajat tuskin tästä kovin nopeasti häiriintyvät. Maailmanrauhaan tällä ollenee todellista vaikutusta vasta kolmannessa polvessa.

Tuon kielenkääntöjutun pitää muuten toimia sitten myös mobiilisti, jos sattuu tapaamaan kaukaisia virtuaalituttavia fyysisesti... Todennäköisesti on silti ihan kiva osata vieraita kieliä, siitä on hyötyä akkujen loppuessa. Eikä virtuaalisosiaalisuuskaan toimi sähköjen puuttuessa; aiheuttaneeko tämä komplikaatioita?

Olen myös pohdiskellut omassa blogissani tästä samasta aiheesta. Ennustukseni löytyy osoitteesta http://timo.ukkola.fi/?p=47

Käytin toki.

Ihanteellisesta kehityksestä en osaa sanoa - ihanteetkin muuttuvat ajan myötä. Lisäksi on vaikea sanoa, mikä on teknisesti mahdollista 10 vuoden kuluttua, joten ajattelen, miten ajattelen tietoverkkojen ja -varastojen toimivan lähitulevaisuudessa.

Tietoverkkojen käyttö muuttuu entistä automaattisemmaksi ja käyttäjien kannalta huomaamattomaksi. Ennemmän tietoa on saatavilla kaikkialla ja kaiken aikaa, kuten vanhassa mainoksessakin annettiin ymmärtää. Ihmiset voivat (toivottavasti) kuitenkin niin halutessaan hetkellisesti poistaa oman 'näkymänsä' tietoverkoista.

Tietojärjestelmät saattavat entisestään helpottaa kuluttajia kiinnostavien kohteiden etsintää ja kaupankäyntiä. Esimerkiksi tarkka paikkatieto (myös sisätiloissa) on koko ajan ja entistä nopeammin selvitettävissä. Lisäksi tietojärjestelmät pystyvät helposti tunnistamaan kadulla kulkijat ja näiden mielenkiinnon kohteet ja näiden kulloisenkin mielentilansa tai terveystilanteensa heidän kantamiensa laitteiden ja anturien perusteella sekä heidän kulkemiensa reittien perusteella. Sen takia henkilökohtainen, ajantasainen ja paikkakohtainen mainonta yleistyy: tietyn kaupan lähistöllä kulkeva saa kantamaansa laitteeseen mainoksia ja päiväntarjouksia häntä mahdollisesti kiinnostavista tuotteista. Tarvittaessa mahdollinen asiakas saa helposti haettua tarkemmat tuotetiedot nopeasti julkisista tietorekistereistä. Näin hän voi tarkistaa tuotteen valmistusaineet, takuun, hinnat eri kauppapaikoissa, eri kauppapaikkojen ruuhkaisuuden, tuotteen 'eettisyyden' ja ekologisuuden, muiden suositukset ja arviot tuotteesta, ym.

Kodeissa laitteet osaavat 'keskustella' enemmän keskenään ja tieto kulkee niiden välillä nopeasti. Minkä tahansa näyttöruudun kautta voi katsoa televisiota, selata nettiä, puhua videopuheluita, pelata pelejä, tarkistaa ulkolämpömittarien säätiedot ja kotikadun ja -oven webbikameran kuvan, hoitaa etäopiskelut ja etätyöt, ym. Varsinkin näytöllisten laitteiden käyttö helpottuu, koskaa erilaiset näppaimistöt, hiiret ja kapulat korvautuvat puhe-, ele- ja liikeohjauksella sekä kosketusnäytöillä. Myös osa näytöstä saattaa korvautua ilmaan tai tasopinnoille heijastettavilla näytöillä. Asuntojen turvallisuuden valvonta saattaa myös helpottua parempien kulunvalvontajärjestelmien ansiosta. Lisäksi vanhukset voivat entistä kauemmin asua kotonaan, koska huoneisiin asennetut infrapunasensorit ja eri sähkölaitteisiin asennetut kosketusanturit valvovat asukkaan hyvinvointia ja liikkumista ja hälyttävät tarvittaessa apua.

