La 27.02.2010 @ 09:50Rita Trötschkes

Suomi haluaa olla voittoisa lätkämaa

Liekö toista asiaa, jossa suomalaisten luottamus on yhtä vankka kuin usko jääkiekkoilijoiden menestykseen? Ihailen kaikkien urheiluhullujen varmuutta siitä, että Suomen Leijonat pärjää hyvin.

En nähnyt eilistä Vancouverin välieräottelua enkä edes vuoden 1995 MM-kisojen voittoisaa ottelua Ruotsia vastaan. Jääkiekko ei voisi vähempää kiinnostaa minua, mutta kiinnostavaa on se, että ystäväni, tuttavani ja monet kollegani YLEssä odottavat uutta loistokasta juhlahetkeä toiveikkaasti jännittäen - yhä uudestaan. Innokas odotus luo iloisen ilmapiiirin ympärilleen. Se on mukavaa, se.

Eilinen Suomen ja Usan välinen jääkiekko-ottelu oli rökitys suomalaisten itsetunnolle, kun USA takoi kymmenessä minuutissa kuusi maalia Leijonien verkkoon (YLE Uutiset 27.2.2010).

Sanomattakin on selvää, että eilinen kokemus halutaan pian pois muistista, sillä menestykseen uskotaan kuin kiveen. Suomalainen huippupelaaja on leijona eikä lammas.


ps. Suomen mitalisaaliiksi Vancouverin olympiakisoissa arvioitiin 12 mitalia. Ehkäpä tuossa olikin kirjoitusvirhe: sen piti olla 1-2 mitalia...

Pe 12.02.2010 @ 01:46Rita Trötschkes

Tipaton sankari hinkuu viinaa

Olen ylpeä siitä, että YLE nostaa alkoholiongelmat näkyviin faktaohjelmissaan (esim. Lupaus) vuonna 2010. Tähän asti liikajuominen onkin ollut enemmän esillä YLEn draama- ja sketsiohjelmissa, sillä mikä muu voi naurattaa meitä enemmän kuin juovuksissa oleva näyttelijä. Kun suomalaista näyttelijää pyydetään imitoimaan juopunutta, osaa jokainen tehdä sen.

Minua tyrmistyttää jatkuvasti se, että liikajuomista ja vahinkokänniä ei hävetä. Päinvastoin. Suhteellisen selväjärkiset aikuiset naisetkin kertovat kännäilystään iloisin sanankääntein. Miten hassua onkaan se, että juo pullotolkulla ja sitten soheltaa ja nukahtaa kännissä. Ei viikonloppua tai juhlia ilman krapulaa.

Kaikkein surullisinta minusta on tipaton tammikuu. Kuiva kuukausi on liikajuojien ikioma nenänvalkaisuohjelma niille, jotka juovat perseet kaikkina muina kuukausina.

Sanassa ”tipaton” on jotakin hyvin suomalaista, sillä se tarkoittaa puutostilaa, ankeutta ja ikävää.Miksi emme siis voisi viettää mieluummin tipallista tammikuuta? Se olisi paljon sallivampi, myönteisempi ja iloisempi asia kuin tuo itseruoskintatermi ”tipaton”. Emmekö voisi juoda alkoholia tipottain hyvän ruuan kera ympäri vuoden?

Minun puolestani ämpärikaupalla juomista ja känniääliöitä voisi katsoa porukalla vinoon eikä nauraa heille hyväksyvästi. Jos liikajuomista ja alkoholin väärinkäyttöä paheksuttaisiin yhtä tehokkaasti kuten tupakkaa, saattaisi kännääminen jäädä historiaan kuten liikasauhuttelukin. Asenne nimittäin ratkaisee - aina.

TV 1:n tv-ohjelma Lupaus saattaa pelastaa viiden suomalaisen elämän. Hyvä niin. Toivottavasti tipattomat sankarit eivät odota kiellä pitkällä sitä hetkeä, että voivat taas juoda saavikaupalla.
 

Liikajuominen on lempiaiheeni. Kas tässä lisää kannanottojani.

Tuhannen tuubassa olet hetken kuningas

Kossujussille morsian

Viinapullolle pakkopaita

Onko lapsesi nähnyt sinut humalassa?

Voisiko viinalaskuri valvoa juomahimoasi?

