Olen ylpeä siitä, että YLE nostaa alkoholiongelmat näkyviin faktaohjelmissaan (esim. Lupaus) vuonna 2010. Tähän asti liikajuominen onkin ollut enemmän esillä YLEn draama- ja sketsiohjelmissa, sillä mikä muu voi naurattaa meitä enemmän kuin juovuksissa oleva näyttelijä. Kun suomalaista näyttelijää pyydetään imitoimaan juopunutta, osaa jokainen tehdä sen.

Minua tyrmistyttää jatkuvasti se, että liikajuomista ja vahinkokänniä ei hävetä. Päinvastoin. Suhteellisen selväjärkiset aikuiset naisetkin kertovat kännäilystään iloisin sanankääntein. Miten hassua onkaan se, että juo pullotolkulla ja sitten soheltaa ja nukahtaa kännissä. Ei viikonloppua tai juhlia ilman krapulaa.

Kaikkein surullisinta minusta on tipaton tammikuu. Kuiva kuukausi on liikajuojien ikioma nenänvalkaisuohjelma niille, jotka juovat perseet kaikkina muina kuukausina.

Sanassa ”tipaton” on jotakin hyvin suomalaista, sillä se tarkoittaa puutostilaa, ankeutta ja ikävää.Miksi emme siis voisi viettää mieluummin tipallista tammikuuta? Se olisi paljon sallivampi, myönteisempi ja iloisempi asia kuin tuo itseruoskintatermi ”tipaton”. Emmekö voisi juoda alkoholia tipottain hyvän ruuan kera ympäri vuoden?

Minun puolestani ämpärikaupalla juomista ja känniääliöitä voisi katsoa porukalla vinoon eikä nauraa heille hyväksyvästi. Jos liikajuomista ja alkoholin väärinkäyttöä paheksuttaisiin yhtä tehokkaasti kuten tupakkaa, saattaisi kännääminen jäädä historiaan kuten liikasauhuttelukin. Asenne nimittäin ratkaisee - aina.

TV 1:n tv-ohjelma Lupaus saattaa pelastaa viiden suomalaisen elämän. Hyvä niin. Toivottavasti tipattomat sankarit eivät odota kiellä pitkällä sitä hetkeä, että voivat taas juoda saavikaupalla.
 

Liikajuominen on lempiaiheeni. Kas tässä lisää kannanottojani.

Tuhannen tuubassa olet hetken kuningas

Kossujussille morsian

Viinapullolle pakkopaita

Onko lapsesi nähnyt sinut humalassa?

Voisiko viinalaskuri valvoa juomahimoasi?

Onko Sveitsi raaka yhteiskunta, joka käytti populistisia julisteita välttääkseen maassa rukouskutsuun tarkoitettuja torneja?

Sveitsiläiset ovat kansanäänestyksellä päättäneet kieltää minareetit. Tilanne Sveitsissä on mielenkiintoinen, koska vallan kahvassa olevat kaupunkisuunnittelijat voivat nyt nostaa kädet ylös ja sanoa, että kansa on päättänyt asian. 

Turkin pääministeri sanoo, että päätös on rasistinen. Entä onko se rasismia, että pääministeri ei hyväksy kansan päätöstä?

YLE Uutiset taustoittaa tilannetta uutisellaan.

Sikainfluenssaan perehtyneiden lääkäreiden mukaan rokotteesta on vähemmän haittaa kuin itse taudista. Silti kansalaiset ovat spekuloineet rokotteen riskejä enemmän kuin itse tautia. Mistä se johtuu?

Ovatko kaikenlaiset wikipedia-diagnoosin tekijät ja huuhainnaset viisaampia kuin lääketieteen ammattilaiset? Miksi asiantuntijoihin ei luoteta? Eivätkö lääketieteen ammattilaiset kerro meille totuutta? Eivätkö ihmiset osaa hakea netistä pätevää asiatietoja vai hakevatko monet tahallaan provosoivaa tietoa levitettäväksi eteenpäin?

Elämme monimuotoisessa maailmassa, jossa virallinen lääketiede ei ole aina koko totuus, mutta tietävätkö muka rokotteen vastustajat enemmän kuin itse rokotetutkimuksen tekijät? Kansalaisille on annettu suuri taakka päättää rokotuksen hyödyistä ja haitoista itse.

Tilanne on niin hullunkurinen, että rokote ei anna edes 2 viikon jälkeen luvattua täyssuojaa, vaan sen päälle saattaa saada vielä taudinkin. Näin on jo tapahtunut viime viikolla. Uudesta tapauksesta kertoi lääkäriystäväni minulle tänään.

Miksi toiset maat tilaavat raskaana oleville ja lapsille kalliimpaa, adjuvantitonta (lisäaineetonta) rokotetta, mutta Suomi tilaa vain yhtä ja samaa rokotetta?