Harrasteita voi tulla lisää tai harrasteporukoiden kasaaminen voi muuttua. Työmatkaaja voi esimerkiksi päätelaitteensa avulla helposti ja nopeasti kerätä kokoon lähistön porukoista samasta leikistä, pelistä tai harrasteesta pitävien joukkueen. Peliporukoita voi kuka tahansa kasata kaupungilla kulkiessaan. Näin ollen tulee uusia 'mobiilipelejä' uusine sääntöineen. Jossain peleissä voidaan metsästää toisia pelaajia tai harrastaa muita vastaavanlaisia spontaaneja etsintä- tai takaa-ajoleikkejä ennestään tuntemattomien joutilaiden kanssa. Joitakin 'ad hoc' -pelejä yritykset käyttävät mainostaessaan uusia tuotteiteen: kätketään joitain vihjeitä matkan varrelle ja eniten pisteitä keränneet peliin osallistujat saavat ilmaisia etuja tai tarjouksia.

Nykyiset tietokonepelit muuttuvat muokattavammiksi. Pelaajat voivat helposti kustomoida pelin halutunkaltaiseksi: pelien liikunnallisuutta, lauluosuuksia, oppettavuutta, itsetuntemuksen oppimista, sosiaalisuutta tai väkiväkivaltaisuutta voi lisätä tarpeen mukaan.

Myös televisiotoiminta saattaa muuttua vapaammaksi. On mahdollista, että yksittäiset henkilöasiakkaat tai yhdistykset voivat entistä vapaammin, nopeammin ja helpommin vuokrata (hetkellisesti) kanavan käyttöönsä ja lähettää siellä omaa ohjelmaansa. (Ohjelman laadun valvonta voi toki olla vaikeaa.) Televisio- ja muut tietoverkkoyhtiöt voivat entistä tarkemmin laskea, milloin heidän verkkoissaan on vapaata kanava-aikaa myytävänä ja huutokaupata ko. ajan pikaisesti.

Toivottavasti myös viranomaisbyrokratian hallinta helpottuu teknisen kehityksen myötä. Samaa odottaisin myös energiantuontannossa ja -myynnissä sekä liikenteen hallinnassa. Nykyisin on erillistä kaapelia sähkölle, puhelin- ja nettiliikenteelle sekä televisiolähetyksille. Miksi kaikkea sähkömagneettista säteilyä ei voida siirtää samassa putkessa? Todennäköisesti kodit pystyvät tulevaisuudessa myymään 'itsetuottamaansa' sähkö tai lämpöenergiaa helpommin sähköverkon kautta. Fyysisessä liikenteessä taas olisi hyvä tietää ajantasaiset ruuhkahuiput ja nopeimmat, turvallisimmat, halvimmat ja helppokulkuisimmat reitit kohteisiin.

Sorry! Oletan, että käyttöliittymät ja kommentointi muuttuu entistä helpommaksi, jotta voin jatkossa helpommin tehdä korjauksia edelliseen kirjoitukseeni, joten ehkä myös jokin helposti hallittava, anonyymi ja turvallinen sähköinen identiteetti on tarpeen:

Scifi 2020 kirjoitti:

Käytin toki.

Ihanteellisesta kehityksestä en osaa sanoa - ihanteetkin muuttuvat ajan myötä. Lisäksi on vaikea sanoa, mikä on teknisesti mahdollista 10 vuoden kuluttua, joten pohdiskelen, miten tietoverkkojen ja -varastojen hyödyntäminen saattaa muuttua lähitulevaisuudessa. Oletan, että tietoliikennenopeudet, tietojärjestelmien laskenta- ja tiedonvarastointikyky, pienimuotoinen tekoäly, akku- ja muu energiateknologia, anturitekniikka, ym. kehittyy ja halpenee edelleen lähivuosina.

Tietoverkkojen käyttö muuttuu entistä automaattisemmaksi ja käyttäjien kannalta huomaamattomaksi. Ennemmän tietoa on saatavilla kaikkialla ja kaiken aikaa, kuten vanhassa mainoksessakin annettiin ymmärtää. Ihmiset voivat (toivottavasti) kuitenkin niin halutessaan hetkellisesti poistaa oman 'näkymänsä' tietoverkoista.

Tietojärjestelmät saattavat entisestään helpottaa kuluttajia kiinnostavien kohteiden etsintää ja kaupankäyntiä. Esimerkiksi tarkka paikkatieto (myös sisätiloissa) on koko ajan ja entistä nopeammin selvitettävissä. Lisäksi tietojärjestelmät pystyvät helposti tunnistamaan kadulla kulkijat ja näiden mielenkiinnon kohteet ja näiden kulloisenkin mielentilan tai terveystilanteen heidän kantamiensa laitteiden ja anturien perusteella sekä heidän kulkemiensa reittien perusteella. Sen takia henkilökohtainen, ajantasainen ja paikkakohtainen mainonta yleistyy: tietyn kaupan lähistöllä kulkeva saa kantamaansa laitteeseen mainoksia ja päiväntarjouksia häntä mahdollisesti kiinnostavista tuotteista. Tarvittaessa mahdollinen asiakas saa helposti haettua tarkemmat tuotetiedot nopeasti julkisista tietorekistereistä. Näin hän voi tarkistaa tuotteen valmistusaineet, takuun, hinnat eri kauppapaikoissa, eri kauppapaikkojen ruuhkaisuuden, tuotteen 'eettisyyden' ja ekologisuuden, muiden suositukset ja arviot tuotteesta, ym. Myös kaupassa käynti helpottuu nopeampien 'kaupankäyntitransaktioiden' takia.

