Martti Innasen lisänimi Huuhaa on peräisin Dizzy Gillespieltä. Dizzy tarkoittaa hänen mukaansa suomeksi huuhaata. Innaselta löytyy muitakin yhteyksiä amerikkalaiseen viihdeteollisuuteen; musiikkilehti Billboard palkitsi hänet levymyynnistä vuonna 1968. Umpistadilaisesta poliisin pojasta, jota jazz-kärpänen oli puraissut 50-luvulla, oli 60-luvun loppuun mennessä kehittynyt iskelmäparodioita vilejelevä naivisti, joka maalasi kuulijoiden eteen alkuperäistä kauniimman idyllin metsäsuomalaisesta onnenmaasta jossa oltiin köyhiä mutta onnellisia ja työteliäitä - ja jos rakkaudessa ei aina tullutkaan menestystä, olivat tallella kauniit muistot.
Gillespietäkin Innanen on päässyt levyttämään. Night in Tunis kääntyi vuonna 1967 muotoon Yö Turengissa, kuinkas muuten.
Innasen tunnetuin teos on Elsa, kohtalon lapsi. Sen sävellyksestä vastaa Erik Lindström, joka on säveltänyt valtaosan Innasen huippukauden tuotannosta. Lindströmin mukana olo takaa, että tulos on huippuluokkaa myös sovitus-, orkestraatio- ja äänitysosastoilla. Jälki ei ole suomalaista huumorimusiikkia usein kuvaavaa kahden markan humppaa vaan ammattimaista, jazz- ja viihdesävyillä maustettua iskelmää.
Lindströmin ja Rolf Kronqvistin johtama Finndisc-levy-yhtiö ansaitsee tulla mainituksi ennakkoluulottomasta asenteesta. Yhtiö löysi Innasen lisäksi mm. Irwin Goodmanin ja Juha Watt Vainion. Ajatus Innasesta iskelmäparodioiden levyttäjänä oli alunperin Lindströmin. Parodioiden tekoon Innasta innoitti maaseudun tanssilavojen yleisö, jonka ajoin jopa aggressiivisiin vaatimuksiin tangon soittamisesta hän oli tottunut kiertäessään maata tanssiyhtyeiden kitaristina.
Innasen oman sävelkynän terävyydestä paras esimerkki on Viruvalge Bossanova vuodelta 1978. Siinäkin on kuultavissa ettei pääasia ole pelkkien puujalkavitsien laukominen kotiurkujen säestyksellä vaan mukana on myös aitoa musikaalista kunnianhimoa.
Huuhaan aktiiviuran kuuluisimpia ulkomusiikillisia tempauksia oli kuljettaa elävää pässiä mukana kiertueellaan. Tähän oli perusteena Gunnar vierasmaalainen-hitti. Innasen ironisen logiikan mukaan kyseisen pässin täytyi kiinnostaa yleisöä, koska se mainittiin ulkomaalaiseksi eli oli siis jotain todella erikoista ja 'parempaa'. Ideaa jalostettiin vielä Innasen jäähyväiskeikalla 1994. Tällöin mukana oli 40 lammasta. Eläinaktivistien reaktioista tempauksiin ei ole havaintoja.
Martti Innanen on renesanssi-ihminen. Muusikkouden, laulamisen ja laulunkirjoittamisen ohella hän on kunnostautunut kuunnelmien kirjoittajana ja kirjailijana. Laulajanuran ohella hänen tunnetuinta tuotantoaan ovat naivistiset maalaukset, joissa liikutaan, kuinkas muuten, suomalaisessa maalaisidyllissä- tai sen tavoitamattomassa täydellisyydessä. Maalauksissa seikkailevat osin samat hahmot kuin Innasen lauluissa. Maininnan ansaitsee myös hänen uransa Yleisradion vahtimestarina.
Jokaisessa musiikkigenressä on oma mestarinsa. Joku jonka tuotanto on ylitse muiden. Suomalaisen huumorimusiikin saralla hänen nimensä on Martti Huuhaa Innanen. Hänen osaamistaan korostaa, että suosion perusteella sekin osa kansasta, joka ottaa iskelmämusiikin vakavasti, arvostaa hänen tuotantoaan.