Sijauspatja
"Niin Makaat kuin Petaat" totesi mummi aina minulle nuoruudessani. Tuo lauseenparsi sisältää syvällisemmänkin merkityksen kuin vain sängyn laittoon liittyvän, mutta käytännön ihmisenä mummi puhui minulle aina oman nukkumapaikan petaamisesta. Päiväpeiton pitää olla sängyn päällä sileänä, lakanat tiiviisti käännettynä patjan alle niin, että jos kolikon heittää patjalle se pomppaa siitä pois jälkeä jättämättä. Onneksi mummi ei enää vieraile makuuhuonettani tarkastamassa näinä päivinä. Hän todennäköisesti saisi sydänkohtauksen. Lakana on ties missä, yleensä puoliksi lattialla ja puoliksi sängyllä. Päiväpeite on tosin kauniisti laskostettu- kaapin hyllylle. Illalla kun rojahdan sänkyyn olen niin väsynyt, että tuskin jaksan korjata lakanaa taas paikoilleen, se kuitenkin kiemurtelisi yön aikana jonnekin patjojen väliin. Silti huonosti pedatulla sängyllä nukun rankan päivän jälkeen syntisen hyvin- ihan jo vanhan kansan viisauksien kiusaksi.
Ajat ovat muuttuneet. Mummi ei koskaan käyttänyt sijauspatjaa. Minulla taas on hitonmoisen kallis patjayhdistelmä, kuulua merkkiä. Tietenkin mukaan piti ostaa sijauspatja, koska sijauspatjan osto on nykyään itsestäänselvyys. Olen aina miettinyt, että mitä sijauspatjalla edes tekee, mutta pikkuhiljaa se on minulle selvinnyt: sijauspatja mahdollistaa sen, että lakanallakin on omat yöjuoksunsa.
Toisaalta en minä voi sijauspatjaa kaikesta syyttää. Minä olen vain liian kiireinen tai laiska (usein näitä sanoja käytetään puhekielessä synonyymeinä) laittamaan sänkyäni aamulla. Aamut ovat minulle muutenkin kiireistä aikaa: pitää pukea lapset, pakata reput ja etsiä hanskat, on ruokittava koirat, käytettävä ne ulkona, silitettävä omat vaatteet, juotava kahvi, ettei kärsisi loppupäivää kauheasta päänsärystä, etsittävä avaimet, silmälasit, tietokone, kulkulupa, skrabattava auton ikkunat (erityisesti talvella), vietävä lapset tarhaan ja sitten itse selviydyttävä työpaikalle jotakuinkin edustuskunnossa. Ja kaikki tuo edellämainittu noin tunnissa. Tuossa aamuryminässä ei todellakaan tule mieleenkään se, että ryntäisin vielä petaamaan sängyt tyhjää kotia varten. Joku aika sitten mummi kyseli, että miten ihmeessä sinä saat hoidettua vaativan työn ja lapset ja samalla pidettyä huushollin kunnossa. Minä vastasin mummille että en pystykään.
* * *
kuva: poika pomppii sängyllä ja testaa, että pysyykö lakana tällä kertaa paikalla
1 kommentti
To 19.03.2009 @ 17:58
Minulla on upea mummun kalastajanlangasta virkkaama raskas pitsipäiväpeite huolellisesti taiteltuna kaappiin...
<a href="http://Tuija.jaiku.com/presence/ce1cad85bbd641d6b95b4520e3acbdb8#c-721dc87573b5465b8631180538a51f09">Kehuvat muuten selän takana Jaikussa</A> kirjoitustasi.