Yritykset ja yksittäiset ihmiset voivat tietoverkkojen avulla myydä omaa osaamistaan entistä helpommin. Lisäksi suuri osa ihmisistä kantaa mukanaan runsaasti laitteita tai vaatteisiin ja ihoon (tai muualle kehoon) kytkettyjä antureita. Henkilön laitteisto kerää jatkuvasti ympäristöstään tietoa ja tarvittaessa myös analysoi sitä. Laitteiston haltija voi myös halutessaan myydä keräämänsä datan ja saada vastineeksi vaikka ilmaista tietoverkkoaikaa. Näin esimerkiksi säätieteilijät tai tieliikenteen hallintajärjestelmät voivat kerätä joltain tietyltä alueelta runsaasti ajantasiasta tietoa ja jalostaa siitä erilaisia ennusteita.

Kodeissa laitteet osaavat 'keskustella' enemmän keskenään ja tieto kulkee niiden välillä nopeasti. Minkä tahansa näyttöruudun kautta voi katsoa televisiota, selata nettiä, puhua videopuheluita, pelata pelejä, tarkistaa ulkolämpömittarien säätiedot ja kotikadun ja -oven webbikameran kuvan, hoitaa etäopiskelut ja etätyöt, ym. Varsinkin näytöllisten laitteiden käyttö helpottuu, koskaa erilaiset näppäimistöt, hiiret ja kapulat korvautuvat puhe-, ele- ja liikeohjauksella sekä kosketusnäytöillä. Myös osa näytöstä saattaa korvautua ilmaan tai tasopinnoille heijastettavilla näytöillä. Asuntojen turvallisuuden valvonta saattaa myös helpottua parempien kulunvalvontajärjestelmien ansiosta. Lisäksi vanhukset voivat entistä kauemmin asua kotonaan, koska huoneisiin asennetut infrapunasensorit ja eri sähkölaitteisiin asennetut kosketusanturit valvovat asukkaan hyvinvointia ja liikkumista ja hälyttävät tarvittaessa apua.

Kodinkoneet muuttuvat entistä älykkäämmiksi, mutta samalla ehkä osittain toiminnoiltaan rajoittuneimmiksi ja helpommin hajoaviaksi. Esimerkiksi pyykin silittäminen jää lopultakin suureksi osaksi historiaan, koska pesukoneet osaavat pestä ja 'silittää' vaatteet entistä paremmin. Myös siivous- ja kodinhoitorobotit saattavat yleistyä (mutta ehkä vasta useamman kymmenen vuoden päästä). Kodinkoneet osaavat myös tarvittaessa automaattisesti hakea sopivia ohjeita ja ohjelmia tietoverkoista. Toivoisin, että laitteiden ulkoisen kommunikoinnin ja ohjelmistorajapintojen lisäksi myös fyysisten komponenttien rajapinnat ja korvattavuus vastaavilla, toisten valmistajien moduuleilla helpottuisi. Epäilen kuitenkin tätä, koska tuotteiden valmistajat haluavat tiukasti suojella omien tuotteidensa menestystä. Ehkä on kuitenkin mahdollista, että myös kodinkoneiden ohjelmille kehittyy oma opensource-maailmansa.

Harrasteita voi tulla lisää tai harrasteporukoiden kasaaminen voi muuttua. Vieraalla paikkakunnalla oleva voi esimerkiksi päätelaitteensa avulla helposti ja nopeasti kerätä kokoon lähistön porukoista samasta leikistä, pelistä tai harrasteesta pitävien joukkueen. Peliporukoita voi kuka tahansa kasata kaupungilla kulkiessaan. Näin ollen tulee uusia 'mobiilipelejä' uusine sääntöineen. Jossain peleissä voidaan metsästää toisia pelaajia tai harrastaa muita vastaavanlaisia spontaaneja etsintä- tai takaa-ajoleikkejä ennestään tuntemattomien joutilaiden kanssa. Joitakin 'ad hoc' -pelejä yritykset käyttävät mainostaessaan uusia tuotteiteen: kätketään joitain vihjeitä matkan varrelle ja eniten pisteitä keränneet peliin osallistujat saavat ilmaisia etuja tai tarjouksia.

