Ville Tikka ja Nuppu Gävert: palveluita tulisi kehittää nykyistä enemmän aktiivisille median tuottajille
Tiedätkö kuka on maailman suosituin TV-tähti? Ehkä Oprah? Vai sittenkin Simon Cowell? Ei, väärin molemmat. Katsojamäärissä suurin on ruotsalainen vloggari Felix Kjellberg eli PewDiePie, joka tekee pelivideoita YouTubeen. Hänen kanavallaan nimittäin on yli 33 miljoonaa tilaajaa ja hänen videoitaan katsotaan satoja miljoonia kertoja kuussa, yhteensä niitä on katsottu jo yli 7 miljardia kertaa.
Media ei ole enää vuosiin ollut entisensä, kun demokratisoituneet ja nopeasti kehittyneet mediateknologiat ovat mahdollistaneet yhä useammalle pääsyn tietoon ja mediatuotannon työkaluihin. Eilisen yhdeltä monelle katsojalle tai lukijalle suunnatun viestinnän sijaan kyse on monensuuntaisesta ja hyvin verkostuneesta mediatuotannosta. Yleisöjen sijaan palveluita tulisi kehittää nykyistä enemmän aktiivisille median tuottajille, joista yhä useampi osallistuu innoissaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä merkityksellisten sisältöjen tuottamiseen.
Arvonluontia tulee ymmärtää verkostuneen mediatuotannon näkökulmasta. Tällöin uutisointi yhteiskunnan asioista, kantaaottavat yhteiskunnalliset ohjelmasisällöt tai edes vaikuttavuuteen pyrkivät kampanjat eivät riitä. Näiden lisäksi tarvitsemme avoimia toimintamalleja, kutsuvia ja osallistavia tekemisen alustoja sekä kiinnostavia yhteisöllisiä palveluita, jotka mahdollistavat yhä useamman suomalaisen osallistumisen omaehtoiseen ja yhteiseen mediatuotantoon.
Toki käsittelemällä yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, kuten ilmastokriisiä tai eriarvoisuutta, sekä informoimalla ja herättelemällä ihmisten kiinnostusta tärkeisiin aiheeseen onnistutaan luomaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttta. Vielä kun ihmiset ja yhteistyötahot otetaan laajemmin mukaan sisällöntuotannon eri vaiheisiin – aina aiheiden löytämisestä niiden valitsemiseen ja kehittämiseen – mahdollisuudet yhteiskunnalliseen arvonluontiin kasvavat. Nimittäin, mitä useammat pääsevät vaikuttamaan sisältöjen tuottamiseen, sitä todennäköisemmin aiheet ja lähestymistavat koskettavat asianomaisia. Samoin tuottamiseen osallistuneet ovat alttiimpia jatkamaan toimintaa aihepiirin parissa ja tuomaan omat viiteryhmänsä mukaan keskusteluihin, kuten esimerkiksi Docventures -sarjan innoittamissa sosiaalisen median keskusteluissa on hyvin tullut esille.
Tällä hetkellä Ylellä on käynnissä kaikille avoin osallistava Kipinä -kokeilu, joka kutsuu ideoimaan ja kehittämään yhdessä uusia sisältöjä ja palveluita. Kipinän ideointivaihe jatkuu 15.1.2015 asti, jonka jälkeen ideoista äänestetään parhaat jatkokehitykseen ja lopulta parhaaksi valittu idea viedään luonteestaan riippuen joko prototyypiksi tai suoraan tuotantoon.
Kipinä on innostava alku avoimemmalle mediatuotannolle, mutta voisiko Yle avautua jatkossa vielä enemmän maksimoidakseen mahdollisuutensa yhteiskunnalliseen arvonluontiin?
Sisältöjen ja palveluiden tuottajasta avoimeksi media-alustaksi
Yhteiskunnallisessa arvonluonnissa on olennaista, että organisaatio ei keskity vain tuottamaan sisältöjä ja palveluita sisältöjen kuluttamiseen, vaan näkee itsensä myös alustana, joka auttaa ketä tahansa tuottamaan organisaation avustamana merkityksellisiä palveluja ja sisältöjä. Vaikka alustamaisuus tarkoittaa osittaista luopumista kontrollista sisältöjen laadun ja määrän suhteen, mahdollistaa se aivan uudenlaisen ja uudella tavalla elinvoimaisen mediaekosysteemin synnyn.
Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi jaettuun mediantuotantoon keskittyvien palvelujen ja työkalujen avulla, mitkä antavat monipuoliset edellytykset useille ulkopuolisille tahoille hyödyntää Ylen laajaa osaamista ja resursseja yhteiskunnallisten päämäärien hyväksi. Mallia voi ottaa vaikka The Guardianista, jonka vuonna 2010 alkanut The Open Platform -hanke on avannut sen keskeisiä tietoresursseja ja sisältöjä, jotta Guardian ei vain “ole verkossa vaan tulee olennaiseksi osaksi verkkoa”.
Käsittelimme kahdessa aikaisemmassa blogikirjoituksessa Ylen uusia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Nämä pohjautuvat yhdessä Yle Strategian kanssa toteutettuun selvitykseen (PDF), jossa kuvattiin kuusi uutta roolia laajemman arvon synnyttämiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nyt esiteltävät viimeiset kaksi roolia keskittyvät uusien toimintaedellytyksien luomiseen niin muille media-alan ammattilaisille ja yrityksille kuin luoville ihmisille ja yhteisöille yleensä.
