Aikaleima

Ville Tikka ja Nuppu Gävert: palveluita tulisi kehittää nykyistä enemmän aktiivisille median tuottajille

Tiedätkö kuka on maailman suosituin TV-tähti? Ehkä Oprah? Vai sittenkin Simon Cowell? Ei, väärin molemmat. Katsojamäärissä suurin on ruotsalainen vloggari Felix Kjellberg eli PewDiePie, joka tekee pelivideoita YouTubeen. Hänen kanavallaan nimittäin on yli 33 miljoonaa tilaajaa ja hänen videoitaan katsotaan satoja miljoonia kertoja kuussa, yhteensä niitä on katsottu jo yli 7 miljardia kertaa.

Media ei ole enää vuosiin ollut entisensä, kun demokratisoituneet ja nopeasti kehittyneet mediateknologiat ovat mahdollistaneet yhä useammalle pääsyn tietoon ja mediatuotannon työkaluihin. Eilisen yhdeltä monelle katsojalle tai lukijalle suunnatun viestinnän sijaan kyse on monensuuntaisesta ja hyvin verkostuneesta mediatuotannosta. Yleisöjen sijaan palveluita tulisi kehittää nykyistä enemmän aktiivisille median tuottajille, joista yhä useampi osallistuu innoissaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä merkityksellisten sisältöjen tuottamiseen.

Arvonluontia tulee ymmärtää verkostuneen mediatuotannon näkökulmasta. Tällöin uutisointi yhteiskunnan asioista, kantaaottavat yhteiskunnalliset ohjelmasisällöt tai edes vaikuttavuuteen pyrkivät kampanjat eivät riitä. Näiden lisäksi tarvitsemme avoimia toimintamalleja, kutsuvia ja osallistavia tekemisen alustoja sekä kiinnostavia yhteisöllisiä palveluita, jotka mahdollistavat yhä useamman suomalaisen osallistumisen omaehtoiseen ja yhteiseen mediatuotantoon.

Toki käsittelemällä yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, kuten ilmastokriisiä tai eriarvoisuutta, sekä informoimalla ja herättelemällä ihmisten kiinnostusta tärkeisiin aiheeseen onnistutaan luomaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttta. Vielä kun ihmiset ja yhteistyötahot otetaan laajemmin mukaan sisällöntuotannon eri vaiheisiin – aina aiheiden löytämisestä niiden valitsemiseen ja kehittämiseen – mahdollisuudet yhteiskunnalliseen arvonluontiin kasvavat. Nimittäin, mitä useammat pääsevät vaikuttamaan sisältöjen tuottamiseen, sitä todennäköisemmin aiheet ja lähestymistavat koskettavat asianomaisia. Samoin tuottamiseen osallistuneet ovat alttiimpia jatkamaan toimintaa aihepiirin parissa ja tuomaan omat viiteryhmänsä mukaan keskusteluihin, kuten esimerkiksi Docventures -sarjan innoittamissa sosiaalisen median keskusteluissa on hyvin tullut esille.

Tällä hetkellä Ylellä on käynnissä kaikille avoin osallistava Kipinä -kokeilu, joka kutsuu ideoimaan ja kehittämään yhdessä uusia sisältöjä ja palveluita. Kipinän ideointivaihe jatkuu 15.1.2015 asti, jonka jälkeen ideoista äänestetään parhaat jatkokehitykseen ja lopulta parhaaksi valittu idea viedään luonteestaan riippuen joko prototyypiksi tai suoraan tuotantoon.

Kipinä on innostava alku avoimemmalle mediatuotannolle, mutta voisiko Yle avautua jatkossa vielä enemmän maksimoidakseen mahdollisuutensa yhteiskunnalliseen arvonluontiin?

Sisältöjen ja palveluiden tuottajasta avoimeksi media-alustaksi

Yhteiskunnallisessa arvonluonnissa on olennaista, että organisaatio ei keskity vain tuottamaan sisältöjä ja palveluita sisältöjen kuluttamiseen, vaan näkee itsensä myös alustana, joka auttaa ketä tahansa tuottamaan organisaation avustamana merkityksellisiä palveluja ja sisältöjä. Vaikka alustamaisuus tarkoittaa osittaista luopumista kontrollista sisältöjen laadun ja määrän suhteen, mahdollistaa se aivan uudenlaisen ja uudella tavalla elinvoimaisen mediaekosysteemin synnyn.

Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi jaettuun mediantuotantoon keskittyvien palvelujen ja työkalujen avulla, mitkä antavat monipuoliset edellytykset useille ulkopuolisille tahoille hyödyntää Ylen laajaa osaamista ja resursseja yhteiskunnallisten päämäärien hyväksi. Mallia voi ottaa vaikka The Guardianista, jonka vuonna 2010 alkanut The Open Platform -hanke on avannut sen keskeisiä tietoresursseja ja sisältöjä, jotta Guardian ei vain “ole verkossa vaan tulee olennaiseksi osaksi verkkoa”.

Käsittelimme kahdessa aikaisemmassa blogikirjoituksessa Ylen uusia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Nämä pohjautuvat yhdessä Yle Strategian kanssa toteutettuun selvitykseen (PDF), jossa kuvattiin kuusi uutta roolia laajemman arvon synnyttämiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nyt esiteltävät viimeiset kaksi roolia keskittyvät uusien toimintaedellytyksien luomiseen niin muille media-alan ammattilaisille ja yrityksille kuin luoville ihmisille ja yhteisöille yleensä.

Kuinka Yle voisi olla suomalaisen media-alan kovin kiihdyttäjä?

Käytännössä uudenlainen osallistaminen tarkoittaa myös avoimempaa ja aktiivisempaa yhteistyötä suomalaisen media-alan kanssa. Kenties Yle voisi pyrkiä auttamaan tai ottamaan laajemmin mukaan pieniä tahoja ja huipputekijöitä uusien formaattien ja sisältöjen kehittämiseen sekä rakentamaan uusia kumppanuuksia media-alan ja luovan alan kehityksen vauhdittamiseksi?

Media-alan edistäminen voisi tapahtua esimerkiksi hyvin resursoitujen ‘mediakiihdyttämöjen’ avulla tai Apps 4 Finland -tyyppisten kehityshankkeiden kautta, mitkä hyödyntävät mediakentän nykyistä verkostomaista rakennetta ja pyrkivät uudenlaisten toimintatapojen, liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden kehittämiseen. Keskeistä näyttäisi olevan yhä parempien, pidempien ja useampien siltojen rakentaminen eri tahojen, tekijöiden ja kumppaneiden välille, koska merkittävät media-alan innovaatiot ja huippusisällöt syntyvät vain oivaltavissa ja laadukkaissa yhteistyökuvioissa.

Yle voisi myös pyrkiä tuottamaan kansainvälisen tason huippusisältöjä yhdessä Euroopan kiinnostavimpien ja parhaiden yhteistyötahojen kanssa. Myös pohjoismainen yhteistyö voisi tuottaa esimerkiksi lisää laadukasta TV-draamaa, sen sijaan että suuri osa tehdään nyt puhtaasti kotimaisin voimin. Draama kun voi synnyttää vahvoja reaktioita yhteiskunnallisiin ilmiöihin käsitellessään vaikeita ja ajankohtaisia kysymyksiä rohkein tavoin.

The Walt Disney Companyn hiljattain lähes miljardilla dollarilla hankkima Maker Studios, on yksi mielenkiintoinen esimerkki uudenlaisesta alustamaisesta mediatuotantomallista. Maker Studios toimii alustana laajalle joukolle ‘media makereita’, joiden pääasiallisena välityskanavana toimii YouTube. Se pyrkii auttamaan vloggareita ja tubettajia tarjoamalle heille palveluja, työkaluja ja erilaisia sovelluksia kiinnostavampien sisältöjen tuottamiseen ja oman sisällöntuotantobisneksen kehittämiseen ja pyörittämiseen.

