Eräs hip hopin nasevimmista MC & DJ -kaksikoista takoo toisella albumillaan rytmimusiikin virstanpylvään.
Notkeaa soulia kekseliäillä kitarakoukuilla höystettynä: McAlmont & Butler osuvat maaliin toisella levyllään.
Länsirannikon primitiivisen garagepunkin lähettiläät syöksyvät hippihuuruiseen tulevaisuuteen.
Surffarin koettelemukset talvisessa betoniviidakossa kiteytyvät timanttiseksi pop-singleksi.
Poppareiden kansainvälinen all-stars-ketju tyttöpopin ja yé-yé’n pyörteissä.
Poptaide, kirjallisuuden klassikot ja punk kohtaavat riemastuttavin tuloksin TV Personalitiesin ensialbumilla
Sielukkaita svengihelmiä 1970-luvun Karibianmereltä sukellettuna
Supertähden synty – parhaat palat David Bowien läpimurtokauden BBC-äänityssessioista.
Jamaikalaisen urkukunkun soul-reggae-instrupommi lunastaa lupauksensa ja pitää tanssijat liikkeessä.
Uuden aallon eksentrikkojen vino syrjähyppy psykedelian ihmeelliseen maailmaan.
Get Carter - before Carter gets you: brittiläisen gangsterielokuvan klassikko saa arvoisensa musiikillisen taustan.
The Pistols of Mod - The Chords tarjoaa ainoaksi jääneellä albumillaan tiukan annoksen punkmankelin läpi prässättyä modpoppia.
Hip hop -instrumentaalivelhon vetävän elokuvallinen samplesekoitus on vinyylin kierrätyksen riemuvoitto.
Tummasävyisen garagerockin mestarit pyörittävät ensialbumillaan viiden liikkuvan osan masiinaansa säkenöivän tehokkaasti.
Rhythm and bluesin ja soulin kuumapäisen pioneerin kadonnut albumi näkee vihdoinkin päivänvalon.
Shadows-rumpalin suunnanmuutos rautalankasoundista svengaavan Lontoon sointimaailmaan.
Alkuperäisen dynamiittitytön joulutervehdys viihdyttää vuodesta toiseen.
Iloisesti Hammondilla - The Mohawks lyö tiskiin iskevää instrumentaalitykitystä, jota hip hop -tuottajat ovat ahkerasti samplanneet
Lohikäärmeen pitkä häntä: The Dragonsin unohdettu annos Kalifornian auringossa paahdettua surf-psykedeliaa näki päivänvalon 37 vuoden viiveellä.
1960-luvun brittiläisen soul-skenen soihdunkantaja Geno Washington And The Ram Jam Band levitti soulin ilosanomaa raivoisalla intensiteetillä ja autenttisella soundilla.
Klassikobiisien vähemmän tunnetut alkuperäisversiot pääsevät parrasvaloihin.
Small Facesin pitkä mutta hienovarainen harppaus kohti psykedeliaa.
Sly And The Family Stonen viimeinen ässäalbumi liitää omissa sfääreissään.
Roisin rhythm & bluesin tulkitsija sukeltaa soulin ja funkin syövereihin.
Vastustamattomia koukkuja ja syntetisaattorien sytkytystä yhdistettynä tiukkaan asiaan.
Kadotetun rakkauden hunajaäänisen tulkitsijan matkalippu popmusiikin tähtitaivaalle.
Fuzz-kitaran ruhtinas parhaassa vedossaan.
Raikasta tyttöpoppia Ranskanmaalta.
Friedin esikoisalbumi on häkellyttävän hyvä levy. Biisimateriaali on ensiluokkaista, tuotanto täynnä hienoja yksityiskohtia ja – ennen kaikkea – Jonte Shortin sielukas lauluääni saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä.
Surf-voimaa! The Barracudas loihtii ensialbumillaan mojovan kesätunnelman vuodenajasta riippumatta.
Afro-funkin etujoukko tekee DJ:n elämän helpoksi
Svengaavan pop-chansonin tulkitsijan rohkea suunnanmuutos kohti käymättömiä musiikillisia korpimaita.
Perreyn ja Kingsleyn toisella albumilla Kaleidoscopic Vibrations (Vanguard, 1967) pääinstrumenttina on moog-syntetisaattori.
Chris Deanin mukaan ”Redskins alkoi olla yhä selvemmin epätahdissa vuoden 1986 brittiläisen poliittisen todellisuuden kanssa.”
Albumin kohokohtia ovat avausraita April Anne, haikean kaunis Someone’s Sleeping sekä singlenäkin julkaistu Mississippi, jonka myös Elvis Presley oli kiinnostunut levyttämään.
Road To Freedom (Talkin’ Loud, 1991) on acid jazz -leimastaan huolimatta ennen muuta moderni soul-levy, jonka kantavana voimana on Carleen Andersonin sielukas laulu.
The Revillosin esikoisalbumi Rev Up (Snatzo Records, 1980) onkin hulvaton yhdistelmä 1960-luvun beat- ja tyttöpopvaikutteita, surf-kitarointia, scifi-leffojen tunnelmia ja sarjakuvaestetiikkaa, punk-otteella paahdettuna.
The Prisonersin kolmas albumi The Last Fourfathers (Own-Up, 1985) on mestariteos, jossa bändin soundi kiteytyy huippuunsa.
Mayfieldin ryhtyessä levyttämään There’s No Place Like America -albumia (Curtom, 1975) disco oli päivän hittisoundi. Se ei kuitenkaan tällä kiekolla kuulu.
Au Pairsin sanoitukset ovat vahvasti feministisiä. Bändin kahden naisen ja kahden miehen valistunut yhteisrintama antoi perspektiiviä yhtyeen suorasanaisille, sukupuolirooleja kyseenalaistaville sanoituksille.
Siinä missä teinit kuuntelivat The Beatlesia ja muita brittiläisiä beat-yhtyeitä, vaihtoivat heidän vanhempansa vapaalle Herb Alpertin & The Tijuana Brassin – tai tuttavallisemmin vain TJB:n – tahtiin.
Police And Thieves jäi kuitenkin Junior Murvinin ja Lee Perryn ainoaksi yhteiseksi albumiksi. Levyn julkaisun jälkeen Perry ajautui sekavaan elämänvaiheeseen ja tuikkasi samassa rytäkässä Black Ark -studionsa tuleen
Bomb The Bassin ensimmäinen single Beat Dis (1987) oli vallaton breakbeat-kollaasi, joka sisälsi samplausta aina Ennio Morriconesta Public Enemyn kautta Thunderbirds-tv-sarjaan.
Bettyn laulutapa edustaa 1970-luvun mustien naisvokalistien karheampaa laitaa: hän kirkuu, kähisee ja mouruaa lauluosuuksissaan kuin raivotautinen villikissa.
L’Amitie (Vogue, 1965) on Françoise Hardyn neljäs albumi ja yksi hänen parhaista 1960-luvun levyistään. Aiempien albumien tapaan se sisältää etupäässä Hardyn omia sävellyksiä.
Speedy Westin ainutlaatuinen pedal steel -soitto toi hänelle myös levytyssopimuksen Capitol Recordsin kanssa vuonna 1951. Steel Guitar -kokoelmalevy on mainio esimerkki Speedy Westin soundista.
Underground on autotallipsykedelian helmi, joka viimeistään todistaa vääräksi sen luulon, että tämä bändi olisi ollut vain tuottajan mestaroima statistiryhmä.
Dammers sävelsi, sovitti, äänitti ja hioi kappaleita studiossa yhä uudelleen. Vokalisti Rhoda Dakar muistelee lähteneensä monta kertaa sessioista itkien laulettuaan tuntikausia yhtä ainoaa fraasia.
Albumin nimibiisistä It’s Just Begun on muodostunut klassikko, jota on samplatty ahkerasti hip hopin saralla
Yhtyeen nimi on viittaus Pohjois-Englannissa kukoistaneeseen Northern soul –skeneen ja sen piirissä suosittuun stimulanttiin nimeltä Dexedrine.
Albumilla on myös lyhyitä instrumentaali-tunnelmapaloja ja bossa novan -tahtiin pehmeästi etenevä Juon.
Histoire De Melody Nelson myi ilmestyessään vain hieman yli 15 000 kappaletta. Ranskalaiset musiikkikriitikot kutsuivat albumia kuitenkin heti tuoreeltaan ”popaikakauden sinfoniseksi runoksi”.
Vaikka kansainvälinen maine koitti Bob Marleylle ja The Wailersille vasta 1970-luvulla, yhtyeen varhaisella tuotannolla ja tyylillä oli merkittäviä heijastusvaikutuksia myös brittiläiseen popkulttuuriin.
Bootboy Beatles joulutunnelmissa.
Kokoelmalevyn Christmas Rap (Profile Records, 1987) kulmakivenä on Run-D.M.C:n esittämä Christmas in Hollis. Se on oikeasti vetävä kappale, josta on muodostunut rapin jouluklassikko
Kenny Burrellin joululevy on aivan ehdotonta taustamusaa joulun valmistelulle, lahjavalvojaisiin ja sen avulla saa aattoiltana koko perheen rauhoittumaan joululahjojen avaamisen aiheuttamasta tunnemyrkystä.
Vaikka pop- ja rockartistien joululevyjä oli julkaistu jo aiemminkin, Spector halusi nimenomaan todistaa, että tuiki tutut jouluklassikot voidaan esittää tuoreella tavalla ja ajankohtaisella soundilla.