 

To 03.12.2009 @ 12:53Rita Trötschkes

Kadonnutta leivostaikaa etsimässä

Mikä voisi olla paras lapsuusmuisto, suloinen kaipaus ja nostalgian ihana momentti? Onko se joku todellinen kokemus vai tunnelma tai tuoksu? Vai onko se vain kaipuuta aikaan, jota ei enää ole?

Minulle hyvä lapsuusmuisto on leivos - se on oikea riemujen rikkaus. Erityisesti kauniit klassikkoleivokset vaikuttavat minuun nostalgisesti. Yhdistän ne hitaaseen maailmaan, joka kerran oli olemassa. Liitän leivokset aurinkoiseen sunnuntai-iltapäivään, jolloin kaupunki lepää ja ihmisillä on aikaa toisilleen. Ylellinen leivos on minulle kuin Ella Fitzgeraldin äänen värinä, puinen lintuhäkki, elokuinen kirsikkapuu, upea orkidea tai isoäidin sädehtivä perintökoru.

Turkulainen ystäväni sanoo, että maalle oli tapana tuoda kaupungin tuliaisina laatikollinen Aschanin baakelseja. - Se oli kerta kaikkiaan hieno juttu, joka aloitti hyvän viikonlopun.

kuva: Pekka Kauranen/YLE

Lapsuuden ihanin hetki oli nauttia äidin kanssa Kluuvikadun Fazerilla perunaleivos tai valita Café Ekbergin tiskistä isoin kilpikonnanleivos. Kluuvikadun isot kahvilaikkunat ovat tänä päivänäkin täynnä taikaa. Siellä näkee hitaan näköisiä herrasmiehiä, porisevia tätejä, kauniita peltirasioita ja vitriinin täynnä leivosluomuksia.

Café Ekberg käyttää edelleen ikivanhaa mekaanista vuoronumerotauluaan. Konditorian puiset tiskit ja hurmaavat myymälähyllyt ovat vallaneet suurimman osan tilasta, joten kahvilassa on enää yksi marmoripöytä kahdella puutuolilla.

Ekberg on suomalaisen konditorian esikuva. Leipämyymälän ulkoasu on iki-ihanan historiallinen. Käy Bulevardi 9:ssa katsomassa mennyttä taikaa.

Koska omat muistoni upottivat minut leivosten maailmaan, kirjoitin leivoksista usemman jutun YLE Olotilan sivuille. Mukana myös videoita.

Aloita vaikka leivosten historiasta eli Aito leivos on aistillinen nautinto. Entä tiedätkö kondiittori Sadaharu Aokin? Moderni kakkutaidekin on kiinnostavaa. Tunnetuimmissa leivosten nimissä elää kuuluisuuksia, mm. Aleksanteri I sai oman nimikkoleivoksensa vuonna 1818. Monet kuuluisuudet elävät leivoksissa.

Ke 02.12.2009 @ 09:13Rita Trötschkes

Miksi Sveitsi ei saisi kieltää minareetteja?

Onko Sveitsi raaka yhteiskunta, joka käytti populistisia julisteita välttääkseen maassa rukouskutsuun tarkoitettuja torneja?

Sveitsiläiset ovat kansanäänestyksellä päättäneet kieltää minareetit. Tilanne Sveitsissä on mielenkiintoinen, koska vallan kahvassa olevat kaupunkisuunnittelijat voivat nyt nostaa kädet ylös ja sanoa, että kansa on päättänyt asian. 

Turkin pääministeri sanoo, että päätös on rasistinen. Entä onko se rasismia, että pääministeri ei hyväksy kansan päätöstä?

YLE Uutiset taustoittaa tilannetta uutisellaan.

Ma 23.11.2009 @ 17:58Rita Trötschkes

Miksi pimeässä pitäisi korostaa pimeää?

Moni sanoo, että parasta pimeässä vuodenajassa ovat kynttilät, joilla loihtii kotoisan tunnelman. Jos asuisin maalla, nauttisin mieluiten tähtitaivaasta, mutta marraskuisessa kaupungissa pidän enemmän sädehtivistä valoista ja valoviikoista kuin pikkuruisten kynttilöiden valosta.

Olen valon lapsi, joka rakastaa aurinkoa, valoa ja kirkkautta, eikä kynttilöiden idea aukea minulle ollenkaan.  

