Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin kuuluviin?

Kun yli 40 miljoonan jäsenen kansainvälinen liike toimii muutosvoimana politiikassa ja yhteiskunnassa, elämme uudessa maailmassa. Avaaz.org, jonka nimi tarkoittaa suomeksi ääntä, on yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista yhteiskunnallista toimintaa edistävistä verkottuneista organisaatioista maailmassa. Se tuottaa kansainvälisiä kampanjoita merkittävistä aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta tai ebolan vastatoimista, sekä auttaa ihmisiä luomaan kampanjoita paikallisten ongelmien ympärille.

Suoran demokratian toimintatavat ovat tulleet oletusarvoisiksi tavoiksi osallistua yhteiskunnan toimintaan, minkä esimerkiksi kansalaisaloite on käytännössä mahdollistanut lainsäädännön tasolla. Olemme siis keskellä yhteiskunnan perusrakenteita ja instituutioita muuttavaa vallan ja resurssien hajautumista, joka vahvistuu hyppäyksin edelleen lisääntyvän digitalisaation ja globalisaation myötä.

Nämä kehityskulut vaikuttavat mediakenttään monin tavoin. Kun tieto ja resurssit ovat pitkään jakautuneet hyvin epätasaisesti ja vallankäyttö politiikassa ja taloudessa tapahtunut pääasiassa ylhäältä alas ja ilman läpinäkyvyyttä, nyt yhä useammalla on pääsy tietoon ja työkaluihin, sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Median roolina ei siten ole enää ainoastaan toimia tiedonvälittäjänä ja yhteiskunnan vahtikoirana, vaan sen odotetaan nyt auttavan ihmisiä toimimaan vastaavissa tehtävissä, jotta yhä useampi suomalainen voi osallistua aktiivisesti merkittävien kysymysten käsittelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa myös Ylen julkisen palvelun roolin uudelleen miettimistä.

Kuvasimme edellisessä blogikirjoituksessa, kuinka yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School of Economicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiin merkityksiin.

Muutostoimisto Wevolven yhdessä Yle Strategian kanssa toteuttamassa Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvityksessä (PDF)  määriteltiin kuusi roolia, joissa media voi synnyttää uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksi näistä korosti vaihtoehtoisten näkökulmien ja monipuolisten äänien kuulumista yhteiskunnassa sekä avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan edistämistä. Nyt meidän tulisi yhdessä miettiä, miten näitä rooleja voisi toteuttaa uusin tavoin.

Kuinka Yle voisi edistää vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuomista?

Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu moniäänisyyden ja monikulttuurisuuden varaan. Kun pyritään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita, on eri äänien esiintuominen välttämätön edellytys niin kokonaiskuvan muodostamiseksi kuin yksityiskohtien ymmärtämiseksi. Haasteena on kuitenkin usein se, että valtamediat keskittyvät pääasiassa isojen kertomusten käsittelemiseen, jolloin vaihtoehtoiset näkökulmat eivät pääse riittävästi esiin.

Ehkä Ylen uutena tavoitteena voisikin olla auttaa kaikkia suomalaisia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan heille merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin yhteiskunnassa? Tämä voisi auttaa rakentamaan uusia siltoja eri kulttuurien, ryhmien ja näkökulmien välille ja luomaan konfliktien sijaan yhteisymmärrystä. Samalla voisimme ymmärtää paremmin, kuinka niin eriarvoistuminen kuin ‘ääripäistyminen’ luovat uhkia yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille.

Ääneen tulisi siten päästää rohkeasti eri vähemmistöjen edustajat ja mielipidevaikuttajat, myös muualla kuin A2 -illoissa. Kenties tämä voisi tapahtua antamalla ihmisille välineitä ja kanavia omien näkökulmien esittämiseen, sekä toimimalla kuraattorina merkittävien tarinoiden esiintuomiseksi. Myös avoin data voisi toimia tehokkaana työkaluna. Tutkiva kansalaisjournalismi yhdistettynä arkistojen avaamiseen voisi auttaa käsittelemään historiaa uusin tavoin, purkaen vanhoja merkityksiä ja rakentaen uusia moniäänisiä tarinoita.

Sandy Storyline -sivu on kiinnostava esimerkki alustasta, joka on osallistanut ihmisiä kertomaan videoin, kuvin ja kirjoituksin omista kokemuksistaan, tässä tapauksessa Sandy-hirmumyrskyn vaikutuksista New Yorkin kaupunginosien elämään. Hankkeen tavoitteena on tuoda henkilökohtaiset tarinat osaksi laajempaa keskustelua niin taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja rannikkojen tulevaisuudesta.

Miten Yle voisi tukea avoimempaa demokratiaa?

Kansalaisaloitteen viimeaikaisesta voimannäytöstä huolimatta osallistuminen avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon on edelleen varsin vähäistä. Äänestämisen lisäksi ihmiset ja yhteisöt kaipaavat yhä käytännöllisempiä tapoja vaikuttaa suoraan omaan elämäänsä ja edistääkseen tärkeiksi kokemiaan asioita ja kiireellisiä ongelmia.

Median ja erityisesti Ylen koetaan olevan keskeisessä asemassa opettamassa uusia vaikuttamisen kansalaistaitoja ja kasvattamassa kaikenikäisiä kansalaisia suoriin toiminta- ja vaikuttamistapoihin. Tämä voisi tapahtua vaikka voimaannuttamalla ja innostamalla ihmisiä niin yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen kuin myös omaan elämään vaikuttamiseen.

Kansalaisdemokratia tarvitsee myös uusia työvälineitä, jotka auttavat ihmisiä ottamaan halutessaan enemmän vastuuta ongelmakohtien esiintuomisesta ja ratkaisumallien löytämisestä. Esimerkiksi Ylen yhteiskunnallista arvonluontia pohtineessa työpajassa ideoitu ’Kansalaisvaikuttamisen Myth Busters -työkalupakki’ voisi auttaa ihmisiä osallistumaan paremmin poliittiseen keskusteluun ja tuomaan läpinäkyvyyttä sekä kritiikkiä päättäjien ja poliitikkojen näkökulmiin. Tai miltä kuulostaisi Ylen sivuilla toteutettava ‘kansakunnan totuuden summaa’ mittaava, jatkuva kansanäänestys ajankohtaisista aiheista?            

Maailmalla tämän kaltaiset ratkaisut ovat olennainen osa median palveluita. Esimerkiksi Intiassa toimiva CNN-IBN Networkin digitaalinen ja ympäri vuorokauden päivitettävä Citizen Journalist -palvelu valikoi ja jakaa ammattijournalistien voimin kansalaisjournalistien tuottamaa mediasisältöä ja videoreportaaseja. Raporteissa nousevat esille etenkin yhteiskunnalliset ilmiöt ja ongelmat, jotka eivät muuten pääsisi esille Intian mediakentässä. Citizen Journalist -palvelu tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on uutisoinut muun muassa Kashmirin miinakentistä, maaseudun koulujen puutteista ja Bengalin teeviljelmien työntekijöiden oloista ja naisten oikeuksista.

Tässä on muutama idea osallistavammasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammasta mediasta. Mutta vielä tärkeämpää on kuulla mitä sinä haluat, että Yle ja suomalainen mediakenttä tekisivät tuodakseen sekä omasi että muiden näkökulmat ja äänet yhä paremmin esille?

—

Kirjoitus on toinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).