Se päivä muutti Suomen

Lähihistoriasarjassa palataan päiviin, jotka ovat muuttaneet suomalaista elämänmenoa.

Tarkoitus ei ole kuvata vain niitä päiviä, jolloin Suomen historia on mullistunut kertaheitolla, vaan tuoda esiin tapahtumia, joiden merkitys jäi aluksi huomaamatta.

 

27.11. Commodore 64

Vuonna 1982 markkinoille tullut Commodore 64 oli kotitietokone, joka mullisti sen aikaiset tietokonemarkkinat.

”Yhtäkkiä kenellä tahansa työläisperheen lapsella olikin tuolloin varaa omaan tietokoneeseen, jolla oli laskentatehoa saman verran kuin pankin tietokoneella muutama vuosi aikaisemmin”, tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. J. Kasvi kiteyttää.

 

Mikko pelasi veljen kanssa

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppöselle Commodore 64 oli ensikosketus tietokoneisiin.

”Äitini oli töissä Valtion tietokonekeskuksessa ja siellä työntekijät tilasivat ryhmätilauksena koteihin Commodore 64:ia. Totta kai me veljeni kanssa ensin vain pelattiin sillä, mutta hyvin nopeasti alettiin myös koodata pelejä ja hyötyohjelmia Kuusnepalle.”

 

Suomalaisten lemmikki

Ensimmäiset Commodore 64 tietokoneet tulivat Suomeen joulumarkkinoille 1982. Koneesta tuli heti suomalaisten lemmikki. Ensimmäinen 600 koneen erä hävisi kaupan hyllyiltä ennen uutta vuotta.

Seuraavana vuonna Kuusnepa löytyi jo 38 000 kodista. Koneen suosio jatkui läpi vuosien ja kone löytyykin arviolta 150 000 suomalaiskodista.

Väkilukuun verrattuna Commodore 64:sta myytiin Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa.

 

Vaikutus alalle

Kuusnepan vaikutus suomalaiselle IT-alalle on ollut merkittävä.

”F-Securen kymmenestä ensimmäisestä työntekijästä kaikilla oli jonkinlainen Commodore 64 tausta”, Hyppönen kertoo.

Jyrki J.J. Kasvi törmää Kuusnepan kasvattamiin IT-alan työntekijöihin tämän tästä.

”Mikrobitti -lehti järjesti aikakaan Bittileirejä, joissa opeteltiin C 64 perusteita. Nykyään kun käy alan yrityksissä niin usein joku tulee ovelta huikkamaan, että moi, sä et varmasti muista mua mutta me ollaan tavattu Bittileirillä."

 

PC ajoi konkurssiin

PC-tietokoneiden esiinmarssi ajoi Commodoren konkurssiin vuonna 1994.

Aikanaan Commodore 64:sta koodausuransa aloittaneista pikkunörteistä on kasvanut suomalaisen IT-osaamisen keskeisiä vaikuttajia. Ala työllistää Suomessa yli 100 000 ihmistä.

Commodore 64 on jälleenajankohtainen, sillä kesällä 2011 konetta alettiin tehdä uustuotantona. C 64:llä on jälleen vahva yhteys Suomeen, sillä uuden Kuusnepan käyttöjärjestelmänä on Ubuntu Linux.

 

 

4.12. Tupakkalaki

Suomi sai ensimmäisen tupakkalain vuonna 1977. Laki oli aikanaan Euroopan tiukin. Mainontakielto ja 16 vuoden ikäraja herättivät myös kansainvälisten tupakkayhtiöiden kiinnostuksen.Pelkona oli, että tupakointikiellot leviävät lumipallon lailla myös muualle Eurooppaan.

Yhtiöillä oli sosiaali- ja terveysministeriössä jopa oma vakoojansa, joka raportoi virkamiesten tekemiset suoraan Yhdysvaltoihin.

 

Oikeudenkäyntiä 13 vuotta

1970-luvun lopussa 35 prosenttia suomalaismiehistä tupakoi päivittäin, tänään tupakoitsijoiksi tunnustautuu vain reilut parikymmentä prosenttia miehistä. Naisista päivittäin polttaa vieläkin vähemmän.

Tupakkalain seurauksena Suomessa alkoi vuonna 1988 Euroopan ensimmäinen tupakkaoikeudenkäynti, jossa asianajajana toimi Erkki Aurejärvi (kuvassa). Kolmetoista vuotta kestänyt prosessi päättyi tupakkayhtiöiden voittoon.

 

Tupakointi loppuu kokonaan?

Tupakkalakia on sittemmin tiukennettu useaan otteeseen. Vuonna 1995 tupruttelu työpaikoilla kiellettiin.

Hjallis Harkimon maailmanympäripurjehduksellaan käyttämän Belmont of Finland -veneen myötä mainontakieltoa kiristettiin.