Toimistotyö ja oppikirjaopiskelu muuttuu entistä enemmän etätyöksi. Etäopetusta voidaan myös myydä helpommin ja yksilöllisemmin.

Nykyiset tietokonepelit muuttuvat muokattavammiksi. Pelaajat voivat helposti muuttaa pelin kulkua ja sen sääntöjä halutunkaltaiseksi: pelien liikunnallisuutta, lauluosuuksia, oppettavaisuutta, itsetuntemuksen oppimista, sosiaalisuutta tai väkiväkivaltaisuutta voi lisätä tarpeen mukaan.

Myös radio- ja televisiotoiminta saattaa muuttua vapaammaksi. On mahdollista, että yksittäiset henkilöasiakkaat tai yhdistykset voivat entistä vapaammin, nopeammin ja helpommin vuokrata (hetkellisesti) kanavan käyttöönsä (vaikka salasanalla suojattuna) ja lähettää siellä omaa ohjelmaansa. (Ohjelman laadun valvonta voi toki olla vaikeaa.) Televisio- ja muut tietoverkkoyhtiöt voivat entistä tarkemmin laskea, milloin heidän verkkoissaan on vapaata kanava-aikaa myytävänä ja huutokaupata ko. ajan pikaisesti.

Sosiaalisen elämän siirtyminen yhä enemmän tietoverkkoihin saa aikaan sen, että syntyy myös entistä rajatummille porukoille suunnattuja sosiaalisia yhteisöjä tai tiedonjakamis ja -kauppaamisverkostoja. Tulevaisuudessa, DNA-testien halpenemisen ja tehostumisen myötä, markkinoille tulee palveluita, joissa voi etsiä 'lähisukulaisia' tai sopivimpia harrastus-, deitti- tai pariutumiskumppaneita.

Toivottavasti myös viranomaisbyrokratian hallinta helpottuu teknisen kehityksen myötä. Samaa odottaisin myös energiantuontannossa ja -myynnissä sekä liikenteen hallinnassa. Nykyisin on erillistä kaapelia ja johtoa sähkölle, puhelin- ja nettiliikenteelle sekä televisiolähetyksille. Miksi kaikkea sähkömagneettista säteilyä ei voida siirtää samassa putkessa? Todennäköisesti kodit pystyvät tulevaisuudessa myymään 'itsetuottamaansa' sähköä tai lämpöenergiaa helpommin sähköverkon kautta. On luultavaa, että teknologia mahdollistaa entistä tarkemman hukkaenergian talteenoton myös kotioloissa ja sen myymisen energiayhtiöille tai naapureille. Fyysisessä liikenteessä taas olisi hyvä tietää ajantasaiset ruuhkahuiput ja nopeimmat, turvallisimmat, halvimmat ja helppokulkuisimmat reitit kohteisiin. Myös julkisen liikenteen rahastus hoituu entistä huomaamattomammin ja älykkäämmin.

Eri ihmiset kuitenkin omaksuvat ja hyväksyvät asioita eri tahtiin, joten maailma ei muutu yhdellä rysähdyksellä ja hyviä perusteluja eri toimintojen tehostamiseksi tai karsimiseksi tarvitaan runsaasti. Kaupungeissa kehitystä ei voi välttää, mutta tietoverkkoja pelkäävät voivat muuttaa maaseudulle kehitysmaihin ja perustaa sinne omia yhteisöjään. Toisaalta entistä älykkäämmät tietojärjestelmät toivottavasti sallivat tyhmempienkin henkilöiden olemassaolon, eivätkä edellytä asiakkailtaan teknistä osaamista, vaan toimivat 'automaattisesti'. Järjestelmien pitää olla sekä tietoturvallisia, turvallisia muutenkin, vakaita ja toipua ihmisten ällistyttävimmästäkin 'virhetoiminnoista' ja älyttömyyksistä. Lopuksi pitää kuitenkin todeta, että myös (järjestäytynyt) rikollisuus tulee hyötymään tiedon vapaammasta liikkuvuudesta. Rajavalvojien, ulosottomiesten ja poliisien lisäksi myös murtovarkaat ja luottokorttipetosammattilaiset hyödyntävät tietämystään henkilöiden olinpaikoista. Ammattirikollisuus kulkee aina aallonharjalla.