Toki mielialat ovat muuttuneet rokotemyönteisimmiksi sitä mukaa kun itse tauti on levinnyt meilläkin. Kuolemantapaukset ovat lisänneet kiinnostusta rokotetta kohtaan siinä määrin, että nyt Suomi on käsi ojossa. Lääkäritkin vakuuttavat, että rokotteella voi vaikuttaa luonnon valintaan.

Infektiolääkäri Jukka Lumion mukaan 1/100 000:sta kuolee tähän tautiin. Toki selvää syy-yhteys kuolemantapausten ja virusinfektion välillä ei ole aina yksiselitteinen. Omat tautilisät lisäävät riskiä saada jälkitauti kuten keuhkokuume.

Suomalaisten rokotetohina on nyt kova. Tämän päivän Aamulehti (18.11.2009) raportoi, että koko kansa saanee sikainfluenssarokotteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Juhani Eskolan mukaan kattavat rokotukset voivat ehkäistä sikainfluenssan toisen aallon, joka saattaa tulla keväällä 2010.

Satsaus on suuri investointi, sillä rokotteita tarvitaan kaikkiaan 5,3 miljoonaa. Nyt rokotteita saapuu Suomeen korkeintaan 200.000 kappaleen erissä. Rokotusta odotellessa kannattaa laittaa jäitä hattuun. Käsien pesu saippualla suojaa jonkin verran taudin levittämistä.

Infektiolääkäri Jukka Lumion mukaan joka toinen viruksen saanut ei saa oireita, mutta saa suojan tautia vastaan. Siis viime viikon pikkuinen nuha saattoi olla sikainfluenssaa...

Mainoksen vale on ilmiselvä, kun teini-ikäiset tytöt mainostavat asioita, joita keski-ikäiset ostavat. Miksi ihmeessä mainoksen pitäisikään muistuttaa totuutta, sillä mehän ostamme mielikuvia, huomautetaan 25.10.2009 Tuomas Enbusken tv-ohjelmassa.

Ainahan poseerausasennot, lavastus, värit ja nopea leikkausrytmi paljastavat sen, että kyseessä on mainos. Minkälainen voisi olla epäkaupallinen mainos? Voima-lehden vastamainokset, jotka katsovat mainoksen taakse? Ehkä Benettonin mainoskuvat, jotka herättivät aikoinaan kummastusta?

Minusta iki-ihanimpia satuja ovat siivousvälinemainokset, joissa kiiltävä lattia kiiltää vielä lisää. Hauskimpia ovat vitsimuotoon veivatut spotit kuten kondomia markkinoiva mainos.

Vaarallisia mainoksia ovat terveysvaikutteiset lupaukset, joihin kuluttaja haksahtaa halutessaan parantaa terveyttään.

Pahennusta herätti taannoin Atria Freshin mainos, jossa keski-ikäinen nainen flirttailee nuoren klopin kanssa. Mainonnan eettinen neuvosto sai mainoksesta lausuntopyyntöjä, koska seksuaalisilla vihjailuilla ja tuoreella ruualla ei pitäisi olla mitään tekemistä keskenään.

Tutustuin toissa viikolla amerikkalaisen kolmikon työhön Tennispalatsin areenalla.

Yksi Adoben guruista esitteliunelmatytölle omistetulle parodiansa.  Rumasta tehdään kaunis. Kuvankäsittelyllä tehdään ihmeitä. Tässä lisäesimerkki Facebookista.

Tilaisuuden ideana oli esitellä softan monipuolisia ominaisuuksia, jotta jokainen voisi tehdä omia videoitaan. Video oli itsessään täyttä mainosta, joka mainosti videon softaa.

Vaan kuinka pitkälle mainonta voi mennä?

- Ympäristömme on täynnä mainontaa, mutta mainonnan moraalisuus on tabu, väittää entinen copywrither Asser Korhonen tv-ohjelmassa Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!

Niinpä. Onhan jokainen työpaikkailmoituskin on mainos, joka kertoo siitä, että yrityksessä työskentelee vain ammattitaitoisia, vaativaan ja tehokkaaseen työhön tottuneita tekijöitä.

Mielenkiintoista, jos kaupalliset mainostajat todellakin miettisivät enemmän moraalisia arvojaan. Siinähän voisi käydä hullusti. Maailma muuttuisi radikaalisti toisenlaiseksi.

- Vihreät arvot olivat vielä 10 vuotta sitten niin ikäviä asioita, joista kukaan ei halunnut puhua, sanoo Enbusken haasteltava. Nyt ne ovat tätä päivää jokaiselle itseään kunnioittavalle yritykselle.

Vaan ehkä mainosten kritisoiminen tulee uudestaan muotiin. Kaikki vanhanaikainen palaa bumerangin tavoin uudestaan eteemme.