Tietokilpailussakin kilautetaan kaverille, jos ei olla varmoja vastauksesta, miksei siis tulevaisuutta ennakoidessa. Lähetin tusinalle audiomedian edelläkävijäkäyttäjälle kahdeksan kysymyksen patterin. Vastauksista piirtyy monipuolinen, monen toimijan tuotannosta koostuva mediamaisema, jossa laajasta tarjonnasta voi koostaa virtuaalisia radiokanavia mieltymystensä mukaan.
Aluksi yhteenveto ja sen jälkeen yksittäisiä poimintoja vastauksista. Suorien sitaattien yhteydessä vastaajan nimi tai nimimerkki.
Tältä näyttää audiomedian markkina vuonna 2019
Sisältövalinnat
- Oman kiinnostuksen perusteella
- Sosiaalinen verkosto suosittelee ja suodattaa
- Itse tehdyt, kavereiden ja asiaan perehtyneiden laatimat soittolistat
- Palvelun algoritmi päättelee käyttösi perusteella, mistä pitäisit
Kilpailuympäristö, tarjonta
- Muut mediatoimijat tuottavat radiota korvaavia palveluja
- Ihmiset tekevät itse ohjelmia (Esityksiä ja tapahtumia, esitelmiä ja oppimateriaaleja)
- Kielitaitoinen yleisö valitsee kuunneltavaa myös ulkomailta
Jakelualustat
- Yleisradiotoimijoiden ja muiden toimijoiden tekemät sisällöt samalla viivalla, syötteet
- Streaming-palvelujen odotetaan yleistyvän saataville kaikkialla
- Medialaite tunnistaa käyttäjän tarpeet ja tarjoaa oikeaa sisältöä
Sisällön muoto ja olemus
- Multimodaalisuus: samassa syötteessä tekstiä, ääntä, kuvaa
Poimintoja suunnattuun sähköpostikyselyyn tulleista
Musiikkivetoinen formaattiradio on edelleen voimissaan, mutta mittaustekniikoiden kehittyessä profilointia tapahtuu yhä enemmän. Dystooppinen ennustus audiomedian tulevaisuudesta on, että netti on kääntänyt musiikin jakelusuhteita niin, että levy-yhtiöt tekevät kanavakohtaisia sopimuksia suosittujen artistien uusien hittibiisien soitto-oikeuksista ennen kuin ne päätyvät musiikin tilauspalvelujen valikoimiin. (Erkka)
Radiossani on ajansiirto-ominaisuudet. Lähetyksen voi pysäyttää tai siitä voi toistaa pätkiä myöhemmin. Jos ajansiirron takia radio on lähetystä hieman jäljessä, niin se osaa kuroa eron umpeen nopeuttamalla huomaamattomasti toistoa ja jättämällä musiikkia pois. Ohjelmia voi myös tallentaa ja siirtää muille laitteille. Suurimman osan ajasta kuuntelen radiokanavien omia tai muiden ihmisten tekemiä soittolistoja. Nämä soittolistat voivat pitää sisällään mitä tahansa live-lähetyksien ja arkistojen aarteiden väliltä. (Zache)
Sisällöstä on mahdollista muodostaa virtuaalisia radioasemia. Syntyy uudenlainen "toimittaja/DJ" rooli joka kerää verkossa olevasta silpusta hallittavampia kokonaisuuksia omiksi "radioasemikseen". Kun tähän lisätään vielä lisääntynyt interaktiivisuus kuuntelijoiden kanssa, saadaan aikaan "radio 2.0". (Samikki)
Radio-ohjelmiin tulee myös tekstiä ja kuvaa sekä linkkejä muualle, radio-ohjelmia ei ole pakko kuunnella lineaarisesti. (lenkkeilijä)
Äänitearkiston ohjelmat on geotägätty ja voin vaikkapa Haminaan mennessäni etsiä kätevästi Haminan historiaa käsittelevän radio-ohjelman ja kuunnella sen matkalla. RUK:n pihassa mobiili medialaite itse ehdottaa, että voisit kuunnella tämän jutun, koska olen pyytänyt radioarkiston aarteita ehdottamaan minulle paikallistarinoita sen mukaan, missä liikun. Ja Haminan torilla laite ehdottaa Pellen Gabrielin kuuntelua, koska olen lisännyt henkilökohtaisen geotägin siihen biisiin juuri sille paikalle. (Anne Rongas)
Musiikin kuuntelu siirtyy enemmän Spotify-tyyppiseen tilaajapalveluun, jossa kuunneltavana on laajat tietokannat. Podcast-tyyppinen kuuntelu yleistyy ja helpottuu, niin että ohjelmat voi saada missa ja milloin vain, ilman että tarvii synkronointeja ja ylipään ajatella asiaa. (Juha Niemi)
