Tulevaisuuden internet on vaikuttavampi, verkostoituneempi ja intuitiivinen
Wikimania 2014 kokosi Lontooseen pari tuhatta internetin kehittäjää noin kuudestakymmenestä eri maasta. Internetin kehitys ei ole ainoastaan koodareiden asia, vaan myös tutkijoita, humanisteja, aktivisteja ja toimittajia tarvitaan.
Internet on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmanlaajuisesta tietoverkosta tiedon ekosysteemiksi. On syntynyt uudenlainen tapa käsitellä, ajatella, lajitella, julkaista ja jakaa tietoa. Systeemi kehittyy koko ajan lukemattomien ihmisten kollektiivisesta toimesta.
Wikipedia ja koko avoimen tiedon globaali verkosto eroaa kirjoista ja kirjastoista, koska se tarjoaa tiedon lisäksi välineet osallistumiseen, tiedon jalostamiseen ja kehittämiseen.
"LOD Cloud Diagram as of September 2011" by Anja Jentzsch - Own work. Licensed under Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 via Wikimedia Commons
Useita internetin keskeisimpiä kehittäjiä www:n isästä Sir Tim Berners-Leestä alkaen yhdistää käsitys netistä koko maailmaa hyödyttävänä perusoikeutena, jossa kenen tahansa pitäisi voida vapaasti kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja luoda.
Ensimmäisenä, jo viime vuosituhannella, vapautettiin lähdekoodi, kuten Linux. 2001 perustetun Creative Commons -lisenssien käyttäjien määrä onkin kasvanut jo satoihin miljooniin, ehkä jo miljardiin. Nykyään käyttäjinä ovat esimerkiksi Flickr, Google, White House ja Al Jazeera.
Lähdekoodin ohella 2000-luvulla on vapautettu tietoa. Avoimen, koneellisesti luettavan tiedon ja sitä tuottavien yhteisöjen määrä on kasvanut nopeasti.
Diginatiivit osaavat jakaa tietoa ja vaikuttaa
On vaikea kuvitella, että kehitys kääntyisi päinvastaiseen suuuntaan. Useat valtiot ja niiden yhteenliittymät, OECD ja G8 mukaan lukien, ovat parin viime vuoden aikana sitoutuneet avoimen datan lisäämiseen.
Tiedon ja lähdekoodin vapautumisen myötä on jo syntynyt ”big data” ja ”liquid information” - valtavat tietopankit ja keinot käsitellä tietoa niin, että se on aktiivista ja reagoivaa.
Big data on tulevaisuuden resurssi ja kasvun mahdollisuus erityisesti yrityksille. Mc Kinsey arvioi tuoreessa raportissaan, että avoimen tiedon potentiaalinen taloudellinen arvo on kolmesta viiteen biljoonaa dollaria.
Big data hyödyttää jo valtioita ja yrityksiä. MIT:n Billion Prices Project kerää hintatietoja lukemattomista lähteistä – ja julkaisee tietoa inflaation kehityksestä päivittäin, reaaliajassa.
Internetin kehityksen myötä myös tiedonvälitys ja opetus muuttuvat vääjämättä.
Generation Z tai Millenium-sukupolvi eli vuosituhannen vaihteen alla ja jälkeen syntyneet ovat kasvaneet diginatiiveiksi – myös sosiaalisesti. He ovat tottuneet etsimään ajatuksilleen vastakaikua toisiltaan, vaikuttamaan ja identifioitumaan verkossa. He saavat tietoa omien rajojensa ulkopuolelta enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja heillä on verkostoja, joissa voi oppia, jakaa ja vaikuttaa.
Jos internetissä oleskelua kuvaa akselilla vierailija-asukas, olemme siirtymässä nuorison mukana vierailijoista asukkaiksi. Asukkaat jättävät pysyvän jälkensä nettiin, sen sijaan, että vain passiivisesti katsoisivat tarjontaa.
Tulevaisuuden oppimisessa pelkkä vastauksien esittäminen ei ole enää relevanttia, koska googlaamalla tai Wikipediasta voi kopioida valmiita vastauksia. Jo peruskouluvaiheessa pitäisikin siirtyä esittämään kysymyksiä, ja vertaisoppimiseen. Opettajat ja koululaitos eivät ole pysyneet internetin kehityksessä mukana, joten sen opetuksen on tultava, ja tuleekin jo, koulujen ulkopuolelta.
Wikimedian uudet suunnitelmat, kuten Wikinews ja Wikipolitics, haastavat perinteisen median ajattelemaan uutistoimintansa uudella, osallistavalla tavalla.
Kehityksen kärjessä kulkevat hallitukset, kuten gov.uk, näkevät avoimen tiedon tuottamisen, vaikkapa tilastot palveluiden käyttämisestä, olevan itsessään julkista palvelua. Ajattelun levitessä tulevaisuuden veronmaksajat vaativat yhä enemmän tietoa verovaroilla tuotetuista palveluista kaikkien ulottuville, eikä täydellinen copyright tai vetoaminen liikesalaisuuteen tunnu julkisten palvelujen osalta perustellulta.
Verrattuna muihin pohjoismaihin tai Englantiin, Suomea ei voi tällä hetkellä kutsua avoimen tiedon edelläkävijäksi (ks. OKFN maakatsaus ja Open Data -barometri). Ylessä on kuitenkin vireillä useita avoimen tiedon hankkeita ja hyvät mahdollisuudet näyttää tulevaisuuden suuntaa Suomessa. Ylen pitäisi luoda julkisia digitaalisia tiloja.
