La 27.02.2010 @ 00:02Tuija Aalto

Uusi musta herättää keskustelua toimittajasta bloggaajaroolissa

Jos toimittaja bloggaa, sen sijaan että tekisi TV-, radio- tai lehtijutun, vapautuuko hän noudattamasta Journalistin ohjeita? Kuinka paljon liikkumavaraa räväkkä toimittaja voi itselleen ottaa toimiessaan omassa blogissaan? Pitääkö raskauttavana asianhaarana pitää sitä, että hän blogissaan vetoaa toimittajuuteensa?

Tällaisia kysymyksiä puidaan YLEn Tarinatalolta tilaaman Uusi Musta -nettikonseptin tiimoilta kiinnostavassa ja vilkkaassa keskustelussa (linkkejä alla). Jos Uusi Musta ei ole ennestään tuttu, kannattaa kuunnella YLEn Viivi Lehtosen esitys aiheesta (taltioitu Areenaan 15.2. YLEn sosiaalisen median verkostossa, klippi käynnistyy suoraan ajassa 57 minuuttia).

 


Kemikaalikimara 20.2.: Tutkivaa journalismia vai YLEistä rentoa blogikirjoittelua?
 

Anja Nystén kysyy omassa blogissaan, "kuka vastaa lehden nettisivuilla olevista blogikirjoituksista ja laadusta? Pitääkö toimittajan noudattaa journalistin ohjeita myös blogikirjoituksissa?

"Media on menossa yhä voimakkaammin nettiin, joten toimintatapoja tulee täsmentää. Tarvitaan ammattimaisempaa otetta, asiavirheiden karsimista, vääristelemätöntä ja riippumatonta tietoa", hän sanoo.

Mari Koistinen 24.2.: Journalismin ja toimittajan vapaan blogikirjoittelun rajanvetoa

Mari Koistinen kirjoittaa seuraavansa itse lukuisia blogeja, joiden tulkitsee viestivän nimenomaan omasta näkökulmastaan. Sellaiset "antavat osaltaan ajattelemisen aihetta, tiedonjyviä tai viestivät teemoista, jotka ovat nousemassa laajemminkin pinnalle esim. kulutuskeskusteluista."

"Yksiselitteisiä “totuuden torvia” ne eivät tietenkään ole, ja saatan suhtautua joihinkin esiinnostettuihin aiheisiin tai väitteisiin hyvinkin kyseenalaistaen, mutta silti blogi voi olla mielestäni kiinnostava", hän jatkaa.

Myös Koistinen pitää tarpeellisena pohtia, missä määrin toimittaja saa käyttää bloggaajan vapauksia ilmaisussaan.

"Mielestäni toimittaja kaivaa itselleen pitkällä tähtäimellä kuoppaa, jos toistuvasti näkyy, että taustatöitä ei ole tehty riittävän huolella eikä virheitä korjata tai pahoitella. Tai ettei eroteta mielipiteitä faktoista. Tai että vapaa-ajan kirjoittelussaan suhtautuu epäasiallisesti kritiikkiin tai oikaisuvaatimuksiin."

Koistinen mainitsee olevansa Shinglerin "moikkaustuttu" ja Nysténiä hän kertoo käyttäneensä juttujen tietojen tarkistamisessa ja lähteenä. Hän näkee blogien hyvänä puolena, että ne mahdollistavat toimittajien taustojen esiinnousun. "Ainahan toimittajalla on oma maailmankatsomus, mutta aiemmin se ei välttämättä ole kovin monelle mediankuluttajalle näkynyt. Vaikka journalismi pyrkii objektiivisuuteen, niin se on äärimmäisen vaikeaa: ketä haastatellaan, mitä kysytään, mitä kommentteja juttuun nostetaan jne. Se kaikki vaikuttaa siihen, millainen juttu lopulta tulee ulos.  

Kemikaalicocktail 25.2.: Mikä on Uusi Musta? Mikä on Kemikaalicocktail? Mikä ja kuka on Noora Shingler?

Noora Shingler kuvaa asetelmaa omasta näkökulmastaan henkilökohtaisessa blogissaan, jonka hän on vuokrannut tuotantoyhtiön kautta YLElle sisällöksi.

"Uusi Musta on yksi YLEn tilaama "ohjelma" joka tuotetaan tuotantoyhtiö Tarinatalossa."

"YLE tilaa Tarinatalolta Uutta Mustaa ja Uusi Musta sisältää Kemikaalicocktailin postaukset. Kemikaalicocktail on vuokrattu tietyksi ajaksi Uuden Mustan alle, ja on osa sivustoa - jatkossa siellä saattaa olla muitakin blogeja. Kemikaalicocktail sisältyy siis työsopimukseeni. Siinä missä Uutta Mustaa ylläpitää useampi henkilö, on Kemikaalicocktail yhä vain minun ääneni ja asenteeni, ärhäkkyyteni ja hippeilyni blogin muodossa, aivan kuten tähänkin saakka. Ja minä olen aivan yhtä kriittinen ja äkkipikainen kuten aikaisemminkin. YLEssä tilaaja on tiennyt millainen tyylini on eikä ole sen linjan suhteen esittänyt muutostoiveita."

