Paska juttu

Vesivessa on meille itsestäänselvyys emmekä mieti mitä tuotoksillemme tapahtuu sen jälkeen, kun ne jättävät meidät.

Puhdistettu vesi kuljettaa aikaansaannoksemme toisten huoleksi. Pois silmistä, pois mielestä.

Huuhtelukäymälä ei takaa jätevesien puhdistusta – pikemminkin päinvastoin. Kun jossain maailman kolkassa istumme porsliinille ja laskemme lastimme veteen, voimme lyödä vetoa, että ne päätyvät sellaisenaan lähimpään vesistöön. Näin myös monessa EU:n kaupungissa.

Huono sanitaatio on maailman suurin ja tappavin katastrofi. Hoitamattomat ihmisulosteet saastuttavat vesistöt ja tappavat joka päivä tuhansia ihmisiä, enemmän kuin esimerkiksi AIDS.

Joka kolmas maapallon ihminen elää ilman käymälää. Aliravitsemuksen suurin syy ei olekaan ruoan puute, vaan ulosteiden levittämät sairaudet. Kaikki voisi olla toisin.

Uutta elämää

Oikein hoidettuina tuotoksemme synnyttävät uutta elämää. Jokainen meistä pystyisi omalla tuotannollaan kasvattamaan omat viljansa. Köyhinkin ihminen tuottaa lannoitteita, ei jätettä. Pellosta pöytään ja takaisin pöytään.

Paska juttu on paska juttu riippuen ulostamamme tavaran käsittelystä. Se voi olla joko huonoa ongelmallista jätettä tai hyvää tuottavaa kansantuotetta. Unohtamatta että tuotoksemme, tuo varmuudella uusiutuva luonnonvara, on oivallinen kulttuuris-historiallis-mikrobiologinen tutkimuskohde sekä loputon huumorin lähde.

Huussifilosofin sanoin, käymäläkulttuuri on vain vajaan vuorokauden ruokakulttuuria nuorempi!

Osa 1 Tuotteen historiaa

Mitä oli ennen vesivessaa? Mitä sitten tapahtui?

Luonnossa ei synny jätettä, vaan kaikki käytetään hyväksi. Ihmisen ulosteet ovat olleet osa tätä kiertokulkua. Niistä tuli ongelma vasta, kun ihmiset jämähtivät paikoilleen ja alkoivat lisääntyä.

Antiikin Kreikka oli haiseva kauhistus, Rooma käymäläkulttuurin valopilkku, jonka Keskiaika pimensi. Aikakaudesta riippumatta myös kuninkaalliset ja kauniit naiset ovat paskoneet ja moni istunto on ollut historiallisesti merkittävä.

Ennen kansantuotteemme kärrättiin pelloille tuottamaan uutta satoa. Mutta sitten keksittiin ryhtyä käyttämään vettä tuotostemme siirtämiseen pois silmistä. Mitä siitä mahtoikaan seurata?

Osa 2 Vesitetty tuotos

Pitääkö tuotos välttämättä molskauttaa juomaveteen? Voiko ulkohuussin tuoda sisälle kotiin?

Sokea innostuksemme vesivessaan juontaa juurensa hoitamattomasta pihanperän paskahuussista, jonka lemua yritettiin vaimentaa kalkilla. Moderni ekosanitaatio on kuitenkin jotain ihan muuta: ympäri vuoden sisätiloissa toimiva hajuton laitos, johon saa vaikka porsliinipöntön. Sitä ei vain tarvitse vetää.

Nykyihminen haluaa istahtaa porsliinille ja molskauttaa lastinsa juomakelpoiseen veteen. Vesi kuljettaa tuotoksemme pois silmistä ja mielistä. Haja-asutusalueella jäteveden matka imeytyskentälle, pienpuhdistamoon tai umpikaivoon saattaa olla vain parikymmentä metriä. Ja sitten maksamme tuhansia euroja, että saamme veden taas erotettua ulosteistamme.

Voisimmeko saada tuotteemme tuottamaan?

Osa 3 Kansainvälinen tuotos

Jos intialaisetkin saisivat huuhtelukäymälät?

Ihmisen tuotos on hoitamattomana ihmisen pahin uhka. Sen levittämät pöpöt, loiset ja muut madot tappavat joka päivä tuhansia ihmisiä, enemmän kuin AIDS. Joka kolmas ihminen elää ilman käymälää. Aliravitsemuksen suurin syy ei olekaan ruoan puute, vaan ulosteiden levittämät sairaudet.

Tuotostemme levittämät ravinteet rehevöittävät ja saastuttavat maapallon vesivarat.

Voi vain kuvitella mitä tapahtuu, kun vesivessat yleistyvät Kiinassa tai Intiassa.

Jopa vauraan EU:mme alueella on suurkaupunkeja, jotka päästävät paskansa puhdistamatta vesistöihin.

Mitä tekemistä Brysselillä on tämän kanssa?

Osa 4 Paha tuotos, hyvä tuotos

Miten olisi, saisiko olla ihmisvirtsaa lannoitteeksi? Paskalietteestä tehtyä multaa pellonparannukseen?

Huonosti hoidettuina tuotoksemme tappavat ja saastuttavat, oikein kohdeltuina ne synnyttävät uutta elämää. Jokainen meistä pystyisi omalla tuotannollaan kasvattamaan omat viljansa. Siis ilman keinolannoitteita.

Pissa on lähes täydellinen ravintoliuos, kunhan sen aromeja ei päästä hukkaan ja sen muistaa laimentaa. Kompostoitu kakka estää maan köyhtymisen ja torjuu eroosiota.

Kuinka tästä yhtälöstä selviävät Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamo ja energiakasvin kasvattaja?