Netti kuluttaa tietoliikenteen lisääntymisen takia entistä enemmän energiaa, mutta netin käyttö ja eri tietojärjestelmien parantunut tiedonkeruu ja kommunikointi lisää energiansäästömahdollisuuksia muualla. Tieliikennejärjestelmät havaitsevat paremmin (erilaisten lämpökameroiden, tutkien, tien pintaan upotettujen paineanturien ja ties minkä avulla), onko tiellä käyttäjiä. Kerätyn tiedon perusteella tarpeetonta tievalaistusta voidaan vähentää tai sopeuttaa muuhun valaistukseen ja liikennevaloja voidaan ohjata entistä paremmin ruuhkien purkamiseksi. Hissit taas ohjautuvat ensiksi siihen kerrokseen, jossa on eniten odottajia.

Tietenkin varsinaiset 'tietokoneetkin' saattavat kuluttaa vähemmän energiaa älykkäämpien lepotilaohjelmien tai vain kehittyneemmän tieto- ja meteriaalitekniikan ansiosta.

Varsinainen netin kehittäminen on jäänyt muutamien (satojen tuhansien) tietotekniikka- ja tietopolitiikka-ammattilaisen käsiin, jos ei huomioida sisällöntuottajien valtavaa massaa. Lisäksi yhä kiihtyvää tahtia markkinoille tulee uusia ohjelmointikieliä, nettitekniikoita ja muuta bittimoskaa. Ammattilaisetkaan eivät voi hallita kaikkia tekniikoita riittävästi, eikä koodari osaa kaikkia ohjelmointikieliä. Olisi hienoa, jos lähes kuka tahansa hyvän idean keksijä pystyi helposti tekemään luotettavia, helppokäyttöisiä, helposti laajennettavia, tehokkaita ja vakaita sovelluksia ilman, että pitää hallitta samalla Windowsia, Linuxia, Symbiania, Qt:tä, C++:aa, Javaa, Scalaa, Pythonia, Rubyä, Groovyä, Perliä, PHP:tä, SAPia, Lotus Notesia, SQL:ää, Oraclen ja muiden tehtailijoiden tietokantatyökaluja, Tomcatia, WebLogicia, pilvipalvelun kehitystä ja muita hienouksia. Olisi enemmän kuin tarpeen, että kehitetään yleiskäyttöinen ohjelmistotyökalu, jonka avulla voi tehdä helposti ja nopeasti uusia luotettavia, tehokkaita, helppokäyttöisiä ohjelmistoja ja jossa käyttäjä vain piirtää datakynällään ruudulle tallenettavan tiedon ja niiden väliset tarkemmat suhteet, kuvaa tarvittavan toiminnallisuuden (tai bisneslogiikan), oletettavissa olevan laitteiston likimääräisen suorituskyvyn ja arviot ohjelmistotuotetta käyttävien asiakkaiden määrille ja heidän tyypilleen (kone, ihminen, suomenkielinen, englantia hallitseva, heikkonäköinen, huonokuuloinen) ja ohjelmiston kautta kulkevan tietoliikenteen määrälle tai yleensä ohjelmistolta vaadittavan suorituskyvyn sekä sen pitääkö ohjelmiston toimia jatkuvasti vai sallitaanko huoltokatkoksia. Ohjelmiston rakennepiirroksesta työkalu sitten muokkaisi (vaikka valmiiden kirjastojen ja muiden sovellusten avulla) toimivan loppusovelluksen. Kuka tahansa innostunut harrastelijakin voisi työkalu avulla tehdä luotettavia sovelluksia ja laittaa ne tarvittaessa myyntiin.

Sitten, kun (luonnollisten) kielten konekääntäminen edistyy entisestään, luulisi tällaisen selkeän ja oikeaan kontekstiin sidotun ohjelmistorakennuspiirustuksenkin kääntämisen halutulle ohjelmointikielelle ja haluttuun ympäristöön ja tietovarastoon olevan hyvin yksinkertaista. Nykyiset työkalut eivät vielä toimi kunnolla.

Infoähkyn hallintaan tarvitaan kunnon välineet.

Kansalaisvaikuttaminen netin kautta lisääntyy entisestään. Toisaalta vaikuttaminen ja tiedon jakaminen myös pirstaloituu entistä enemmän. Netti (tai sitä vastaava tulevaisuuden tietoverkko ja -varasto) laajenee räjähdysmäisesti, ja hyvistä hakukoneista huolimatta (täysin luotettavaa) tietoa on entistä vaikeampi löytää sieltä. Netti alkaa pursuta erilaisia ovelasti naamioituja vakoilu- ja mainosohjelmia, joiden päätarkoituksena on varastaa muiden tietoja, ottaa muiden netin käyttäjien (kone)resurssit laittomaan käyttöön, manipuloida (hienovaraisesti) muita netin käyttäjiä tai lobata suoranaista poliittista potaskaa hyväuskoisten nuppiin. Suurvaltojen tiedusteluviranomaisetkin tipahtavat laajentuneet tietoliikenteen kyydistä, jos netin kasvulle ja valvonnalle ei aseteta kansainvälisesti hyväksyttyjä rajoja tai jos viranomaisten tiedusteluorganisaatiot eivät jatkuvasti saa budjettitäydennystä supertietokoneilleen.

Toisaalta myös erilainen (positiivinen) lähivaikuttaminen ja ainakin tämänkaltaiset 'kyselytutkimukset' lisääntyvät netissä. On mahdollista, että joskus jopa valtakunnallisia vaaleja voitaisiin luotettavasti ja luottamuksellisesti järjestää netissä. Ongelmana on kuitenkin lähes aina se, uskovatko äänestäjät vaalien vilpittömyyteen, kun oma ehdokas ei päässytkään eduskuntaan. (Huolta aiheuttaa tietenkin se, että syrjäytyykö osa kansasta nettiyhteiskunnasta.)

Tämä arvio menee jo hieman vuoden 2020 taakse. Saattaa olla, että 50 vuoden päästä on lopultakin opittu paremmin ahtamaan tietoa ihmisten päähän (, jos sille on enää käyttöä, koska koneet hoitavat lähes kaiken nukkumista, syömistä ja piereskelyä lukuun ottamatta). Tiedetään myös, miten saadaan aikaiseksi 'kokonaisvaltainen' taide-elämys. Ihmisaivojen aivoaaltoja osataan siis ulkoisesti muokata niin, että kohdehenkilön aistimuksiin ja tunteisiin pystytään paremmin vaikuttamaan. Nykyiset 3D-elokuvat ovat auttamatta vanhentuneita, ja tilalle on tullut haju- ja tunnevaltaiset 'taide-esitykset'. Kone osaa tiettyä aivolohkon osaa säteilyttämällä ja sopivilla hajusteilla kaivaa esiin taiteilijoiden tahtomat tuntemukset pelkoineen, muiston muistamisineen, ja rakastumisineen kohdeyleisössä. Jopa fyysisen ponnistuksen tuntemuksen aikaansaaminen on varsin helppoa. Siksi onkin ymmärrettävää, että osa ihmisistä (ja lemmikkieläimistäkin) on addiktoitunut ulkopuolelta ohjatuille tuntemuksille, eikä vaivaudu enää poistumaan kotoaan. Tällaisesta kehityksestähän on lukuisia kuvauksia tieteiselokuvissa.

Lopulta saattaa käydä niinkin, että eri ihmisten ajatuksia, unia ja tuntoja pystytään suoraan siirtämään toisiin yksilöihin. Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että tämä lisäisi ihmisten välistä luottamusta tai empatiaa - päin vastoin turtumuksen myötä vaaditaan entistä shokeerampia kokemuksia ja elämyksiä. Ihmisen empatiakyky on rajallinen, mutta tulevaisuuden koneihmisten optimistisuus/pessimistisyys ja mielikuvitus on lähes rajaton. (Sen, siis lisääntyneen viihteen, takia ihmiskunta unohtaakin pelastaa itsensä muuttamalla ajoissa pallolta pois, kun aurinko lopulta päättää opettaa maanpinnan tähdenlennoille astrofysiikan perustotuuksia.)

Halpojen ja kestävien näyttöjen takia nettimainonta lisääntyy myös linja-autojen istuimien selkänojissa, yksityisautoissa, rakennusten seinillä ja muuallakin. Näyttöihin ilmestyy ajankohtaan ja katsojiin sopivia ja heitä koukuttaviakin mainoksia. Käyttäjät voivat sopivissa rajoissa myös muokata näitä mainoksia. Siispä käyttäjä voi mainita, että juuri hän pitää mainostetusta tuotteesta ja suosittaa sitä kaikille tutuillekiin. Mainoksilla rahoitetaan lähes kaikki tulevaisuudessa tapahtuva tietoliikenne. Ehkäpä julkisen liikenteen käyttäjätkin voivat ostaa osan matkoistaan suostumalla katsomaan mainoksia.