Kuinka Yle voisi olla suomalaisen media-alan kovin kiihdyttäjä?
Käytännössä uudenlainen osallistaminen tarkoittaa myös avoimempaa ja aktiivisempaa yhteistyötä suomalaisen media-alan kanssa. Kenties Yle voisi pyrkiä auttamaan tai ottamaan laajemmin mukaan pieniä tahoja ja huipputekijöitä uusien formaattien ja sisältöjen kehittämiseen sekä rakentamaan uusia kumppanuuksia media-alan ja luovan alan kehityksen vauhdittamiseksi?
Media-alan edistäminen voisi tapahtua esimerkiksi hyvin resursoitujen ‘mediakiihdyttämöjen’ avulla tai Apps 4 Finland -tyyppisten kehityshankkeiden kautta, mitkä hyödyntävät mediakentän nykyistä verkostomaista rakennetta ja pyrkivät uudenlaisten toimintatapojen, liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden kehittämiseen. Keskeistä näyttäisi olevan yhä parempien, pidempien ja useampien siltojen rakentaminen eri tahojen, tekijöiden ja kumppaneiden välille, koska merkittävät media-alan innovaatiot ja huippusisällöt syntyvät vain oivaltavissa ja laadukkaissa yhteistyökuvioissa.
Yle voisi myös pyrkiä tuottamaan kansainvälisen tason huippusisältöjä yhdessä Euroopan kiinnostavimpien ja parhaiden yhteistyötahojen kanssa. Myös pohjoismainen yhteistyö voisi tuottaa esimerkiksi lisää laadukasta TV-draamaa, sen sijaan että suuri osa tehdään nyt puhtaasti kotimaisin voimin. Draama kun voi synnyttää vahvoja reaktioita yhteiskunnallisiin ilmiöihin käsitellessään vaikeita ja ajankohtaisia kysymyksiä rohkein tavoin.
The Walt Disney Companyn hiljattain lähes miljardilla dollarilla hankkima Maker Studios, on yksi mielenkiintoinen esimerkki uudenlaisesta alustamaisesta mediatuotantomallista. Maker Studios toimii alustana laajalle joukolle ‘media makereita’, joiden pääasiallisena välityskanavana toimii YouTube. Se pyrkii auttamaan vloggareita ja tubettajia tarjoamalle heille palveluja, työkaluja ja erilaisia sovelluksia kiinnostavampien sisältöjen tuottamiseen ja oman sisällöntuotantobisneksen kehittämiseen ja pyörittämiseen.
Miten Yle pystyisi voimaannuttamaan luovat ihmiset ja yhteisöt?
Toisaalta Ylen uutena tehtävänä voi olla myös uusien edellytysten luominen kaikille suomalaisille monipuolisen kulttuurin luomiseen, taltioimiseen ja jakamiseen ensiluokkaisten mediatyökalujen, resurssien ja kanavien avulla. Ehkäpä Yle Areenan alustaa voisi avata lisää, esimerkiksi kehittämällä Areenalle oma “speakers corner”, joka voisi toimia sekä podcast- ja vloggaus-studiona että kanavana ihmisten ja yhteisöjen tuottamille sisällöille. Yle ja toimittajat voisivat toimia kuratoriaalisessa roolissa ja poimia yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita sekä auttaa levittämään kiinnostavia ihmisten tarinoita muissa Ylen mediakanavissa.
Yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia kokeiluhankkeita kannattaa todennäköisesti tehdä verkostuneiden mediateknologioiden ja uusien luovien yhteisöjen eturintamassa. Nuoret ovat tässä ilmeinen yhteistyötaho, koska nuorilla on yleisesti sekä parhaat mediantuotantotaidot että kovin into käyttää palveluita ja kanavia hyödykseen. Rohkean kokeilukulttuurin hengessä esimerkiksi nuortenohjelmien tuotantoa voisikin miettiä uusiksi ‘tube-sukupolven’ näkökulmasta. Tällöin nuorille ei vain tuoteta ohjelmia tai tarjota mahdollisuuksia osallistua Ylen tuotantoon, vaan erilaiset luovat yhteisöt ja yksilöt päästetään toteuttamaan ja jakamaan omia sisältöjään vapaasti avointen vloggarialustojen, crossmedia-konseptien, mediatyökalujen ja jaettujen tilojen ja muiden keskeisten resurssien avulla.
Nämä avoimet digitaaliset hiekkalaatikot ja uusien sisältökokeilujen leikkikentät voisivat parhaimmillaan olla hyvin luovia ympäristöjä, joissa on lupa tehdä asioita toisin ja lupa myös välillä epäonnistua. Vain näin niissä voi syntyä median uusia kiinnostavia ilmiöitä ja uuden sukupolven kovia ammattilaisia, jotka osaavat ja uskaltavat tarttua rohkeasti yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin.
***
Ville Tikka on Wevolven strategiajohtaja ja Nuppu Gävert tutkimusjohtaja. Kirjoitus on viimeinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokaisessa kirjoituksessa on avattu arvonluonnin uusia malleja sekä esittelty tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).
Aikaisemmat blogikirjoitukset:
