Mitä jos kokisit sen itse?
Mari on asiantuntijatyössä Ylen strategiaosastolla
Muuttuisitko, jos kävelisit paahtavassa auringossa aavikolla läpi pakolaisleirin, parakkien ja telttojen, joita 84 000 syyrialaispakolaista on pakotettu pitämään kotinaan? Miten ohjeistaisit teini-ikäistä lastasi viikonlopun juhliin, jos olisit joutunut raiskatuksi kotibileissä? Kuinka haltioissasi olisit, jos pääsisit istumaan kauneimman maalauksesi tai historian merkittävämpien tapahtumien maisemaan? Virtuaalitodellisuuden ennustetaan muuttavan maailmamme. Virtuaalitekniikka, kuten virtuaalinäytöt ja älypuhelinnäytöt, on vielä kömpelöä ja raskasta käyttää, mutta sen avulla voimme halutessamme kokea asioita syvemmin ja kasvattaa empaattisuuttamme - ja tehdä sillä rahaa. Peliteollisuuden vetämänä myös muun teollisuuden odotetaan kääntävän virtuaalipotentiaalin rahaksi, sillä se mahdollistaa ongelmien ratkomisen todellisessa ympäristössä ennen kuin tuote tai palvelu on markkinoilla. Ja se tuo säästöjä.
The Washington Post kirjoitti toukokuun alussa miten ulkoiluvaatteita valmistava North Face kosiskelee asiakkaita takaisin kauppoihin tarjoamalla heille mahdollisuuden tehdä base hyppy - virtuaalisesti. Myös terveys ja hyvinvointiin, arkkitehtuuriin ja oppimiseen liittyvien liiketoimintojen odotetaan löytävän uusia mahdollisuuksia ja tulonlähteitä virtuaalitekniikan onnistuessa lyömään läpi kuluttajamarkkinoilla.
Vahvimmillaan virtuaalitodellisuus on kuitenkin kokemuksellisuudessa.
Virtuaalitodellisuuten erikoistunut tuotantoyhtiö VRSE.works, Samsung ja YK toteuttivat alkuvuodesta virtuaali elokuvan “Clouds over Sidra”, joka kertoi 12-vuotiaan syyrialaistytön oloista pakolaisleirillä Jordaniassa. Filmi esitettiin tammikuussa Davosissa World Economic Forumiin osallistuville yhteiskunnallisille vaikuttajille ja talousjohtajille, tarkoituksena antaa päätöksentekijöille vaikuttavampi ja syvällisempi kuva ihmisistä hyvin haavoittuvassa tilanteessa.
Virtuaalinen tarinankerronta on huimassa nousussa myös filmiteollisuudessa. Tammikuun Sundance Film Festival -tapahtumassa esiteltiin joukko virtuaalitodellisuutta. Mukana oli myös Rose Trochen 12 minuuttinen The Party -elokuva, joka kertoi deittiraiskauksesta, kahdesta näkökulmasta, raiskaajan ja raiskatun. Katsoja vietiin vaikeaan ja järkyttävään tilanteeseen, ilman että hän pystyi tilanteeseen vaikuttamaan.Kritiikki osuukin filmiteollisuuden 360º -tekniikan vuorovaikutuksen puutteeseen. Peliteollisuudessa tekniikka mahdollistaa todellisen tuntuisen osallistumisen ja vaikuttamisen lisälaitteiden avulla.
Silti vahvan läsnäolon rakentaminen uudella tekniikalla luo tarinankerronnalle uusia ulottuvuuksia ja se voi myös sulautua osaksi journalismin keinoja.
Amerikkalainen Vice News toteutti ensimmäisen virtuaalisen uutislähetyksensä Washingtonin joulukuun 2014 poliisiväkivaltaa vastustavalta marssilta. 360º -kamerat pidettiin koko ajan liikkeessä, jotta filmi mahdollisti katsojien kokemuksen nähdä, kuulla ja tuntea mieltään osoittavat ihmisjoukot.
Virtuaalitekniikka voi myös muuttaa mahdottoman mahdolliseksi.
New Yorkilainen animaattori Cauley Mackenzie toteutti Vincent van Goghin maalauksen The Night Café uudestaan hyödyntämällä uutta 3D-tekniikkaa. Sen avulla voidaan tutkia Vincent van Goghin maailmaa uudesta kulmasta, kävellä hetki maalauksen sisällä.
Mihin kaikkeen uusi virtuaaliteknologia voi meidät kehittyessään viedä? Jos meillä olisi mahdollisuus kulkea läpi elävän maailmanhistorian, tekisimmekö samat päätökset kuin nyt?
Jotta uusi virtuaaliteknologia ei jäisi vain viihteeksi peliteollisuuteen, mitä meidän pitäisi sillä taltioida ja tarinoida, jotta seuraavat sukupolvet tekisivät parempia päätöksiä?
Sillä voi olla, että he voivat kokea aikamme uudestaan.
