Pyörämatka keventää kirjoittamisen raskasta prosessia
Kirjankirjoituksen raskas prosessi on ohi. Viimeiset mäet ja hellepäivät Kaakkois-Aasian-kirjan vääntämisessä menivät niin pahasti maitohapoille univelan vuoksi, että reilu vuorokausi vihoviimeisen oikoluvun jälkeen väitin lapsilleni, että olen vihdoin saanut gradun valmiiksi. Parin minuutin viiveellä havahduin itse ihmettelemään väittämääni. Yliopistolopputyön valmistumisesta on kaiken kaikkiaan 16 vuotta, mutta yhä ylipitkäksi venyneen projektin haamu kuikuilee jostain esiin.
Ensimmäiset viikonloput tekstien, kuvien ja karttojen kustantajalle luovuttamisen jälkeen menivät puoliusvassa fillarimessujen esityksiä valmistellen. Stressitaso pysyi sopivan vaativana. Vasta messujen jälkeisenä viikonloppuna havahduin siihen, ettei ohjelmassa olekaan mitään pakollista pitkään lykättyjen arkisten peruspuuhien lisäksi. Jämähdin tv:n eteen katsomaan italiaksi dubattuja keskinkertaisia poliisisarjoja ja elokuvia. Irtioton typerryttämänä poljin töihin jäätyneiden sohjourien naristessa renkaiden alla. Ritisevän innostava ääni onnistui nostattamaan vahvan kaipuun: matkalle pitää päästä fyysisesti, mutta myös psyykkisesti.
Toki jokainen työmatka on jo matkalla oloa, reilussa puolessa tunnissa ehtii kokea kaikenlaista. Korvien välisten elämysten lisäksi työmatkoillakin sattuu monenlaisia tilanteita. Viimeksi hajosi yllättäen teräksinen vasemman polkimen kampi, sen jonka piti olla lähes ikuinen korvaaja syksyllä hajonneelle alumiinikammelle. Teräskampi ei kuitenkaan napsahtanut poikki niin kuin alumiininen, vaan se aloitti lievän, epäkeskisen oireilunsa ajoissa, ja pääsin Pasilan pyörähuoltoon saakka.
Mutta siis vakaumus isommalle matkalle paluun tärkeydestä. Ostin melko lyhyen mietinnän päätteeksi lentolipun kesäksi Reykjavikiin ja ryhdyin vääntämään kustannustoimittajan kanssa ideaa seuraavasta kirjallisesta projektista. Ajatukseni on työstää eepos arktisesta ulottuvuudesta. Samojen kansien väliin voisi ujuttaa tilityksen viime kesän Jäämeri-matkasta ja tulevasta Islannin-ympäriajosta. Tämä kyhäelmä ehti muhia aihiona jo ennen messujakin mutta turruttavan tv-viikonlopun jälkeen huomasin konkreettisesti, että kaipaan myös kirjoittamista. Se on vahva tapa elää matkat ja niiden monet prosessit uudelleen. Muistiinpanojen, kuvien ja ajatusta kantavan taustamusiikin siivittämänä palaudun tien päälle, ja sopivan irtonaisessa tilassa onnistun hetkittäin jopa löytämään muistinsopukoista asioita, jotka ovat jääneet kirjaamatta matkapäivän väsymyksessä. Myös arkisten työmatkavääntöjen aikana voi ponnahtaa esiin vahvoja takaumia jo poljetuilta etapeilta.
Olen useammalla polkupyörämatkalla joka päivä, ja se pitää mielen virkeänä. Se auttaa kestämään kirjankirjoittamisen raskaan prosessin.
-------------------------
Ps. Teksti-TV:n sivuilla on ilmestynyt arvio tuoreesta kirjastani Polkupyörällä Thaimaasta Vietnamiin: Hymyn voimaa ja sodan jälkiä. Katsauksen on laatinut Pariisissa asuva free lance -toimittaja Antti Parkkinen, jonka erikoisosaamista on shakkikirjojen ja -turnauksien arviointi.
2 kommenttia
Su 27.03.2011 @ 18:08
Eipä voi kuin kiittää mahtavista matkatunnelmista, uusinkin kirja on taattua laatua. Vielä on hiukkasen kirja kesken, olen malttanut olla ahmimatta, vaikka kestäähän tuokin useamman lukukerran :-) Hienoa että lisää seikkailuja on luvassa.
Näyttää täällä suomessa olevan aika paljon kaltaisiasi matkapyöräilijöitä, harmi vaan ettei heistä kukaan ole innostunut kirjailijan uralle, tietääkseni. Olisi todella mahtavaa lukea esim. Mauno Wilkkisen seikkailusta, 8 vai 9 vuottakohan hän polki maapalloa ympäri, varmaan on monenlaista sattunut. Antti Arve seuraili Wilkkisen "esimerkkiä" ja poljeskeli hänkin useamman vuoden maailmalla. Fillarilehteen hän kirjoitti artikkeleita matkastaan, mutta enempikin olisi kelvannut :-) Salmisen Jukka taitaa olla tällähetkellä reissunpäällä, fillariin hänkin kirjoittelee, netin lisäksi. Tuleeko sulla seurattua muiden seikkailuja? Olisi varmaan kiinnostava kuunnella/lukea kun Rämö, Arve ja Salminen keskustelisi matkapyöräilystä. Olisi sopivasti aika- ja ikä perspektiiviä.