Mahdollisesti jo ennen vuotta 2020 Yle on lopultakin taipunut mainoksiin. Ylen asiakkaat voivat silloin itse päättää, haluavatko kalliimman yleversion, jossa ei esitetä lainkaan mainoksia, vai halvemman mainoksilla tuetun version. Käyttäjät voivat mainosrahoitteisilla kanavilla alkaa myös mainostamaan itseään ja saavutuksiaan toisilleen.

Tulevaisuuden tieteentekijöille netti voi olla siunaus, koska entistä useampi tutkimustulos tai tilastodata löytyy sieltä. On kehitetty myös entistä parempia, helppokäyttöisempiä ja nopeampia tiedonlouhintatyökaluja, joilla uusia tutkimuksia (myös markkinatutkimuksia) saa sorvattua. Mahdollisesti syntyy oma tiedonetsijäammattikuntansa, joka saa toimeksiantoja (pseudo)tutkijoilta ja muokkaa (tai vääristää) halutunlaiset tulokset. (Tätä varten voidaan toki kehittää hienostuneita puppugeneraattoreita ja nettiä valetilastoilla täyttäviä ohjelmistoja, joiden ansiosta aggressiivista tuotemainontaa on enää vaikeampi erottaa 'oikeasta' tiedosta.) Tulevaisuuden tutkijoilla on myös käytössään entistä enemmän laskentakasiteettia, koska netissä on joko ilmaiseksi saatavilla tai vuokrattavissa laskentakapsiteettia. Myös ideoita ja ajatuksia myydään ja kaupataan entistä tehokkaammin verkossa.

Osa nettikäyttäjistä tyytyy vain kuluttamaan muiden mielipiteitä ja julkisesti jaossa olevaa jatkuvaa viihdetulvaa. Heitä kutsutaan nettisyrjäytyneiksi tai uusavuttomiksi nettiaddikteiksi. Nettierakoiksi kutsutaan niitä, jotka suostuvat kommunikoimaan muiden kanssa vain fyysisesti, kasvotusten. Se on kuitenkin entistä vaikeampaa, koska kansakunnat pelkäävät väkivaltaa, ulkomaailman onnettomuuksia ja pandemioita.

Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää osata hallita omaa tiedon- ja viihteenjanoaan. Ehkäpä kouluihin tulee omaksi oppiaineekseen 'Tiedonhallinta', jonka tarkoituksena on vain löytää oma sisäinen katkaisin, jolla jatkuva tietotulva ja sen kiihottama mielikuvitus saadaa kytkettyä edes hetkeksi lepotilaan.

Ihmiskunnan kilpailuhenkisyys ja mainoshakuisuus on niin rajatonta, että syntyy entistä mielikuvituksellisempia ja 'sairaampia' kilpailuja ja ennätystehtailuja. Tulevaisuudessa väki nielee minikokoisia nettikameroita, jotta selviäisi kenellä on valtakunnan pisin peräsuoli tai eniten pukamia, tai hyppää kallioilta, jotta 'hurjin karjuja' -kisa ratkeaisi.

Jos nykyiseen Guinnessin ennätysten -kirjaan riittää tuhat sivua, niin tulevaisuudessa siihen tarvitaan miljoona lehteä. (Siksi ko. julkaisu siirretään lopullisesti nettiin reaaliaikaisesti päivitettäväksi - edes maailman kaikkien paperikoneiden tuotos olisi sen julkaisuun riittämätöntä.)

Postiluukusta ei tule enää fyysisiä kirjeitä, sanomalehtiä tai mainospostia, koska kaikki kirjeet ja mainokset lähetetään suoraan kotien 'tablet'-laitteisiin tai vastaaviin seinänäyttöihin. Halukkaat voivat ostaa erillisiä mainospostisuodattimia, joiden avulla kodin viihdekeskus ei ylikuormitu suoramarkkinoidusta roskapostista.

Työskentelytapa mullistuu seuraavien vuosikymmenien aikana, koska tietotekniikkakin mullistuu ja tietoa on jaossa enemmän kuin tarpeeksi. Muodostuu 'tietojohtajien' ammattikunta, joka yrittää suostutella nettimaleksijoita mukaan erilaisiin toimeksiantoihin ja projekteihin. 'Tietojohtajat' ovat riittävän laiskoja tai lahjattomia tajutakseen, että he eivät pysty yksin toteuttamaan suuria visioitaan ja muita harhojaan, vaan tarvitsevat niiden tekemiseen uutterampaa, sinnikkäämpää, 'kapeakatseisempaa', mahdollisimman pieniin palkkioihin tyytyvää ja helposti manipuloitavaa nettikarjarjaa.