Niinpä Tampereen valoviikot ovat parasta, mitä tiedän. Valoisalle Tampereelle ei vedä vertoja Helsingin Aleksanterinkatu, Turun valaistu joenranta Keuruun valohimmelit eikä Kuopion valaistu joulukuusi.



Iki-ihanat tulppaanivalot löytyvät nykyään Tammelan torilta, mutta valaistut sirkushevoset koristavat Tammerkosken siltaa vuodesta toiseen yhtä upeasti.

Liian kirkkaassa valossa ei näe tähtitaivasta, joten kaupungissa täytyy tyytyä keinotekoisiin tähtiin eli kaupungin tarjoamiin valoihin, jotka lohduttavat hyvin pimeän keskellä. 

 

Asiasanat: 
Ke 18.11.2009 @ 12:56Rita Trötschkes

Rokoterumban loputon loru

Sikainfluenssaan perehtyneiden lääkäreiden mukaan rokotteesta on vähemmän haittaa kuin itse taudista. Silti kansalaiset ovat spekuloineet rokotteen riskejä enemmän kuin itse tautia. Mistä se johtuu?

Ovatko kaikenlaiset wikipedia-diagnoosin tekijät ja huuhainnaset viisaampia kuin lääketieteen ammattilaiset? Miksi asiantuntijoihin ei luoteta? Eivätkö lääketieteen ammattilaiset kerro meille totuutta? Eivätkö ihmiset osaa hakea netistä pätevää asiatietoja vai hakevatko monet tahallaan provosoivaa tietoa levitettäväksi eteenpäin?

Elämme monimuotoisessa maailmassa, jossa virallinen lääketiede ei ole aina koko totuus, mutta tietävätkö muka rokotteen vastustajat enemmän kuin itse rokotetutkimuksen tekijät? Kansalaisille on annettu suuri taakka päättää rokotuksen hyödyistä ja haitoista itse.

Tilanne on niin hullunkurinen, että rokote ei anna edes 2 viikon jälkeen luvattua täyssuojaa, vaan sen päälle saattaa saada vielä taudinkin. Näin on jo tapahtunut viime viikolla. Uudesta tapauksesta kertoi lääkäriystäväni minulle tänään.

Miksi toiset maat tilaavat raskaana oleville ja lapsille kalliimpaa, adjuvantitonta (lisäaineetonta) rokotetta, mutta Suomi tilaa vain yhtä ja samaa rokotetta?

Toki mielialat ovat muuttuneet rokotemyönteisimmiksi sitä mukaa kun itse tauti on levinnyt meilläkin. Kuolemantapaukset ovat lisänneet kiinnostusta rokotetta kohtaan siinä määrin, että nyt Suomi on käsi ojossa. Lääkäritkin vakuuttavat, että rokotteella voi vaikuttaa luonnon valintaan.

Infektiolääkäri Jukka Lumion mukaan 1/100 000:sta kuolee tähän tautiin. Toki selvää syy-yhteys kuolemantapausten ja virusinfektion välillä ei ole aina yksiselitteinen. Omat tautilisät lisäävät riskiä saada jälkitauti kuten keuhkokuume.

Suomalaisten rokotetohina on nyt kova. Tämän päivän Aamulehti (18.11.2009) raportoi, että koko kansa saanee sikainfluenssarokotteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Juhani Eskolan mukaan kattavat rokotukset voivat ehkäistä sikainfluenssan toisen aallon, joka saattaa tulla keväällä 2010.

Satsaus on suuri investointi, sillä rokotteita tarvitaan kaikkiaan 5,3 miljoonaa. Nyt rokotteita saapuu Suomeen korkeintaan 200.000 kappaleen erissä. Rokotusta odotellessa kannattaa laittaa jäitä hattuun. Käsien pesu saippualla suojaa jonkin verran taudin levittämistä.

Infektiolääkäri Jukka Lumion mukaan joka toinen viruksen saanut ei saa oireita, mutta saa suojan tautia vastaan. Siis viime viikon pikkuinen nuha saattoi olla sikainfluenssaa...

 

Ke 04.11.2009 @ 21:13Rita Trötschkes

Loukkaako ristiinnaulitun kuva uskonnonvapauttasi?

