Brian Bennett (s. 1940) on brittiläinen rumpali, säveltäjä ja tuottaja, joka tunnetaan parhaiten työskentelystään The Shadowsin rytmiryhmässä. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet Bennettin 1960-luvun erinomaiset soololevyt, joissa hän siirtyi rautalankasoundista moniulotteisempaan instrumentaalimusiikkiin.
Brian Bennett oli orastavan brittiläisen rock & roll -skenen luottorumpali, joka saavutti mainetta jo 1950-luvun loppupuolella toimiessaan Sohossa sijaitsevan legendaarisen The 2i’s -baarin vakiorumpalina. Bennett soitti sittemmin mm. Marty Wilden ja Tommy Steelen taustayhtyeessä ja säesti sellaisia amerikkalaisia rocktähtiä kuten Gene Vincent ja Eddie Cochran heidän Englannin kiertueillaan. Vuonna 1961 Bennettiä pyydettiin liittymään The Shadowsin riveihin edellisen rumpalin, Tony Meehanin lähdettyä yhtyeestä.
1960-luvun puolivälin jälkeen The Shadowsin suosio oli ohittanut huippunsa, mikä jätti Brian Bennettille aikaa toteuttaa omia musiikillisia ambitioitaan. Hän kokosi ympärilleen ryhmän taitavia studiomuusikoita (ydinryhmänä urkurivelho Alan Hawkshaw sekä kitaristi Big Jim Sullivan) ja värväsi tuottajaksi The Shadowsin luottomiehen Norrie Paramorin.
Brian Bennettin ensimmäinen sooloalbumi Change Of Direction (EMI, 1967) on mainio sekoitus Bennettin omia sävellyksiä ja lainabiisejä. Tyylilajina on vaivattomasti svengaava, jazz- ja easy listening -elementtejä sujuvasti sekoittava orkestraalinen pop. Keskeisenä instrumenttina on useimmiten Alan Hawkshaw’n mehevä Hammond-uruttelu. Tiukan yhtyesoinnin ryydittäjänä kuullaan aika ajoin myös sitaria tai sopivan räkäistä huilusoundia.
Brian Bennett yhtyeineen loihtii Change Of Direction -albumilla vetäviä versioita sellaisista tuikitutuista klassikoista, kuten On Broadway tai Memphis. Levyn parasta antia ovat kuitenkin Bennettin omat kappaleet. Sävellyksissä on kautta linjan vahvoja melodioita ja omintakeisia koukkuja. Kohokohtiin lukeutuvat nyrjähtäneesti svengaava nimibiisi sekä elokuvallisissa tunnelmissa liikkuva Tricycle.
Bennettin toinen soololevy Illustrated London Noise (EMI, 1969) jatkaa samoilla linjoilla, mutta on vielä tiukempi kokonaisuus. Yhtye on pääosin sama, mutta mukaan ykkösalbumin toimivaan keitokseen on uitettu vielä psykedeliavivahteita sekä soul- ja funk-sävyjä. Albumin huippuhetkiin kuuluvat jälleen Bennettin omat sävellykset Love & Occasional Rain, Just Lookin’ sekä tiukka Soul Mission.
Brian Bennett jatkoi sittemmin menestyksekkäästi säveltäjän uraansa mm. elokuva- ja tv-musiikin parissa. Hänen kaksi ensimmäistä soololevyään ovat oiva todiste Bennettin sävelkynän terävyydestä ja sujuvasta suunnanmuutoksesta Shadows-soundista svengaavan Lontoon sointimaailmaan.