Median tekeminen nivoutuu nykyistä oleellisemmin kaikkeen toimintaan, koska viestinnän onnistuminen ja oman toiminnan ja tulosten jakaminen ovat kaikessa tärkeitä mittareita. Voi olla, että radio yhtenä diktatoorisena virtana katoaa ja tilalle tulee kaikkien toimijoiden pienet purot, palat ja näiden miksaukset. (Juhana Kokkonen)
Musiikin lisensiointi mahdollistaa paljon enemmän mahdollisuuksia podcast-tyyppiselle kulutukselle ja toivon että sen tyyppisistä palveluista tulee hallitseva mediajakelun muoto, niin audion kuin videonkin osalta. (Henrik Anttonen)
Avoimet remiksausta suosivat lisenssit tulevat olemaan kilpailutekijä. Kilpailu on kansainvälistä, sillä englanninkieli kelpaa yhä useammalle. (Tarmo Toikkanen)
Radiotoimittajat eivät ensisijaisesti tule enää tekemään RADIO-ohjelmaa, mikä sitten siirretään Internetiin toiseen jakelukanavaan vaan toimittajat saattavat alkaa tekemään ääniohjelmia lähtökohtaisesti jollekin toiselle jakelukanavalle, josta ne sitten eksportataan ja lähetetään radioaalloilla. (Jarno)
Uskon tilattavaan sisältöön. Kännykkä on se joka jatkossa radion paikkaa hoitaa. Musiikissa laitteet tietää mielialasi kalenterien ja ajan perusteella.. ja jos haluan rentoutua tuottaa radio rentoa musiikkia.. Oman sisällön tekeminen helpottuu koko ajan.. voi tehdä sisältöä vaikka kännykällä. (Pasi Örn)
Alakulttuuri vetää niin oudoksi sisältönä, että sitä ei uskalleta arvokonservatiivisempien ihmisten paheksunnan pelossa mainstream mediassa esittää. Vrt. Norjalainen kirkonpolttohevi, Vice-lehti tai 4Chan: alakulttuurit tuottavat sellaista kamaa, jota on yhä hankalampaa isojen yhtiöiden koittaa kaupallisesti tuottaa. (Suvi Korhonen)
Ellei mediamaksujärjestelmää ole onnistuttu romauttamaan täysin, uskon, että 2019 YLE on edelleen vahva audiosisältöjen tuotannossa ja jakelussa, silloisen netti-infran ja etenkin langattomien yhteyksien ollessa huomattavasti merkittävämpi kanava. (Erkka)
Tätä toivon audiomedialta vuonna 2019
Toivoisin saavani tunnetilaani sopivaa äänimattoa luureihini miettimättä valintoja. Eli ajatustenlukuna biisit vaihtuisivat riippuen siitä haluanko kuunnella tuttuja suosikkeja vai haluanko löytää uusia artisteja ja biisejä. Systeemi tunnistaisi mitä biisiä koitan päässäni hyräillä. (Suvi Korhonen)
Laadukasta, suomalaista radio-ohjelmaa olisi mahdollista kuunnella suorana ja aikasiirrettynä, riippumatta sijainnista maapallolla tai käytetystä tietokoneen käyttöjärjestelmästä. Tästä olisin valmis maksamaankin. Jokaisella radio-ohjelmalla olisi oma verkkosivunsa tms, jossa ohjelmasta voisi keskustella, antaa palautetta ja (soveltuvissa tapauksissa) olla reaaliajassa mukana ohjelman keskustelussa (kuten monien podcastien live-chattihuoneet) (Yoe)
Jos radiossa olisi äänikirjatyyppistä tarjontaa ja "puolen tunnin puheohjelmia jostain teemasta", voisiko niiden ympärille rakentaa samanlaista sosiaalista kuhinaa kuin musiikin ympäristössä nyt on? (Irmeli Pietilä)
Erikoisohjelmien juontajat ovat usein mielenkiintoisia persoonia. Nämä toimittajat mielelläni kuulisin enenevissä määrin tekemässä ohjelmia jotka keskittyvät enemmän heidän persoonaansa kuin musiikkiin.(Pasi Örn)
Mitenkäs olisi elämänkerralliset radiokoosteet, jossa kerättäisiin yksilölle hänelle merkittävät tapahtumat ja keskustelut ja tapahtumat elämänkerralliseksi koosteeksi. Olettaen, että kaikki nauhoitetaan tavalla tai toisella. (Juhana Kokkonen)
Nykyradiolta odotan nettijakelun myötä enemmän kokeilevaa ohjelmaa, joissa etsitään rohkeammin uusia ohjelmaideoita myös broadcastingjakeluun. Nykyradiotoimijoilta odotan arkistojen saatavuuden parantumista ja parempia nettipalveluja, mutta kuten YLEn esimerkki osoittaa, sellaisen tekninen toteuttaminen ei ole helppoa ja monelle kaupalliselle toimijalle ei mitenkään kannattavaa. (Erkka)
Kiitos kaikille vastaajille! Työ jatkuu syksyllä.
Aiheesta blogeissa