Miten Yle pystyisi voimaannuttamaan luovat ihmiset ja yhteisöt?

Toisaalta Ylen uutena tehtävänä voi olla myös uusien edellytysten luominen kaikille suomalaisille monipuolisen kulttuurin luomiseen, taltioimiseen ja jakamiseen ensiluokkaisten mediatyökalujen, resurssien ja kanavien avulla. Ehkäpä Yle Areenan alustaa voisi avata lisää, esimerkiksi kehittämällä Areenalle oma “speakers corner”, joka voisi toimia sekä podcast- ja vloggaus-studiona että kanavana ihmisten ja yhteisöjen tuottamille sisällöille. Yle ja toimittajat voisivat toimia kuratoriaalisessa roolissa ja poimia yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita sekä auttaa levittämään kiinnostavia ihmisten tarinoita muissa Ylen mediakanavissa.

Yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia kokeiluhankkeita kannattaa todennäköisesti tehdä verkostuneiden mediateknologioiden ja uusien luovien yhteisöjen eturintamassa. Nuoret ovat tässä ilmeinen yhteistyötaho, koska nuorilla on yleisesti sekä parhaat mediantuotantotaidot että kovin into käyttää palveluita ja kanavia hyödykseen. Rohkean kokeilukulttuurin hengessä esimerkiksi nuortenohjelmien tuotantoa voisikin miettiä uusiksi ‘tube-sukupolven’ näkökulmasta. Tällöin nuorille ei vain tuoteta ohjelmia tai tarjota mahdollisuuksia osallistua Ylen tuotantoon, vaan erilaiset luovat yhteisöt ja yksilöt päästetään toteuttamaan ja jakamaan omia sisältöjään vapaasti avointen vloggarialustojen, crossmedia-konseptien, mediatyökalujen ja jaettujen tilojen ja muiden keskeisten resurssien avulla.

Nämä avoimet digitaaliset hiekkalaatikot ja uusien sisältökokeilujen leikkikentät voisivat parhaimmillaan olla hyvin luovia ympäristöjä, joissa on lupa tehdä asioita toisin ja lupa myös välillä epäonnistua. Vain näin niissä voi syntyä median uusia kiinnostavia ilmiöitä ja uuden sukupolven kovia ammattilaisia, jotka osaavat ja uskaltavat tarttua rohkeasti yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin.

***

Ville Tikka on Wevolven strategiajohtaja ja Nuppu Gävert tutkimusjohtaja. Kirjoitus on viimeinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokaisessa kirjoituksessa on avattu arvonluonnin uusia malleja sekä esittelty tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).

Aikaisemmat blogikirjoitukset:

Asiasanat:

arvoa yhteiskunnalle

0 kommenttia

Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa

0 kommenttia

Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat odotuksia myös perinteisille medioille lisätä osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin.

15/30 Research teki Ylen toimeksiannosta lokakuussa tutkimuksen uuden tyyppisistä osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoista. Kysyimme myös suhtautumisesta ns. ratkaisujournalismiin ja kartoitimme kiinnostusta Ylellä kehitettyyn Kipinä -konseptiin.

Kolmannes vastaajista piti tämän trailerin nähtyään todennäköisenä, että osallistuisi Yle Kipinä - ympäristössä ideoiden yhteiskehittelyyn.

Kysyimme suomalaisten kiinnostuksesta osallistua toimittajan työhön ja mielikuvasta kyetä halutessaan vaikuttamaan Yleen. Kysymykset esitettiin noin tuhannelle suomalaiselle lokakuussa 2014 (vertailutieto keväältä 2013).

Entistä suurempi osa yleisöstä on kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan toimittajan työhön, ohjelmiin ja palveluihin. Halu osallistua on noussut merkittävästi reilussa vuodessa. Tähän lienee vaikuttanut se, että televisiossa, radiossa ja verkossa tässä ajassa lisääntyneet mahdollisuudet osallistua ovat ruokkineet kiinnostusta.

Sosiaalinen tv on tullut tutuksi

Ylen osallistavia konsepteja ovat olleet esimerkiksi TV2:n uutisohjelmakokeilu Suora Linja sekä uudenlaisia osallistavia toimintamalleja kokeileva A2ilta.

"Sosiaalisen television" käytäntöjä on vahvasti uudistettu myös kaupallisilla TV-kanavilla (ks. 3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään, MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla ja ”Sosiaalinen media on parasta mitä TV:lle on tapahtunut”.)

Rakentava journalismi saa kannatusta

Enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että media ei vain jaa tietoa, vaan myös kannustaa toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samaa mieltä väitteestä "Haluaisin, että mediat eivät pelkästään jaa tietoa, vaan myös kannustavat ja ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tavalla, joka johtaa yhteisten ongelmien ratkaisemiseen” oli 64 % suomalaisista (naisista 70%, miehistä 58%).

Eri mieltä oli 14%. Viidennes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Voimakkaimmin myönteinen kanta (Täysin samaa mieltä) oli joka kahdeksannella.

Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät

Seitsemän kymmenestä 65-75 -vuotiaasta samastuu väittämään “Mielestäni Suomessa on sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä, joiden kokemuksiin tai mielipiteisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota mediajulkisuudessa.” Samaa mieltä väitteen kanssa on enemmistö kaiken ikäisistä, naisista 68% ja miehistä 61%.

Avoimeen kysymykseen, millaisia ihmisiä, ihmisryhmiä tai asioita ei käsitellä mediajulkisuudessa riittävästi vastaajat mainitsivat sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat että maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvat asiat ja siellä asuvat ihmiset.

”Esim. vanhuksia, joilla olisi varmasti paljon kerrottavaa mutta ei voimia saada ääntään kuuluviin. Heistä puhutaan, mutta heidän omaa ääntään ei juuri kuule.” (Nainen, 26 vuotta).

Kenties juuri tästä syystä 102-vuotiaasta sanavalmiista Hannes Hynösestä tuli Linnan juhlat -lähetyksen aikana heti sosiaalisen median lemmikki.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tärkeää

Merkittävää yhteiskunnallista arvoa muodostuu siitä, että yksilöt kokevat väestön eri ryhmien tulevan nähdyksi ja kuulluksi yhteisellä julkisuuden areenalla.

Työelämästä eri alojen ammattilaiset, yrittäjät ja asiantuntijat koettiin myös liian vähän käsitellyksi mediajulkisuudessa.

Lisäksi vastauksista erottui yhtenä teemana toive tavallisten ihmisten ja heidän asioidensa tekemisestä näkyväksi. Tämäkö selittää YouTuben sisältöjen, mukaan lukien ns. “tubettajien” kaikenikäisissä suomalaisissa herättämän kiinnostuksen? Periaatteessa “tavallisten" ihmisten videopäiväkirjat eli vlogit tarjoavat valtavirran mediasta poikkeavan katselukokemuksen. Lisäksi tubettajilla on tapana olla aktiivisesti seuraajiensa saavutettavissa. Yhtä tiivistä yhteisöllisyyttä ei ole aikaisemmin juurikaan tv-esiintyjien ja katsojien kesken nähty, mutta sosiaalisen television myötä tämä näyttää muuttuvan.

Asiasanat:

0 kommenttia

Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin kuuluviin?

4 kommenttia

Kun yli 40 miljoonan jäsenen kansainvälinen liike toimii muutosvoimana politiikassa ja yhteiskunnassa, elämme uudessa maailmassa. Avaaz.org, jonka nimi tarkoittaa suomeksi ääntä, on yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista yhteiskunnallista toimintaa edistävistä verkottuneista organisaatioista maailmassa. Se tuottaa kansainvälisiä kampanjoita merkittävistä aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta tai ebolan vastatoimista, sekä auttaa ihmisiä luomaan kampanjoita paikallisten ongelmien ympärille.

Suoran demokratian toimintatavat ovat tulleet oletusarvoisiksi tavoiksi osallistua yhteiskunnan toimintaan, minkä esimerkiksi kansalaisaloite on käytännössä mahdollistanut lainsäädännön tasolla. Olemme siis keskellä yhteiskunnan perusrakenteita ja instituutioita muuttavaa vallan ja resurssien hajautumista, joka vahvistuu hyppäyksin edelleen lisääntyvän digitalisaation ja globalisaation myötä.

Nämä kehityskulut vaikuttavat mediakenttään monin tavoin. Kun tieto ja resurssit ovat pitkään jakautuneet hyvin epätasaisesti ja vallankäyttö politiikassa ja taloudessa tapahtunut pääasiassa ylhäältä alas ja ilman läpinäkyvyyttä, nyt yhä useammalla on pääsy tietoon ja työkaluihin, sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Median roolina ei siten ole enää ainoastaan toimia tiedonvälittäjänä ja yhteiskunnan vahtikoirana, vaan sen odotetaan nyt auttavan ihmisiä toimimaan vastaavissa tehtävissä, jotta yhä useampi suomalainen voi osallistua aktiivisesti merkittävien kysymysten käsittelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa myös Ylen julkisen palvelun roolin uudelleen miettimistä.

Kuvasimme edellisessä blogikirjoituksessa, kuinka yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School of Economicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiin merkityksiin.

Muutostoimisto Wevolven yhdessä Yle Strategian kanssa toteuttamassa Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvityksessä (PDF) määriteltiin kuusi roolia, joissa media voi synnyttää uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksi näistä korosti vaihtoehtoisten näkökulmien ja monipuolisten äänien kuulumista yhteiskunnassa sekä avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan edistämistä. Nyt meidän tulisi yhdessä miettiä, miten näitä rooleja voisi toteuttaa uusin tavoin.

Kuinka Yle voisi edistää vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuomista?

Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu moniäänisyyden ja monikulttuurisuuden varaan. Kun pyritään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita, on eri äänien esiintuominen välttämätön edellytys niin kokonaiskuvan muodostamiseksi kuin yksityiskohtien ymmärtämiseksi. Haasteena on kuitenkin usein se, että valtamediat keskittyvät pääasiassa isojen kertomusten käsittelemiseen, jolloin vaihtoehtoiset näkökulmat eivät pääse riittävästi esiin.

Ehkä Ylen uutena tavoitteena voisikin olla auttaa kaikkia suomalaisia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan heille merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin yhteiskunnassa? Tämä voisi auttaa rakentamaan uusia siltoja eri kulttuurien, ryhmien ja näkökulmien välille ja luomaan konfliktien sijaan yhteisymmärrystä. Samalla voisimme ymmärtää paremmin, kuinka niin eriarvoistuminen kuin ‘ääripäistyminen’ luovat uhkia yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille.

Ääneen tulisi siten päästää rohkeasti eri vähemmistöjen edustajat ja mielipidevaikuttajat, myös muualla kuin A2 -illoissa. Kenties tämä voisi tapahtua antamalla ihmisille välineitä ja kanavia omien näkökulmien esittämiseen, sekä toimimalla kuraattorina merkittävien tarinoiden esiintuomiseksi. Myös avoin data voisi toimia tehokkaana työkaluna. Tutkiva kansalaisjournalismi yhdistettynä arkistojen avaamiseen voisi auttaa käsittelemään historiaa uusin tavoin, purkaen vanhoja merkityksiä ja rakentaen uusia moniäänisiä tarinoita.

Sandy Storyline -sivu on kiinnostava esimerkki alustasta, joka on osallistanut ihmisiä kertomaan videoin, kuvin ja kirjoituksin omista kokemuksistaan, tässä tapauksessa Sandy-hirmumyrskyn vaikutuksista New Yorkin kaupunginosien elämään. Hankkeen tavoitteena on tuoda henkilökohtaiset tarinat osaksi laajempaa keskustelua niin taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja rannikkojen tulevaisuudesta.

Miten Yle voisi tukea avoimempaa demokratiaa?

Kansalaisaloitteen viimeaikaisesta voimannäytöstä huolimatta osallistuminen avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon on edelleen varsin vähäistä. Äänestämisen lisäksi ihmiset ja yhteisöt kaipaavat yhä käytännöllisempiä tapoja vaikuttaa suoraan omaan elämäänsä ja edistääkseen tärkeiksi kokemiaan asioita ja kiireellisiä ongelmia.

Median ja erityisesti Ylen koetaan olevan keskeisessä asemassa opettamassa uusia vaikuttamisen kansalaistaitoja ja kasvattamassa kaikenikäisiä kansalaisia suoriin toiminta- ja vaikuttamistapoihin. Tämä voisi tapahtua vaikka voimaannuttamalla ja innostamalla ihmisiä niin yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen kuin myös omaan elämään vaikuttamiseen.

Kansalaisdemokratia tarvitsee myös uusia työvälineitä, jotka auttavat ihmisiä ottamaan halutessaan enemmän vastuuta ongelmakohtien esiintuomisesta ja ratkaisumallien löytämisestä. Esimerkiksi Ylen yhteiskunnallista arvonluontia pohtineessa työpajassa ideoitu ’Kansalaisvaikuttamisen Myth Busters -työkalupakki’ voisi auttaa ihmisiä osallistumaan paremmin poliittiseen keskusteluun ja tuomaan läpinäkyvyyttä sekä kritiikkiä päättäjien ja poliitikkojen näkökulmiin. Tai miltä kuulostaisi Ylen sivuilla toteutettava ‘kansakunnan totuuden summaa’ mittaava, jatkuva kansanäänestys ajankohtaisista aiheista?

Maailmalla tämän kaltaiset ratkaisut ovat olennainen osa median palveluita. Esimerkiksi Intiassa toimiva CNN-IBN Networkin digitaalinen ja ympäri vuorokauden päivitettävä Citizen Journalist -palvelu valikoi ja jakaa ammattijournalistien voimin kansalaisjournalistien tuottamaa mediasisältöä ja videoreportaaseja. Raporteissa nousevat esille etenkin yhteiskunnalliset ilmiöt ja ongelmat, jotka eivät muuten pääsisi esille Intian mediakentässä. Citizen Journalist -palvelu tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on uutisoinut muun muassa Kashmirin miinakentistä, maaseudun koulujen puutteista ja Bengalin teeviljelmien työntekijöiden oloista ja naisten oikeuksista.

Tässä on muutama idea osallistavammasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammasta mediasta. Mutta vielä tärkeämpää on kuulla mitä sinä haluat, että Yle ja suomalainen mediakenttä tekisivät tuodakseen sekä omasi että muiden näkökulmat ja äänet yhä paremmin esille?

—

Kirjoitus on toinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).

Kuvagalleria:

Asiasanat:

4 kommenttia

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima? - Wevolve: Yhteiskunnallinen arvonluonti määrittää uusiksi Ylen päämääriä ja toimintatapoja

1 kommentti

Kun Putin vertaa Krimiä Jerusalemin Temppelivuoreen ja perustelee uskonnolla sen liittämistä osaksi Venäjää, Kongolainen gynekologi saa EU:n huipputunnustuksen työstään raiskauksen uhrien hyväksi, ja kun Peru ohittaa Kolumbian maailman suurimpana kokaiinin tuottajana, Vice News raportoi. Vice News on monikansallisen Vice Median vuonna 2013 perustama “digisukupolven uutisorganisaatio”, joka pyrkii tinkimättömään ja rohkeaan raportointiin aikamme keskeisistä ilmiöistä.

Olemme keskellä laajaa yhteiskunnan ja mediakentän murrosta, jonka seurauksena median yhteiskunnallinen rooli on muuttunut nopeasti. Kun sisällöt tuotetaan yhteistyössä ihmisten kanssa ja vaikuttavuus haastaa tavoittavuuden tärkeimpänä onnistumisen mittarina, mediaorganisaatiot eivät voi pyrkiä neutraaliin tiedonvälitykseen tai ajatella olevansa riippumattomia ympäröivästä yhteiskunnasta. Sen sijaan niiden – kuten itse asiassa kaikkien alojen yritysten ja organisaatioiden – täytyy määritellä oma yhteiskunnallinen roolinsa, koska vain näin ne voivat säilyttää merkityksensä ja arvonsa muuttuvassa maailmassa.

Muutostoimisto Wevolve toteutti loka-joulukuussa yhdessä Yle Strategian kanssa selvityksen, jonka tavoitteena oli ymmärtää tämän murroksen merkitystä suomalaiselle media-alalle ja määrittää uusia mahdollisuuksia laajempaan yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Osana selvitystä kutsuimme kokoon joukon avoimen median ja yhteiskunnallisen arvonluonnin aiheiden parissa työskenteleviä luovia tekijöitä, tutkijoita, tuottajia, yrittäjiä ja toimittajia, joiden kanssa pohdimme ja ideoimme uusia ratkaisuja yhä laajempaan arvonluonttin yhä useammalle suomalaiselle.

Tuloksena syntyi raportti Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet (PDF), joka kokoaa yhteen selvityksen ydinteemat ja kuvaa kuusi uutta roolia yhteiskunnalliseen arvonluontiin esimerkkeineen ja ideoineen.

Yhteiskunnallinen arvonluonti on runsaan arvon luomista mahdollisimman usealle ihmiselle

Ylen tavoitteena on pystyä synnyttämään toiminnallaan yhä laaja-alaisempaa arvoa niin yhteiskunnalle, kansalaisille sekä muille yhteiskunnan ja media-alan toimijoille. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kulttuuri ja sivistys, yhteisöllisyys ja elämykset, sekä digiajan tasa-arvo ja kumppanuus on nostettu aiheiksi, joissa Yle voisi mahdollistaa yhteiskunnallisen arvon syntymistä ja siten toteuttaa yhä paremmin julkisen palvelun rooliaan.

Tavoite laajempaan arvonluontiin on hyvin ajankohtainen. Ympäristön, teknologian, yhteiskunnan ja talouden muutosten keskellä olemme tulleet käännekohtaan, jossa yhteiskunnallisesta arvonluonnista on tulossa yleisesti hyväksytty ja odotettu tapa mieltään yritysten ja organisaatioiden toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita. Kun tarkastelemme lähemmin tämän paradigmamuutoksen syitä ja seurauksia, huomaamme kuinka media-alan ympärikääntäneet yhteiskunnan digitalisaatio ja desentralisaatio ovat suoraan vaikuttaneet myös talouden toimintamalleihin ja haastaneet aikaisemmat taloustieteen käsitykset arvosta ja arvonluonnista.

Vielä 1990-luvulla vallitsevan uusklassisen taloustieteen piirissä ajateltiin talouden ja yhteiskunnan olevan jopa vastakkaisia kokonaisuuksia. Tämän maailmankuvan mukaan yritysten yhteiskunnallisen kontribuutio oli parhaimmillaankin vain välillistä ja tapahtui esimerkiksi lisäämällä työllisyyttä, tekemällä sijoituksia tai tuottamalla verotuloja yhteiskuntaan.

Vaikka nämä ajatukset kaikuvat edelleen nyky-yhteiskunnassa, on näiden viime vuosisadan taloustieteen teorioiden rinnalle noussut uusi kaanon, joka korostaa yhteiskunnallisen arvon merkitystä. Viimeisen viiden vuoden aikana useat taloustieteen, sosiologian, antropologian ja psykologian kontribuutiot ja lukemattomat empiiriset tutkimukset ovat tuottaneet uusia näkökulmia paremmalle arvonluonnille kriisiytyneessä ja verkottuneessa maailmassa.

Jaetun arvon ajattelun mukaan organisaatioiden arvonluonnin tulee näkyä laajasti yhteiskunnassa ja yhteisöjen tasolla, ei ainoastaan yksilöiden ja ryhmien tasolla.

Esimerkiksi New Yorkissa toimiva The Institute for New Economic Thinking [http://ineteconomics.org] kuvaa kuinka tarvitsemme rationaalisuutta ja tehokkuutta korostavien arvonluonnin mallien sijaan realistisempia malleja, joissa korostuu taloudellisen ja yksilökeskeisen arvon sijaan yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen arvo. Vain näin voimme löytää aidosti uusia ratkaisuja niin ilmastokriisiin, köyhyyteen, epätasa-arvoon kuin kestävän kasvun liiketoimintaan. Samoin ajattelevat liiketaloustieteen raskassarjalaiset, Michael E. Porter ja Mark R. Kramer, joiden jaetun arvon mallin [https://www.sharedvalue.org] mukaan organisaatioiden tulee menestyäkseen käyttää ydinosaamistaan vastatakseen merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Uudet arvonluonnin mallit perustuvat nyt ihmistieteiden sosiaalisesti rakentuvaan maailmankuvaan, eivät enää viime vuosisadan käsityksiin yrityksistä ja yksilöistä rationaalisina arvon optimoijina. Siten median tehtävänä ei tulisi olla funktionaalisen tai emotionaalisen arvon tuottaminen kuluttajille ja katsojille, eikä menestystä tulisi mitata vain katsojaluvuilla. Uudessa arvonluonnissa kyse on yhteiskunnallisesti merkittävien sisältöjen, palveluiden, alustojen ja työkalujen luomisesta, jotka reagoivat nopeasti ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin sekä auttavat ihmisiä toimimaan heille merkityksellisten aiheiden parissa.

Yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Uusina mittareina tulee käyttää esimerkiksi toiminnan lisääntymistä ja tuloksena syntynyttä vaikuttavuutta eri kohderyhmissä.

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima

Ylen uusina rooleina voisi olla toimiminen sekä suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä että aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimana.

Ylen näkökulmasta tämänkaltainen yhteiskunnallinen arvonluonti tarkoittaa uusien roolien omaksumista. Kuvasimme Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -raportissa kuusi roolia, joilla Yle pyrkii synnyttämään uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Perinteisen, journalistisen riippumattoman tiedonvälittäjän roolin lisäksi Ylen tulisi nähdä itsensä yhä enemmän positiivisena, kriittisenä ja reflektiivisenä muutosvoimana, joka määrittelee aktiivisesti yhteiskunnan epäkohtia sekä auttaa kehittämään yhteiskunnallisesti merkittäviä sisältöjä, palveluja ja ratkaisuja.

Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä toimivan Ylen tulisi pyrkiä käsittelemään rohkeasti ja oivaltavasti yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeitakin aiheita. Tällöin esimerkiksi maailman muutosten systeeminen ymmärtäminen, ennakointi sekä kriittinen ote yhteiskunnan murroksiin ja haasteisiin nousee olennaisiksi. Ylen tehtävänä olisi siten ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja kääntää ihmisten huomio yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin.

Tämä luo väistämättä jännitteitä perinteiseen näkemykseen journalismista objektiivisena tiedonvälityksenä. Kuitenkaan tarkoitus ei ole hylätä neutraaliuden tai objektiivisuuden periaatetta, vaan päinvastoin ymmärtää kuinka journalismin objektiivisuus on ajassa ja kulttuurissa elävä sosiaalinen konstruktio. Neutraaliuden tai passiivisen puolueettomuuden ei nähty esimerkiksi luovan laajaa yhteiskunnallista arvoa, vaan olennaisempaa on pyrkiä kriittisten ja hyvin perusteltujen näkökulmien esittämiseen, moniäänisyyden korostamiseen ja reflektiivisyyteen taustalla vaikuttavasta arvopohjasta ja maailmankuvasta.

Suunnannäyttäjä-Yle voisi tuottaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa merkityksellisiä ja kantaaottavia sisältöjä, osallistaa uusien palveluiden ja alustojen avulla asianomaisia valitsemaan kiinnostavia aiheita, sekä tarjota uudenlaisia mediatyökaluja kriittiseen kansalaisjournalismiin.

Yle Fixa [http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan] on verkkoalusta, tietoresurssi sekä juttusarja, joka tutkii ja tarkastelee, kuinka voisimme kehittää ja parantaa esimerkiksi saaristoa ja peruskoulua, tai ratkaista koulukiusaamiseen liittyviä ongelmia.

Aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimanana toimiessaan Ylen tulee pyrkiä miettimään uudelleen yhteiskuntavastuutaan ja vaikuttavuuttaan. Kun pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen arvonluonti, pelkkä yhteiskunnallisten ongelmien käsittely ei riitä. Uudeksi tavoitteeksi muodostuu vaikuttavuus perinteisen tavoittavuuden ohelle. Siten selkeiden kysymysten esittämisen ja aiheiden käsittelyn ohella painottuu myös toiminta, sen jatkuvuus ja tulosten seuranta.

Sisällöntuotannossa tämä voi näkyä esimerkiksi vahvemmin ratkaisukeskeisen journalismin korostamisessa, yhteiskunnallisten haasteiden ja aiheiden syvällisessä taustoittamisessa, sekä tilanteen ja ratkaisujen pitkäaikaisena seuraamisena. Lisäksi pienimuotoisista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hankkeista, kuten Norppauinnista, Elämä pelissä ja Lupa välittää -hankkeista, voitaisiin siirtyä jatkossa suurempien haasteiden käsittelyyn.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka jatkuvasti karttuvan avoimen tietopankin ja ohjelmaformaattien kehittämistä, joiden avulla ja yhdessä asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa pyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisumalleja aikamme suuriin haasteisiin, kuten vähähiiliseen talouteen tai eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Myös uudet avoimet alustat mahdollistaisivat paremman tiedon tuotannon, jakamisen ja toiminnan yhdessä kansalaisten ja moninaisten partnereiden ja yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

—

Kirjoitus on ensimmäinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia.

Asiasanat:

1 kommentti

Mikä suomalaisten mobiilimediakäytön puitteissa on muuttunut seitsemässä vuodessa? Mikä muuttuu seuraavaksi?

0 kommenttia

Seitsemän vuotta sitten internetin käyttö vielä yleistyi Suomessa. Rajattomia tai kiinteän kuukausimaksun dataliittymiä ei ollut, eikä kuluttajilla ollut vähäisintäkään kiinnostusta mobiilipalveluihin. Yksi asia ei taida olla muuttunut - aika moni pähkäilee yhä ajanhallintaansa ja miettii, mistä ihmeestä sitä repisi joka viikko aikaa bloggaamiseen.

Vuoden 2006 blogikooste
Kirjoitetaanko yhdessä kuvitteelliset otsikot vuodesta 2021? Mitä kerromme media- ja viestintälaitteista, yhteyksien saatavuudesta ja hinnoittelusta, palveluista? Millaisessa yhteiskunnassa elämme?

Asiasanat:

tulevaisuus

digimedia

mediakäyttö

0 kommenttia

Miten Yle voisi hyödyntää Big Dataa?

1 kommentti

Anniina Huttunen on tekijänoikeuslakimies Ylen lakiosastolla.

Euroopan komissio antoi heinäkuussa tiedonannon datavetoisesta taloudesta. Tiedonannossa kirjoitetaan uudesta teollisesta vallankumouksesta, jonka osatekijöinä ovat digitaalinen data, tietokoneistuminen ja automatisoituminen. Kehitykseen liittyvät myös pilvipalvelut, jotka palvelevat datataloutta vastaavasti kuin voimalaitokset palvelevat tuotantoteollisuutta.

Big Data, Open Data, My Data?

Big Datalla (iso data, massadata) ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää, vaan se määritellään eri asiayhteyksissä eri tavoin. EU-komission tiedonannossa big data määritellään suuriksi määriksi erityyppistä dataa, joka tuotetaan suurella nopeudella erittäin monista erityyppisistä lähteistä.

Open Data (avoin data) puolestaan käsitetään dataeräksi, jota kaikki saavat käyttää vapaasti niin kaupallisissa kuin ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Avoin data tuo hallinnon lähemmäs kansalaista ja vuorovaikutus yksilöiden ja hallinnon välillä paranee. Lisäksi avoin data voi toimia liiketoiminnan raaka-aineena.

Liikenne- ja viestintäministeriön 14.8.2014 julkaisemassa raportissa ”Big Datan hyödyntäminen” luodataan myös My Datan (omadata) käsitettä. Se liitetään toimintakulttuuriin, jossa yksilö voi hyödyntää organisaation palauttamaa yksilökohtaista tietoa. Tieto voi olla joko raakadataa tai jalostettua dataa, joka on esimerkiksi visualisoitu.

Kohti ihmiskeskeistä henkilötiedon hyödyntämistä

Data voi olla niin koneen antureiden tuottamaa kuin ihmiseen kiinteästi liittyvää henkilötietoa. Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamassa, omadataa koskevassa selvityksessä (tekijöinä Antti Poikola, Kai Kuikkaniemi ja Ossi Kuittinen, Open Knowledge Finland) nostetaan ihminen keskiöön.

Selvitys on tärkeä keskustelunavaus, joka on toteutettu yksityisyydensuoja edellä Privacy by design -hengessä. Selvityksessä korostetaan, että datan hyödyntämisen ja tietosuojan yhteensovittamisen yhtälö voidaan ratkaista vahvistamalla yksilön mahdollisuuksia heitä koskevien tietojen hallintaan. Tiedon keräämistä voidaan tarkastella niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin näkökulmasta. Selvityksessä nostetaan omadata digitaalisen ajan ihmisoikeudeksi. Samalla kuitenkin muistutetaan, että kyse on myös uusista liiketoimintamahdollisuuksista.

Data haastaa

Immo Salon mukaan datan määrän kasvu asettaa haasteita datan säilyttämiselle, datan siirtämiselle ja datan ymmärtämiselle. Tarvitaan yhä parempia tallennusratkaisuja, tietoliikenneyhteyksiä ja analytiikkaa.

Kuten liikenne ja viestintäministeriön Big Data -raportissa korostetaan, datan hyödyntäminen edellyttää organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Toiselle arvoton data saattaa olla toiselle hyvinkin arvokasta. On siis hyödynnettävä organisaation omaa dataa ja samalla suunnattava katse ympäröivään ekosysteemiin.

Raakadata ei itsessään riitä, vaan on osattava myös organisoida ja analysoida sitä. Tarvitaan monialaisia tiimejä, jotka koostuvat data-analyysin, koneoppimisen ja visualisoinnin asiantuntijoista. Big datan hyödyntämisen ei tule tapahtua erillisenä saarekkeena, vaan dataa on osattava käyttää kaikissa organisaation toiminnoissa.

Datatietoisuuden lisääminen

Liikenne- ja viestintäministeriön Big Data -raportissa korostetaan datatietoisuuden lisäämistä. Datatietoisuus tarkoittaa sitä, että ymmärretään datan potentiaalinen arvo ja riskit. Datatietoisuuteen liittyy myös datan tarkastelun rajojen kyseenalaistaminen, uusien lähteiden tunnistaminen ja jo edellä mainittu ulkoisten ja sisäisten lähteiden huomioiminen.

Näin tekijänoikeuslakimiehenä riskeistä ensimmäisenä mieleen tulevat henkilötietojen suojaan ja tekijänoikeuteen liittyvät sääntelykysymykset. Big data haastaa myös lainsäätäjän. On pohdittava, tarvitaanko tiedonlouhintaan liittyviä poikkeuksia tekijänoikeuslakiin. Datan yhdistely eri lähteistä haastaa taas henkilötietojen suojaan liittyvän lainsäädännön. Myös omadataselvityksessä todetaan, että sääntelyllä voi olla niin kiihdyttävä kuin hidastava vaikutus. Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin takaa muutosta. Voidaan ajatella, että lainsäädäntö on muutoksen moottori, mutta polttoaine on saatava yksilöiltä ja organisaatioilta.

Lisäksi sopimusasiantuntijoiden on löydettävä oikeat lausekkeet, jotka kattavat niin jatkokäytön kuin alkuperäisen käytön. Aina henkilötietoja kerättäessä ei osata aavistaa, mitä mahdollisuuksia data tarjoaisi.

Liikenne- ja viestintäministeriön raportissa korostetaan, että Big data tarjoaa ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Big dataa hyödynnettäessä on muistettava niin datan arvo kuin siihen liittyvät riskit.

Big data mediatoimialalla

Mediatoimialalla big dataa voi ajatella hyödynnettävän sekä sisällöllisissä innovaatioissa (datajournalismi ym.) että kaupallistamisen kehittämisessä (käyttödatan parempi hyödyntäminen sekä mainostaja-asiakkaiden että kuluttaja-asiakkaiden palvelukokemus). Esimerkiksi vaalikonedataa voidaan avata jatkokäyttöä varten. Dataa hyödyntämällä myös kulttuuri ja taide voivat omilla keinoillaan kiinnittää huomiota yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Yle haluaa kehittyä datatietoisena organisaationa:

- Kehitetään tietoa paremmin tuottavaa asiakaspalaute- ja asiakasdialogijärjestelmää.
- On aloitettu palveluiden käyttödatan avaaminen.
- Rakennetaan avointa rajapintaa (API) Ylen sisältöjen ja niihin liitettyjen metatietojen avaamiseksi myös ulkopuolisten sovellusten käyttöön.

Millaista innovointia ja edelläkävijyyttä Yle voisi mielestänne näyttää datan hyödyntämisessä?

Kuva: CC BY 2.0 Yle Arkisto

Lähteet:

COM2014(442) Kohti menestyvää datavetoista taloutta. http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2014/FI/1-2014-442-FI-F1-1...

Liikenne- ja viestintäministeriön 13.8.2014 julkaisema raportti Big Datan hyödyntäminen
http://www.lvm.fi/julkaisu/4417803/big-datan-hyodyntaminen

Immo Salo: Big data – tiedon vallankumous. Jyväskylä 2013.

Marjut Salokannel: Julkisesta datasta avoimeen dataan – Julkisen datan lisensiointi.
http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1277.pdf

Antti Poikola, Kai Kuikkaniemi ja Ossi Kuittinen (Open Knowledge Finland): My Data – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. (Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama selvitys)
http://www.lvm.fi/julkaisu/-/view/4420389

Asiasanat:

big data

1 kommentti

Miten tv-sisällöt jaetaan koko Suomeen maanpäällisten tv-verkkojen jälkeen

0 kommenttia

Janne Holopainen on mediasääntelyn päällikkö Ylen lakiosastolla.

Maanpäällisten tv-verkkojen käyttö saattaa seuraavien 15-30 vuoden kuluessa vähentyä olennaisesti tai jopa päättyä kokonaan. Nykyiset digitaaliset tv-verkot (DVB-T, DVB-T2) palvelevat erinomaisesti perinteisten tv-kanavien lähettämisestä suurelle yhtäaikaiselle tv-katsojajoukolle. Tv- ja muiden videopalvelujen käytön muutos johtaa kuitenkin yksisuuntaisten tv-verkkojen käytön vähenemiseen.
Maanpäällisten tv-verkkojen käyttöä vähentävät muutostekijät liittyvät siihen,

millä laitteilla asiakkaat haluavat käyttää mediapalveluja ja minkälaisia tarjonnan tapoja julkaisijat kehittävät,
missä teleoperaattorien ja muiden viestintäyhtiöiden liiketoiminnalla on kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia sekä
miten jälkiteolliset yhteiskunnat (ml. Suomi) kehittävät viestintäverkkojaan.

1. Tv-katselulaitteet yhä vähemmän tv-vastaanottimia

Tv- ja muiden videosisältöjen katseluun käytettävät laitteet muuttavat tv-verkkoon kytketyistä tv-vastaanottimista yhä enemmän laajakaistaverkkoihin kytketyiksi ruuduiksi. Tv-vastaanottimien myynti on vähentynyt teollisuusmaissa muutaman vuoden ajan. Taulutietokoneet eli tabletit ovat korvaamassa erityisesti kotien ”kakkostelkkareita”. Samaan aikaan yhä suurempi osa suurista tv-ruuduista voidaan liittää laajakaistaverkkoon. Suuret tv-ruudut eivät katoa olohuoneista, mutta maanpäällisen tv-verkon käyttö tv-sisältöjen vastaanottoon vähenee. Kun tv-verkon käyttö vähenee todennäköisesti aikanaan murto-osaan nykyisestä, verkon kustannukset käyttäjää kohden nousevat kohtuuttomiksi.

2. Tv-ohjelmien julkaisu siirtyy tv-kanavilta verkkopalveluihin

Yle ja muut mediayhtiöt julkaisevat yhä enemmän videosisältöjä, jotka eivät mahdu tv-kanaville ja jotka eivät toteutustapansa puolesta sovikaan tv-kanavilla julkaistavaksi. Osa verkkopalveluissa julkaistavasta videosisällöstä rakentuu ohjelman tekijöiden ja yleisön välisen vuorovaikutuksen varaan siten, ettei ohjelmaidea edes toimisi tv-kanavilla.

3. Laajakaistaverkkojen hyöty yhteiskunnalle monipuolisempi kuin tv-verkkojen

Ylen tehtävänä on palvella koko suomalaista yhteiskuntaa. Tästä näkökulmasta Yle katsoo laajakaistaverkkojen hyödyttävän koko yhteiskuntaa monipuolisemmin kuin mihin yksisuuntaiset tv-verkot kykenevät. Laajakaistapalvelut tuottavat monipuolisesti hyötyä ja huvia kotitalouksille. Suomalainen talouselämä, demokratia ja kulttuuri hyötyvät kattavista ja nopeista laajakaistayhteyksistä.

4. Langattomat laajakaistaverkot tarvitsevat lisää taajuuksia

Laajakaistaverkkojen lisääntyvä käyttö ja niiden tarjoamat viestintäpalvelujen kehittymismahdollisuudet aiheuttanevat 10-20 vuoden tähtäimellä nyt tv-käytössä olevan UHF-taajuusalueen merkittävän osan siirtämisen laajakaistaverkkojen käyttöön. Päätöksenteko on pitkälti ylikansallista Kansainvälisen televiestintäliiton ITUn ja EU:n puitteissa, joten Suomen kansallinen vaikutusvalta on vähäinen. Tämä kehitys tapahtunee tv-kanavista ja tv-yleisöstä riippumatta, joten Ylen on valmistauduttava sopeutumaan muutokseen.

Maanpäällisten tv-verkkojen lisäksi em. kehitys koskee myös satelliitti-tv- ja kaapeli-tv-palveluja. Kaapeli-tv-verkot eivät kuitenkaan jää käyttämättä, vaan niiden ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi vaihtuu laajakaistayhteyksien tarjoaminen.

Edellä kuvattu ei tarkoita ”television kuolemaa” eikä kaikkien tv-kanavien lakkaamista. Ohjelmakartan mukaisilla tv-kanavilla lienee kysyntää pitkälle tulevaisuuteen mm. suorien lähetysten julkaisemisessa. Tämä pohdinta koskee nimenomaan eri jakeluverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Monia kysymyksiä ratkaistavana

Laajakaistaverkot ovat jo tähän mennessä kehittyneet merkittäväksi tv-verkkoja täydentäväksi ja osin myös korvaavaksi videosisällön jakelutieksi. Nykyiset laajakaistaverkot eivät kuitenkaan kykene palvelemaan samanaikaisesti koko yleisöä suorien tv-lähetysten ja muun live videon katselussa. Koska Ylen velvollisuutena on palvella koko suomalaista yleisöä tasapuolisesti, laajakaistaverkkojen käyttöön liittyy myös alueellisia ja hinnoittelua koskevia tasa-arvokysymyksiä.

Yle selvittää tv-kanavien ja muun live videon jakelun pitkän tähtäimen vaihtoehtoja. Työn osana olemme laatineet oheisen englanninkielisen esityksen (* (PDF: Yle views on long term AV-media delivery), joka on luonteeltaan työsuunnitelma sen tutkimiseksi, miten langattomat laajakaistaverkot voivat korvata maanpäällisen tv-verkon. Suunnitelma päivittyy edelleen, joten tämä esitys kuvaa ajattelua juuri tällä hetkellä.

*) PDF-liitetiedosto päivitetty 23.10.2014 uudemmalla versiolla.

Asiasanat:

0 kommenttia

Kuinka meemi punnitaan?

4 kommenttia

#Kutsumua on elokuun lopussa käynnistynyt kampanja, jonka tarkoituksena on kannustaa puuttumaan kiusaamiseen (ks. uutisjutut Yle ja IS ja blogikirjoitukset Vapamedia, Nörttitytöt).

Rumilla, ilkeillä tai aliarvioivilla sanoilla meistä yritetään tehdä jotain muuta kuin oikeasti olemme. #kutsumua pic.twitter.com/wB4ulGewmb
— Juho Räty (@JuhoRaty) August 28, 2014

Meemi lähti liikeelle yksityishenkilön julkaisemasta kuvasta, kun Suomen Lukiolaisten Liitto tarttui ideaan ja käynnisti kampanjan.(* Lukiolaisten liiton mukaan vajaassa viikossa kuvia oli julkaistu verkossa jo 10 000. Tänään piispa Irja Askolakin liittyi selfiellään osallistujien joukkoon.

Onko kyse merkittävästä asiasta? Onko tällä kampanjalla toivottu kiusaamiseen puuttumista lisäävä vaikutus? Joudumme spekuloimaan, koska lienee liian työlästä ja kallista laatia selvitys kampanjan vaikuttavuudesta.

Ad hoc - some-kampanjan vaikuttavuusarvioinnille ei ehkä ole tarvetta, mutta jos olisi, ei tarvitsisi tyytyä mutuun. Vaikuttavuuden arviointiin on menetelmiä. Esimerkiksi Impact House ilmoittaa nettisivuillaan tarjoavansa vapaaehtoisille tilaisuuksia osallistua erilaisten toimijoiden vaikuttavuusarviointityöhön.

Kutsumua -meemi ei näyttäisi jääneen pelkäksi kliktivismiksi. Lukiolaisten liitto esimerkiksi käsikirjoitti aamunavauksen, jotta viesti kampanjasta tavoittaisi kohderyhmänsä kouluissa. Seurantatietoja siitä, kuinka monessa koulussa aamunavauksia on pidetty, ei ole käytettävissä.

Miten te lähtisitte punnitsemaan #kutsumua -kampanjan vaikuttavuutta?

*) Korjaus 3.9.: SLL käynnisti kampanjan Juho Rädyn Facebookissa julkaiseman kertomuksen innoittamana.

Asiasanat:

vaikuttavuus

arviointi

arvon tuottaminen

4 kommenttia

Ylen pitäisi luoda julkisia digitaalisia tiloja

0 kommenttia

Riikka Kämppi on viestintäammattilainen, joka toimi 2002-2012 Ylen Hyvä säätiön toiminnajohtajana.

Nopeasti kasvanut Reddit on hyvä esimerkki uuden sukupolven mediasta ja internetin kehityksen vaikutuksesta tiedonvälitykseen. Sekä sen sisällöstä että tekniikan kehittämisestä vastaavat käyttäjät, jotka määrittelevät mikä sisällöstä nousee niin kiinnostavaksi, että se saavuttaa suuren yleisön.

Avoimeen lähdekoodin perustuva Reddit oli alkujaan kaveriporukan epäkaupallinen hanke, mutta nykyään yrityksenä kävijämäärältään jo maailman 50. suosituin sivusto, suurempi kuin CNN tai BBC.

Suomalainenkin media kilpailee nykyään huomiosta globaaleilla markkinoilla, jossa kohderyhmien tilalle on tullut joukko yksilöitä, yksilöllisine toiveineen ja kiinnostuksen kohteineen.

Internetin kehitys ei kuitenkaan kadota tarvetta toimittamiselle, päinvastoin. Kumuloituva tieto tarvitsee välittäjiä tiedon saattamiseksi helpommin ymmärrettävään muotoon ja ihmisten ulottuville.

Jos ajattelee Yleä kulttuurisena instituutiona, jonka tarkoituksena on ”tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria sekä näyttää monipuolinen ja monikulttuurinen kuva maailmasta”, on perusteltua ehdottaa arkistojen avaamista. Avaamalla arkistot ja tuottamalla jatkossa avoimesti käytettävää tietoa, Yle parhaiten osallistuisi alati kehittyvän ja muuttuvan internetin muokkaamiseen suomalaisella sisällöllä.

Pelkkä tiedon saattaminen näkyville ei vielä riitä tekemään siitä avointa. Ylen ja muiden julkisten laitosten Suomessa pitäisi lisätä tiedon julkaisemista niin, että se täyttää avoimen datan kriteerit.

Datan avaamista lisättävä

Ensimmäisiä Ylen avoimen datan hankkeita on vanhojen ”propagandaosaston” tuottaminen valokuvien julkaisu kuvapalvelu Flickrissä avoimella lisenssillä. Kuvia voi käyttää vapaasti ja yleisö on myös pyydetty mukaan kertomaan tarkempia tietoja kuvista.

Vastaavanlainen hanke on BBCn ”Your paintings”. Yhdessä museoiden ja Public Catalogue Foundationin kanssa luodulla taideteoksia esittelevällä sivustolla taiteesta kiinnostuneita pyydetään mukaan luokittelemaan teoksia niin, että kuvakokoelmasta syntyy strukturoitua dataa.

Sisältöä pitäisikin yhä enemmän julkaista näiden esimerkkien mukaisesti, vaikka avoimen tiedon julkaiseminen ei aina ole helppoa. On lukuisia juridisia, hallinnollisia ja teknisiä esteitä tai hidasteita, joiden ylittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Juristien, koodarien ja toimittajien pitäisi ylittää esteet yhdessä.

Vielä avoimen tiedon merkitys ei ole kaikille valjennut. Ylen pitäisikin panostaa sisäiseen tiedotukseen ja koulutukseen, jotta läpi koko organisaation ymmärrettäisiin miten tulevaisuudessa tietoa voi kerätä ja jakaa.

Avoimet rajapinnat eli APIt on määrä saada Ylessä kuntoon 2015, mutta metatietojen kasaamisessa on varmasti vielä iso urakka. Suomeksi sanottuna: Ylen on jatkossa tarkoitus julkaista sisältöä niin, että koneet voivat sitä lukea, mutta tiedon luokitteleminen - tägääminen – on käsityötä.

Ylen ei kuitenkaan kannattaisi tehdä työtä yksin vaan kutsua yleisö mukaan talkoisiin. Avoimuus kannustaa osallistumaan, ja osallistumisesta seuraa omistajuus.

PS.

Ei riitä, että lapset osaavat käyttää tietokoneita, vaan heidän olisi hyvä myös ymmärtää miten ne toimivat. Koululaitoksen ulkopuolelta löytyy jo innovaativisia hankkeita, kuten nopeasti ympäri maailmaa leviävä Code Club tai suomalaisen Linda Liukkaan kehittämä Hello Ruby, jonka tavoitteena on houkutella erityisesti tytöt opiskelemaan koodausta.

Pikku Kakkosen ja Buu Klubbenin rinnalle pitäisi luoda Koodiklubi.

Kirjoittaja osallistui kesällä Wikimania -konferenssiin.

Asiasanat:

avoin data

oppiminen

opetus

0 kommenttia

Tulevaisuuden internet on vaikuttavampi, verkostoituneempi ja intuitiivinen

0 kommenttia

Riikka Kämppi on viestintäammattilainen, joka toimi 2002-2012 Ylen Hyvä säätiön toiminnajohtajana.

Wikimania 2014 kokosi Lontooseen pari tuhatta internetin kehittäjää noin kuudestakymmenestä eri maasta. Internetin kehitys ei ole ainoastaan koodareiden asia, vaan myös tutkijoita, humanisteja, aktivisteja ja toimittajia tarvitaan.

Internet on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmanlaajuisesta tietoverkosta tiedon ekosysteemiksi. On syntynyt uudenlainen tapa käsitellä, ajatella, lajitella, julkaista ja jakaa tietoa. Systeemi kehittyy koko ajan lukemattomien ihmisten kollektiivisesta toimesta.

Wikipedia ja koko avoimen tiedon globaali verkosto eroaa kirjoista ja kirjastoista, koska se tarjoaa tiedon lisäksi välineet osallistumiseen, tiedon jalostamiseen ja kehittämiseen.

"LOD Cloud Diagram as of September 2011" by Anja Jentzsch - Own work. Licensed under Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 via Wikimedia Commons

Useita internetin keskeisimpiä kehittäjiä www:n isästä Sir Tim Berners-Leestä alkaen yhdistää käsitys netistä koko maailmaa hyödyttävänä perusoikeutena, jossa kenen tahansa pitäisi voida vapaasti kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja luoda.

Ensimmäisenä, jo viime vuosituhannella, vapautettiin lähdekoodi, kuten Linux. 2001 perustetun Creative Commons -lisenssien käyttäjien määrä onkin kasvanut jo satoihin miljooniin, ehkä jo miljardiin. Nykyään käyttäjinä ovat esimerkiksi Flickr, Google, White House ja Al Jazeera.

Lähdekoodin ohella 2000-luvulla on vapautettu tietoa. Avoimen, koneellisesti luettavan tiedon ja sitä tuottavien yhteisöjen määrä on kasvanut nopeasti.

Diginatiivit osaavat jakaa tietoa ja vaikuttaa

On vaikea kuvitella, että kehitys kääntyisi päinvastaiseen suuuntaan. Useat valtiot ja niiden yhteenliittymät, OECD ja G8 mukaan lukien, ovat parin viime vuoden aikana sitoutuneet avoimen datan lisäämiseen.

Tiedon ja lähdekoodin vapautumisen myötä on jo syntynyt ”big data” ja ”liquid information” - valtavat tietopankit ja keinot käsitellä tietoa niin, että se on aktiivista ja reagoivaa.

Big data on tulevaisuuden resurssi ja kasvun mahdollisuus erityisesti yrityksille. Mc Kinsey arvioi tuoreessa raportissaan, että avoimen tiedon potentiaalinen taloudellinen arvo on kolmesta viiteen biljoonaa dollaria.

Big data hyödyttää jo valtioita ja yrityksiä. MIT:n Billion Prices Project kerää hintatietoja lukemattomista lähteistä – ja julkaisee tietoa inflaation kehityksestä päivittäin, reaaliajassa.

Internetin kehityksen myötä myös tiedonvälitys ja opetus muuttuvat vääjämättä.

Generation Z tai Millenium-sukupolvi eli vuosituhannen vaihteen alla ja jälkeen syntyneet ovat kasvaneet diginatiiveiksi – myös sosiaalisesti. He ovat tottuneet etsimään ajatuksilleen vastakaikua toisiltaan, vaikuttamaan ja identifioitumaan verkossa. He saavat tietoa omien rajojensa ulkopuolelta enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja heillä on verkostoja, joissa voi oppia, jakaa ja vaikuttaa.

Jos internetissä oleskelua kuvaa akselilla vierailija-asukas, olemme siirtymässä nuorison mukana vierailijoista asukkaiksi. Asukkaat jättävät pysyvän jälkensä nettiin, sen sijaan, että vain passiivisesti katsoisivat tarjontaa.

Tulevaisuuden oppimisessa pelkkä vastauksien esittäminen ei ole enää relevanttia, koska googlaamalla tai Wikipediasta voi kopioida valmiita vastauksia. Jo peruskouluvaiheessa pitäisikin siirtyä esittämään kysymyksiä, ja vertaisoppimiseen. Opettajat ja koululaitos eivät ole pysyneet internetin kehityksessä mukana, joten sen opetuksen on tultava, ja tuleekin jo, koulujen ulkopuolelta.

Wikimedian uudet suunnitelmat, kuten Wikinews ja Wikipolitics, haastavat perinteisen median ajattelemaan uutistoimintansa uudella, osallistavalla tavalla.

Kehityksen kärjessä kulkevat hallitukset, kuten gov.uk, näkevät avoimen tiedon tuottamisen, vaikkapa tilastot palveluiden käyttämisestä, olevan itsessään julkista palvelua. Ajattelun levitessä tulevaisuuden veronmaksajat vaativat yhä enemmän tietoa verovaroilla tuotetuista palveluista kaikkien ulottuville, eikä täydellinen copyright tai vetoaminen liikesalaisuuteen tunnu julkisten palvelujen osalta perustellulta.

Verrattuna muihin pohjoismaihin tai Englantiin, Suomea ei voi tällä hetkellä kutsua avoimen tiedon edelläkävijäksi (ks. OKFN maakatsaus ja Open Data -barometri). Ylessä on kuitenkin vireillä useita avoimen tiedon hankkeita ja hyvät mahdollisuudet näyttää tulevaisuuden suuntaa Suomessa. Ylen pitäisi luoda julkisia digitaalisia tiloja.

Asiasanat:

0 kommenttia

Sivut

Millaista on nyt? Mitä nyt ajatellaan siitä, millaista tulevaisuudessa tulee olemaan? Miltä menneisyys näyttää tämän hetken valossa? Ylen tietotyöläiset ja vaihtuvat vieraskynäilijät havainnoivat nykyaikaa ja kirjoittavat näkemästään.