Mitä ihmettä tekee suomalainen ateisti patavanhoillisessa Italiassa, jossa katolisuuteen kuuluva krusifiksi on italialaisen kulttuuriperinnön ikiaikainen symboli?

Vastaus: Hän käy sotaa Italian valtiota, Vatikaania ja pyhäinkuvia vastaan, sillä krusifiksit rikkovat HÄNEN uskonnonvapauttaan vastaan. Hän saa Euroopan ihmistuomioistuimessa myötätuntoa, rahallista kompensaatiota ja symbolit poistetaan kouluista, jotta HÄNEN lapsensa eivät näe niitä.

YLE Uutiset 2.11.2009 raportoi nyt siitä, että suomalaisnainen on saanut tappouhkauksia toimiensa vuoksi.

Entä italialaisten mielipide? Jos krusifiksi on uskonnollinen symboli, mitähän ovat kirkot, joita Italia on täynnä? Pitäisikö nekin poistaa, jotta HÄNEN lapsensa eivät näe niitä matkalla kouluun ja takaisin kotiin?

Tapahtumien kulkua on vaikea käsittää, kun olen itse kasvanut katolisessa maassa, jossa krusifiksit kuuluivat jokapäiväiseen kuvastoon. En ole katolinen enkä varsinkaan Italian ihailija. Maa on minun makuun aivan liian tekopyhä monestakin syystä, mutta ymmärrän hyvin italialaisten tunteita, kun uskonnon symboli pitää poistaa tuomioistuimen päätöksellä.

Entä muiden uskontojen edustajat? Ehkä heitäkin saattaa häiritä krusifiksit ihan toisesta syystä. Esimerkiksi vuonna 2003 eräs muslimimies vaati krusifiksin rinnalle säkeen koraanista. Kenen näkemys on oikea? Ateistin, katolisen vai ehkä muslimin? Toistaiseksi Italiassa on vielä voimassa ns. Krusifiksilaki, joka edellyttää, että koulujen ja sairaaloiden seinällä on ristiinnaulitun kuva.

Luulenpa, että tulemme jatkossa näkemään uskontoriitoja, sillä niin erikoiseen suuntaan EU:n yhteiset ihmisoikeusarvot vievät täysin vastakkaisia kansakuntiamme uskonnon osalta. Uskonnon merkitykset kuumentavat vielä suomalaistenkin mielipiteitä Suomessakin.
 

Pe 30.10.2009 @ 13:55Rita Trötschkes

Pitäisikö mainosten olla muka reiluja?

Mainoksen vale on ilmiselvä, kun teini-ikäiset tytöt mainostavat asioita, joita keski-ikäiset ostavat. Miksi ihmeessä mainoksen pitäisikään muistuttaa totuutta, sillä mehän ostamme mielikuvia, huomautetaan 25.10.2009 Tuomas Enbusken tv-ohjelmassa.

Ainahan poseerausasennot, lavastus, värit ja nopea leikkausrytmi paljastavat sen, että kyseessä on mainos. Minkälainen voisi olla epäkaupallinen mainos? Voima-lehden vastamainokset, jotka katsovat mainoksen taakse? Ehkä Benettonin mainoskuvat, jotka herättivät aikoinaan kummastusta?

Minusta iki-ihanimpia satuja ovat siivousvälinemainokset, joissa kiiltävä lattia kiiltää vielä lisää. Hauskimpia ovat vitsimuotoon veivatut spotit kuten kondomia markkinoiva mainos.

Vaarallisia mainoksia ovat terveysvaikutteiset lupaukset, joihin kuluttaja haksahtaa halutessaan parantaa terveyttään.

Pahennusta herätti taannoin Atria Freshin mainos, jossa keski-ikäinen nainen flirttailee nuoren klopin kanssa. Mainonnan eettinen neuvosto sai mainoksesta lausuntopyyntöjä, koska seksuaalisilla vihjailuilla ja tuoreella ruualla ei pitäisi olla mitään tekemistä keskenään.

Tutustuin toissa viikolla amerikkalaisen kolmikon työhön Tennispalatsin areenalla.

Yksi Adoben guruista esitteliunelmatytölle omistetulle parodiansa.  Rumasta tehdään kaunis. Kuvankäsittelyllä tehdään ihmeitä. Tässä lisäesimerkki Facebookista.