Kehitysmaiden verkostoituminen tajoaa loistavat mahdollisuudet utopististenkin ohjelmistohaaveiden toteutumiseen, koska köyhyydessä elävät ovat halukkaita tarttumaan pienipalkkaisiin, lyhytkestoisiin toimeksiantoihin.

Voisiko ajatella ohjelmointikaaviohistorioin olla mahdollista selvittää asioita, jotka kiinnostavat ammatissaan tai vapaa-aikana Internetiä käyttäviä?

Vuosi 2225 ...

"Runsaan parin sadan vuoden päästä töitä tekevät virtuaalityöntekijät. Fyysisillä ihmisillä on siis koodattuja sivupersoonia, jotka kommunikoivat keskenään työelämässä ja hoitavat tietotyön vaatimat ongelmat. Kukin voi ohjelmoida itse omat virtuaalipersoonansa tai ostaa niitä 'virtuaalikaupasta', ja niiden määrä riippuu tarpeesta, varallisuudesta tai (ohjelmointi)kyvykkyydestä ja älykkyydestä ja tavoitellusta elintasosta. Näin ihmiset - ainakin kehittyneissä tietoyhteiskunnissa - voivat lopullisesti erottaa oman minänsä työminästään. Mitä enemmän tai mitä 'korkeammassa' asemassa henkilöllä on työminiä, sitä suuremmista ansioista - virtuaalisista tai todellisista - hän voi nauttia.

Voisi luulla, että virtuaalimaailma takaa virtuaalisen kuolemattomuuden tai että virtuaalimaailma ylikuormittuu, koska sinne 'syntyy' koko ajan lisää virtuaalihahmoja. Näin ei kuitenkaan käy, koska myös siellä virukset, sodat ja pahantahtoiset hahmot jylläävät. Sen takia virtuaali-ihmiset kuolevat, sairastuvat ja vammautuvat aivan kuten nykyihmisetkin. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi niitä pitää siis aktiivisesti hoitaa ja ylläpitää uudella tietämyksellä. On toki perustettu automaattisia (virtuaaliyhteiskunnankin ylläpitämiä) hoitamoita virtuaali-ihmisille, mutta kaikki eivät niihin luota, koska niissä pesii eksoottisia ja tappavia virtuaalisia sairaalaviruksia (V-MRSA). Siksi rikkaimmat virtuaali-ihmiset hoitavat omaa hyvinvointiaan yksityispraktiikoilla ja hankkivat lisävarallisuutta yksityisissä virtuaalipankkiiriliikkeissä, jotta voivat ostaa lisää kalliita virtuaaliominaisuuksia ja päähänsä virtuaalisista pääomaa."

... paljon on aikaa siis.

Perustuen nettisisältöjen räjähdysmäiseen kasvuun, nettisosiaalisten palveluiden jäsenmäärän huikeaan lisääntymiseen ja ihan vain aikaisempiin arvioihin riippuvuuksista ja vapaan tiedon jaon koukuttavuudesta saadaan ennuste vuodelle 2020: Anonyymien Nettiholistien Assosiaation jäsenmäärä on suurempi kuin A3-sisarjärjestöllä. Mitä sitten tehdään? Kuka kustantaa hoitokulut?

Pitäisikö jo ennalta alkaa tutkia, miten nettiriippuvuutta voidaan hoitaa, miten suuria kustannuksia siitä aiheutuu ja miten hoidot kustannetaan? Ehkä osa Ylen, ja tietenkin kaikkien muidenkin mediafirmojen, tuloista pitäisi jo ennalta ohjata nettiriippuvuuteen erikoistuneiden psykiatrien, psykologien ja terapeuttien kouluttamiseen sekä oireiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Jos laajakaistayhteydet ja kännykkäliikenne vain halpenee, mutta taantuma ja työttömyys ohjaavat kuluttajat halvimpien ja helpoimmin saavutettavien viihdemuotojen piiriin eli katsomaan telkkua ja surffaamaan netissä, niin nettiriippuvuuden lisääntyminen ja yhteiskunnallinen eristäytyminen tai passivoituminenkin on suorastaan odotettavaa. Jos työssä on lisäksi pakko käyttää nettiä, niin onko työnantajalla jotain korvausvelvoitteita nettiholistin altistamisesta?