Vuosituhannen alussa tupakointi ravintoloissa rajattiin omiin tiloihinsa, kunnes lopulta tupakointi kapakoissa kiellettiin kokonaan.

Vuoden 2012 alussa laki tiukentuu entisestään, kun kaupoissa laitetaan tupakat pois ja piiput piiloon lasten katseilta. Valtion virallisena tavoitteena on tupakoinnin lopettaminen Suomessa kokonaan vuoteen 2040 mennessä.

 

 

11.12. E-pilleri

E-pillerit mullistivat naisen elämän 1960-luvulla. Vapaa ja villi vuosikymmen pöllytti perinteisiä sukupuolirooleja ja seksuaalikäsityksiä. Naiset saivat vihdoin mahdollisuuden hallita omaa ruumistaan. Ehkäisypillereitä popsittiin riemumielin, vaikka hormonimäärät olivat korkeat ja sivuvaikutukset moninaiset.

Oman tarinansa dokumentissa kertovat nuoruuttaan 60-luvulla eläneet kirjailija Raija Oranen ja toimittaja Päivi Istala. Kuka olikaan tunnettu seurapiirigynekologi, jolta pillerireseptin sai myös naimaton nainen? Miesnäkökulmasta asiaa katsoo niinikään 60-luvun nuori, Pekka Rautio.

 

Hirmuiset hormonimäärät

Laittomien ja joskus jopa kuolemaan johtavien aborttien valtava määrä vakuutti lääkäritkin e-pillereiden tarpeellisuudesta.

Gynekologi Tapani Luukkainen näki naisten helpotuksen ja epätoivon. Apteekkari Bengt Mattila kuvaa ensimmäisten e-pillerien suuria hormonimääriä sanoi: "kuin olisi elefanttipyssyllä tappanut hyttystä."

Naisen hedelmällisyyden luonnolliseen rytmiin puuttuminen on puhuttanut vuosikymmenestä toiseen. Mitä seurauksia hormonien syömisestä on naisen terveydelle? Yllättäen ihmisen hormonien käytöllä on seurauksia ainakin luonnon kiertokulkuun. Asiaa valottaa vesistöjä tutkinut Tarja Nakari.

 

 

18.12. Farkut

Kuinka karjapaimenien työhousut rantautuivat Suomeen ja miten rock-kapinallisten univormusta tuli salonkikelpoinen tyylivaate?

Suomalaisten farkkujen tarinaa valottavat niin tekijät kuin ihan tavalliset farkunkäyttäjätkin. Haastateltavina ovat mm. Suomen ensimmäiset farkut suunnitellut Laila Anttila, Jameksien isä Sakari Mattinen sekä Beavers-merkin taustahahmo Matti Majava (kuvassa).

 

Merimiehen housuista se alkoi

Suomen ensimmäisten tehdasvalmisteisten farkkujen tarina sai alkunsa syksyllä 1954. Helsingissä vieraillut kanadalainen merimies vaihtoi räsyt farkkunsa vaatetustehdas Vaaksan housuihin. Risaiset farkut leikattiin auki ja niiden pohjalta alettiin valmistaa Väiski-farmareina tunnettuja housuja.

Vahvasti nuorisoidoleja mainonnassaan käyttänyt Mattisen Teollisuus James-farkkumerkillään hallitsi farkkumyyntiä 60-luvulla.

1970-luku oli todellinen farkkujen vuosikymmen. Alun perin paheellisina pidetyt farkut hyväksyttiin koko kansan housuiksi ja myynti nousi kohisten.

Seuraavalla vuosikymmenellä kotimaisten farkkujen myynti romahti ja työpaikat karkasivat kaukomaihin. Tällä hetkellä Suomessa toimii vain yksi farkkutehdas, mutta farkut ovat jälleen muodissa. Mikä tekee denim-kankaisista housuista klassikot?

 

 

25.12. Itsepalvelu-Alko

Itsepalvelu-Alko korkkaa suomalaisen viini- ja olutkulttuurin muutoksen.

Ohjelmassa vieraillaan Juha Berglundin viinitilalla Bourdeauxissa, maistellaan tilaviiniä Pihamaan viinitilalla Kalkkisissa, tutustutaan Malmgårdin panimon toimintaan Loviisassa ja otetaan neuvoa-antavat Pub Pikkulinnussa Helsingin Puotilassa.

”Jos kassalla joku alkoi kysellä, että minkäslaista rapuviiniä myyjä suosittelee niin jonosta kyllä huudettiin, että hei haloo, ei meillä ole täällä aikaa odotella”, muistelee viinialan monitoimimies Juha Berglund.

 

 

1.1. Interrail

Vuonna 1972 Kansainvälinen rautatieliitto juhlisti 50-vuotista taivaltaan nuorille suunnatulla interrail-kortilla.Väliaikaiseksi suunniteltu interrail oli tullut jäädäkseen.