Tilaisuuden ideana oli esitellä softan monipuolisia ominaisuuksia, jotta jokainen voisi tehdä omia videoitaan. Video oli itsessään täyttä mainosta, joka mainosti videon softaa.

Vaan kuinka pitkälle mainonta voi mennä?

- Ympäristömme on täynnä mainontaa, mutta mainonnan moraalisuus on tabu, väittää entinen copywrither Asser Korhonen tv-ohjelmassa Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!

Niinpä. Onhan jokainen työpaikkailmoituskin on mainos, joka kertoo siitä, että yrityksessä työskentelee vain ammattitaitoisia, vaativaan ja tehokkaaseen työhön tottuneita tekijöitä.

Mielenkiintoista, jos kaupalliset mainostajat todellakin miettisivät enemmän moraalisia arvojaan. Siinähän voisi käydä hullusti. Maailma muuttuisi radikaalisti toisenlaiseksi.

- Vihreät arvot olivat vielä 10 vuotta sitten niin ikäviä asioita, joista kukaan ei halunnut puhua, sanoo Enbusken haasteltava. Nyt ne ovat tätä päivää jokaiselle itseään kunnioittavalle yritykselle.

Vaan ehkä mainosten kritisoiminen tulee uudestaan muotiin. Kaikki vanhanaikainen palaa bumerangin tavoin uudestaan eteemme.

 

 

Pe 23.10.2009 @ 12:13Rita Trötschkes

Kaksinkertainen masokisti

Kävin piikkimattokaupoilla vasta syyskuussa 2009, vaikka olin nähnyt ja kuullut piikkimaton ihmeellisistä vaikutuksista jo 2 vuoden ajan. ”Köllötä sillä fakiirin tavoin, sillä se helpottaa univaikeuksia, lievittää stressiä ja kipuja”.

Aikamoinen mainoslupaus nykyajan väsyneille ja jännittyneille lihaksille vai mitä. Uskomatonta, mutta totta. Kokemukseni mukaan se tehostaa verenkiertoa, helpottaa stressiä ja kipua. Kivulias vaihe muistuttaa avantoon menoa, mutta piikkimatossa se kestää kauemmin. Pian seuraa kuitenkin rento ja lämmin olo, jolloin nukahdan matolle.

Talviuinnin tehoa on tutkittu, mutta piikkimaton vaikutus perustuu tuhatvuotiseen perimätietoon. Sekä avantouinti että piikkimatolla lepäily ovat eräänlaisia apuvälineitä, jotka lisäävät aivojen sisäsyntyistä hyvän olon huumehormonia eli oksitosiinia.


Parasta on se, että piikkimatto toimii avantouinnin korvikkeena kesällä ja syksyllä. Talvella voin harrastaa molempia masokismin muotoja vuorotellen.


Strömsö esittelee piikkimattoa (suomeksi YLE Olotilassa)

Millä sinä lievität stressiä? Käytätkö näitä masokistisia keinoja vai jotakin lempeämpää muotoa?
 

Asiasanat: 
To 22.10.2009 @ 01:22Rita Trötschkes

Kenelle kuuluvat tulevaisuuden siemenmarkkinat?

Myöhäistä on hiiren (Suomen) haukotella, kun pää on kissan (EU) suussa, sanotaan.

Gm-tekniikka herättää intohimoja puolesta ja vastaan. GMO-vapaa Suomi voisi olla valtti, mutta mitähän se edellyttää Suomelta? Geeniruoka voi tulevaisuudessa olla halvempaa, mutta geenimuunnellun ruuan turvallisuus jakaa mielipiteitä. Ehkä Suomeen saadaan GMO-vapaita alueita, ellei koko Suomesta tule GMO-vapaata. Entä jos gm-lajike karkaa gmo-vapaalle viljelykselle?

Lue lisää: http://www.gmwatch.org/

YLE Uutiset 21.10.2009: Keittiömestarit tyrmäävät geenimuunnellun ruuan

Asiasanat: 

Sivut

Ihan tervettä?

YLE Asiaohjelmien toimittaja Rita Trötschkes kirjoittaa ajatuksiaan maskin ja deskin takaa.

Motto: Astu aina vesilätäkköön kun siltä tuntuu.

 
Ritan blogilöydöt

Blogiarkisto

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu