Tuomas Enbuske - Sivistyksen käsikirja

Tuomas Enbuske - Sivistyksen käsikirja kertoo, mitä sivistyneen ihmisen pitää maailmasta tietää.

Ohjelmasarjan katsottuasi osaat keskustella ihan mistä vaan; taloudesta, kulttuurista, taiteesta ja jopa urheilusta.

Mitkä taulut ovat merkittäviä? Miten talous toimii? Miksi Suomi itsenäistyi?

Tuomas Enbuske tapaa ihmisiä, jotka kertovat persoonallisella tavallaan siitä, mitä kutsutaan länsimaiseksi kulttuuriksi. Tärkeintä ei ole sanoa kaikesta kaikkea, vaan se olennainen ja muutama hauska anekdootti päälle.

 

10.6. Suomen historia

Viimeisen sadan vuoden aikana maamme on noussut köyhästä takapajulasta maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua. Mitä hemmettiä me sitten olemme?

Miksi Suomi on itsenäinen kristitty maa, jossa puhutaan suomea ja ruotsia? Ketkä historian henkilöt ja maailmanpolitiikan tapahtumat tähän vaikuttivat?

Historian tutkija Tuomas Heikkilä analysoi myyttiä Lallista, joka on ensimmäinen tarina Suomesta ja suomalaisista. Oliko koko heppua edes olemassa, ja mistä suomalaisuus sitten sai alkunsa?

Anu Lahtinen vie meidät keskiaikaiseen Turkuun, jolloin elettiin osana Ruotsia. Millaiset kuninkaat meillä silloin oli ja millaista oli perusarki, kun eläimet paskoivat suoraan kadulle ja puhdasjuomavesi oli tiukoilla?

Henrika Tandefelt kertoo Porvoon valtiopäivien tapahtumista. Tuolloin siirryttiin Venäjän vallan alle, ja tsaari tuli hurmaamaan suomalaisia. Promokiertue synnytti myös romanssihuhuja. Tsaarin salarakas!

Historian dosentti Marja Jalava käy läpi itsenäisen Suomen asettautumista maailman kartalle, ja miten sotakorvaukset auttoivat suomalaisen teollisuuden kasvua. Tämän lisäksi Tuomas Enbuske käy läpi suomalaista sotahistoriaa, jonka plus-miinus tilasto on karua katseltavaa.

 

17.6. Klassinen musiikki

 Miksi ihmeessä kapellimestari on aina orkesterin tähti, vaikka muusikot tekevät työn? Kuka on keksinyt mollin ja duurin? Miten sinfoniaorkesteri toimii ja mitä oopperasta tulee tietää?

 

24.6. Länsimainen kuvataide

Sivistyksen käsikirja kertoo, mitä sivistyneen ihmisen pitää tietää länsimaisesta kuvataiteesta. Mitä erikoista on Mona Lisan hymyssä? Miksi Michelangelon patsaat ja freskot jäivät historiaan? Miten arvioida nykytaidetta, ja kuinka media on vaikuttanut sen sisältöön?

Professori, kuvataiteilija Silja Rantanen kartoittaa kuvataiteen historiaa ja kertoo, miksi meillä ylipäänsä on tarve maalata. Siis tehdä kuvataidetta.
Museonjohtaja Ira Westergård kertoo renessanssin merkityksestä ja mestareista.

Taidehistoriaan perehtynyt Asko Mäkelä selvittää, mikä on nykytaidetta ja miksi joistakin taiteilijoista tulee kuuluisia, ja kuvataiteilija Ernst Billgren kertoo, miten taidemaalauksia tulisi katsoa.

Ei se loppujen lopuksi ole niin vaikeaa. Keskivertosuomalaiset käyvät Kari Cavenin taidenäyttelyssä ja tekevät hänen johdollaan itse kuvataidetta. Mon dieu!

 

1.7. Arkkitehtuuri

Miksi talot näyttävät siltä miltä näyttävät? Mitä ovat asumiskoneet? Ovatko lähiöt niin rumia kuin väitetään? Kuka ihme oli Le Corbusier? 1920-luvulla sattui ja tapahtui, miten se vaikuttaa meihin?

Julkiset ja yksityiset rakennukset ovat jatkuvasti läsnä elämässämme, mutta kuitenkin tiedämme niistä varsin vähän. Mitkä rakennukset ovat tietämisen arvoisia ja ketkä ovat ne suunnitelleet?

Taidehistorian professori Riitta Nikula käy läpi rakennustaiteen historiaa ja tyylisuuntia antiikin temppeleistä Helsingin empirekeskustaan.

Arkkitehti Esa Laaksonen kertoo, mikä teki Alvar Aallosta suomalaisen arkkitehdin ylitse muiden ja miten hänen kätensä jälki näkyy kodeissamme tänäkin päivänä.

Tommi Lindh avaa usein rumiksi moitittujen lähiöiden mysteeriä. Miksi rakennukset näyttävät sellaisilta ja miksi niitä pitää suojella?

Keskivertosuomalaiset kertovat minkälaisessa talossa haluaisivat asua, mikäli se ei olisi rahasta kiinni. Tältä pohjalta arkkitehti Trevor Harris suunnittelee suomalaisen unelmatalon.

 

8.7. Filosofia

Filosofien kanonisoituja fraaseja hoetaan kun halutaan olla fiksuja, mutta mikä merkitys niillä on ajattelullemme?

Tutkija Tuukka Tomperi tarjoaa vastauksen tähän kysymykseen ja selvittää, miksi itsestäänselvyyksiä on välillä hyvä miettiä ja jopa kyseenalaistaa.

Filosofi Juha Sihvola kertoo antiikin filosofien merkityksestä nykyiselle ajattelulle. Keskustelussa sivutaan myös Platonista rakkautta sekä kysymystä antiikin nerojen homoseksuaalisuudesta. Mikäli se jotakuta kiinnostaa.

Akatemiatutkija Martina Reuter analysoi valistusaikaa ja sen filosofista ajattelua. Mitä ihmeellistä on Rene Descartesin lausahduksessa "Ajattelen, siis olen"?

Tuomas Enbuske testaa filosofi Thomas Wallgrenin avustuksella, onko filosofiasta apua käytännön ongelmatilanteissa. Saako puolisoa pettää? Pitääkö kerjäläiselle antaa rahaa vai ei? Saako nakkikioskin jonossa lyödä takaisin?

 

15.7. Kaunokirjallisuus

Länsimainen kirjallisuus pähkinänkuoressa. Vaikka ei olisi lukenutkaan kaikkia maailmankirjallisuuden klassikoita, niiden tarinat vaikuttavat elämäämme. Kari Hotakainen ja romaanin synty.

 

22.7. Raamattu

Raamattuun vedotaan samaa asiaa puolustettaessa ja vastustettaessa. Ohjelmassa paljastuu, että Jeesus ei ollut koti, uskonto, isänmaa -tyyppinen kaveri. Mutta minkälaiseen paratiisiin pääsee, jos uskoo Raamatun sanaan?

Jaakko Heinimäki valottaa Raamatun tekstien syntyhistoriaa sekä Vanhan ja Uuden testamentin sanomaa pähkinänkuoressa. Entä miten selittää ristiriita Raamatun ja tieteellisen maailmankuvan välillä? Tarvitseeko sitä selittää?

Uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom kertoo, mitä evolutiivista hyötyä meille on ollut uskonnoista. Ainakin ne antavat meille yhden mallin, jolla vastata elämän pieniin ja suuriin kysymyksiin.

Akatemiatutkija Susanne Dahlgren selvittää eroa Raamatun ja Koraanin välillä ja ohjelma lopulla kurkistamme filosofian tohtori Jani Närhen opastuksella Raamatun paratiisiin. Keskivertosuomalaiset kokeilevat miltä tuntuu viettää päivä tiukimpien Raamatun sääntöjen mukaan.

  

29.7. Teatteri

Teatteri on aikuisten leikkiä, jossa yleisö teeskentelee näytellyn olevan totta. Länsimaisen teatterin alkukoti oli Antiikin Kreikassa.

Teatterintutkija Pentti Paavolainen kertoo, mistä kaikki oikeastaan alkoi ja miksi ylipäänsä teatteri on sellainen paikka kuin on?

Teatteriohjaaja Juha Hurme pohtii millaista on yhteiskunnallinen teatteri? Mitkä ovat teatterin mahdollisuudet yhteiskunnallisena vaikuttajana? Auttaako köyhyydestä kertova näytelmä oikeasti köyhien asiaa?

Näyttämötyön opettaja Ville Sandqvist kertoo näyttelijän työstä ja eri metodeista, joista nykyiset ja tulevat ammattilaiset voivat työssään harjoittaa. Näyttelijä Sara Paavolainen antaa keskivertosuomalaisille pikakurssin dialogin esittämisestä teatterin lavalla.

 

5.8. Talous

Taloudesta puhutaan kuin uskonnosta. Kukaan ei oikein tiedä mitä tapahtuu, mutta kaikki esittävät tietävänsä. Mutta mitä ihmettä oikein on sosialismi, keynesiläisyys, uusliberalismi tai edes markkinatalous?

Liiketalouden professori Alf Rehn konkretisoi talouden toimintaa ja sen teorioita Turun torilla. Samalla paljastuu, kuinka ihmisten turhamaisuus pitää talouden pyörät pyörimässä. Yhteen sen ilmentymään käydään tutustumassa Antwerpenin timanttipörssissä.

Asiakkaidensa varoja hoitava Janne Sarvikivi kertoo osake-, valuutta- ja rahastosijoittamisen logiikasta. Miksi diilerihuoneissa on televisiot päällä ja miten asiakkaalle kerrotaan huonot uutiset?

Pääekonomisti Timo Tyrväinen kertoo, mihin tarvitsemme pankkeja ja millainen historiallinen rooli niillä on ollut aineellisen hyvinvoinnin nousussa. OECD:n maatutkintalinjan päällikkö Pirita Sorsa vertailee tavallisen kansalaisen ja valtion talouden hoitoa. Onko niissä nyt hirveästi eroa? Tienata pitää ainakin sen verran, mitä kuluttaa. Vai?

  

12.8. Muoti ja pukeutuminen

Pukeutuminen on osa identiteettiä. Kun 80-luvulla teinillä riitti trendikkyyteen Leviksen farkut, niin tänä päivänä koko garderobi on varustettu tunnetuilla vaatemerkeillä.

Mistä nämä nykypäivän klassikot ovat tulleet? Miksi ylipäänsä pukeudumme tällä tavoin? Näihin kysymyksiin vastaa muodintutkija Ritva Koskennurmi-Sivonen, joka luotaa pukeutumisen historiaa ja kertoo, oliko esi-isillämme ensisijaista suojautuminen vai koristautuminen.

Päätoimittaja Sami Sykkö kertoo muotisuunnittelijoiden nimet, jotka aikaansa seuraavan ihmisen on hyvä tuntea ja mitkä ovat muodin pääkaupunkeja. Tuomas vierailee näistä yhdessä.

Vaatturi Sami Eklund opastaa tunnistamaan laadukkaan miesten puvun ja neuvoo, miten tyylitietoinen ihminen valitsee puvun kanssa paidan, solmion ja taskuliinan.

Myös muoti on kulttuuria ja välillä jopa taidetta. Ohjelmassa vieraillaan myös maailman tämän hetken kuumimmassa muotikaupungissa, Antwerpenissä.

 

19.8. Urheilu

“Tärkeintä ei ole voitto, vaan toisen häviö”. Vaikka nykyfilosofit eivät usein näytä urheilijoilta, urheilussa on aina ollut myös vahva filosofia. Se on antiikin aikaan ollut merkittävä osa sivistynyttä, vapaata ihmistä.

Urheilukirjaston Matti Hintikka perehdyttää meidät urheilun ja erityisesti olympialaisten historiaan. Sellaiset järjestettiin aikoinaan erikseen porvareille ja työläisille.

Maratonin Euroopan mestaruuden vuonna 2002 voittanut Janne Holmén kertoo, mikä ajaa ihmisen harjoittelemaan yksin valtavia määriä sekä kuinka paljon tulokset olisivat parantuneet dopingin avulla.

Lentopallovalmentaja Mauro Berruto avaa joukkueurheilun filosofiaa ja hahmottaa sitä, kuinka ryhmästä urheilijoita muovataan voittava joukkue.

Keskivertosuomalaiset opettelevat yleisurheilun saloja Petri ”Elmo” Keskitalon johdolla ja huomaavat, että ei se niin helppoa olekaan - heittää keihästä ja työntää kuulaa.

 

26.8. Ruoka

Ihminen on ainoa eläin, jolle ruokailu on muutakin kuin ravinnon hankkimista. Ruuan äärellä neuvotellaan tärkeitä sopimuksia, tavataan rakkaimpia ja hurmataan. Mitä ruokakulttuurista tulee tietää ja mitä ruuan valmistamisesta tulee tietää?

Kotitalousneuvoja Sirkka King perehdyttää meidät ruuanlaiton perustaitoihin. Kuinka valitaan hyvät raaka-aineet, kuinka monta minuuttia kananmunaa pitää keittää ja mitä työvälineitä jokaisen keittiöstä tulisi löytyä. Tuomas käy läpi maailman keittiöitä. Ranskalainen, italialainen, thai.

Ruokatutkija Yrsa Lindqvist kartoittaa suomalaista ruokakulttuuria. Onko mämmi ainoa supisuomalainen ruoka?

Keskivertosuomalaiset perehtyvät fine diningiin kahden Michelin-tähden kokin Hans Välimäen johdolla. Miksi annokset ovat niin pieniä? Lähteekö niistä edes nälkä? Ja onko se ylipäänsä fine diningin tarkoitus?

 

2.9. Politiikka

Puolueilla ei ole eroa. Miksi oikeisto on oikeisto ja vasemmisto vasemmisto? Miksi taiteilijat ovat usein vasemmistolaisia? Selvitämme myös miten laki säädetään.

Entinen pääministeri Esko Aho muistelee, millaista oli astua kyseiseen hommaan 36-vuotiaana ja keskellä 90-luvun alun lamaa. Miten hallita stressi ja kuinka suhtautua välillä aika tylyyn palautteeseen, jota poliitikon työhön kuuluu varsinkin valtakunnan huipulla.

Tutkija Tommi Uschanov luotaa vasemmiston historiaa ja merkitystä nykyisen hyvinvointivaltion kehityksessä. EVA:n johtaja Matti Apunen analysoi oikeiston roolia ja muuttunutta asemaa Suomessa.

Miten sitten toimii ylikansallinen demokratia? Lähin esimerkki löytyy Euroopan unionista, jonka asemasta puhuu EU-komission ulkosuhteita työkseen hoitava Juha Auvinen. Onko se niin, että missä EU, siellä ongelma?