"Kemikaalicocktailissa toimin bloggaajana, Uudessa Mustassa työskentelen tuottajana ja toimittajana. Erona näiden kahden foorumin välillä on lähinnä se, että omassa blogissani kirjoitan teille vähän henkilökohtaisemmalla otteella."

Journalistin roolia verkossa tässäkin blogissa paljon pohtineena olen sitä mieltä, että toimittajalla on aina erityinen vastuu yleisölleen välittämänsä tiedon oikeellisuudesta, esiintyipä hän toimittajaroolissaan sitten yle.fi-sivustolla tai muissa yhteyksissä. Sosiaaliseen mediaan laajentuvan verkkoläsnäolon kautta toimittajuus ei rajaudu mediatalon omiin välineisiin.

Se, miten vahvalla asenteella tieto tarjoillaan, on eri asia ja siinä vapauksia voi ottaa vaikka kuinka paljon.

Jään vielä sulattelemaan mielipidettäni tästä aiheesta. Lukisin mielelläni teidän ajatuksianne teemasta, jos vielä jaksatte jotain uutta näkökulmaa heittää noiden yllä olevien kirjoitusten kymmenet, paikoin erittäin laadukkaat kommentit luettuanne.

Asiasanat: 

8 kommenttia

Tämä on kovin kiehtova aihe ja vasta alkua jollekin suuremmalle. Mua kiinnostaisi tässä yhteydessä nostaa esiin ne journalistin ohjeet ja miettiä samalla, miten koko median murros ja sitä seuraava journalismin muutos vaikuttaa journalistin ohjeisiin ja rooliin yleensäkin?

Jokainen joka on itse useamman kuin kerran ollut haastateltavana mihin tahansa mediaan (ei vain 7päivää vaan myös HS, YLE, IS you name it) tietää, että toimittajat muokkaavat joko omien, polittisten tai konsernin intressien pohjalta haastateltavan lausuntoja - joskus enemmän ja joskus vähemmän.

Mitä aidompaa on kuin journalisti joka rohkeasti blogaa omasta näkökulmastaan, laskeutuen samalla tavallisen kuolevaisen rinnalle ja toisaalta paljastaessaan omat ajatuksensa, ideologiansa, tukijansa ja näkökulmansa rehellisesti?

Jos seuraa Tuijan mainitsemia keskusteluja, en malta olla vertaamatta journalistin roolia toiseen uskomuksiin ja aivopesuun liittyvään aiheen käsittelyssä; minkä ihmeen takia YLE vielä 2010-luvulla tuuttaa niinkin epätieteellistä faktaa joka viikko monesta tuutista kuin jumalanpalvelukset? Universaalissa mittakavassa, kuka tietää mikä on totuus jostain uudesta kemikaalista, vaikka tutkimuksia olisikin tehty kymmeniä? Tiede kehittyy eikä silti pysty ratkaisemaan esim. sitä onko jumalaa olemassa vai ei - ajatelkaapa kuinka monta tuhatta vuotta ko. aiheesta on väitelty eikä vastausta vieläkään kukaan pystynyt tieteellisesti todistamaan :)

Itse kuulun jossain määrin tiedostavana kuluttajana itseään pitävien nuorten naisten ryhmään. Löysin Uuden Mustan hyvin pian sen verkkoon ilmestymisen jälkeen ja ehdin vähän innostuakin. Lukuhaluni lopahtivat, kun huomasin ko. sivuston toimittajien oudon suhtautumisen lukijoihinsa.

Esimerkkinä tästä voisi mainita jutun "Haarukka sormeen ja lusikka korvaan" (ti 19.1.2010), joka sinänsä oli kirjoitettu kiinnostavasta aiheesta. Kommentoineilla lukijoilla tuntui olevan paljon kiinnostavaa lisätietoa ja vastakkaisiakin näkemyksiä - paljon tarkennuksia, kysymyksiä ja tervettä kyseenalaistamista mielestäni asiallisella otteella. Jutun kirjoittanut Uuden Mustan toimittaja vastasi lukijoille mm. seuraavasti "Herraisä, me olemme ihan tavallisia ihmisiä emmekä mitään sertifioijia emmekä varsinkaan tiedä kaikesta kaikkea! -- "

Ikään kuin toimittaja olisi ottanut henkilökohtaisena loukkauksena eriävät mielipiteet ja lähteidensä kyseenalaistamisen. Oletus jossain määrin luotettavasta journalismista on helppo romuttaa noinkin nopeasti. :/ Harmi, sillä sivusto on aiheeltaan kiinnostava - toivottavasti sen toimintatapoja muokataan paremmiksi. Muokataankohan?

Reetta,

Journalistin ohjeita on ilman muuta aika ajoin uudistettava vastaamaan ajan tarpeita, ja niinhän niitä päivitetäänkin. Bloggaamista ihmiset harjoittavat mitä moninaisimmista motiiveista, joten siihen keskusteluun, pitäisikö vastaavat ohjeet laatia bloggaajille "eettisiksi ohjeiksi", on minusta edelleen tarpeetonta. Aiheesta on puhuttu bloggaajien keskuudessa aika ajoin, olen Tuhat sanaa -blogissa kirjoittanut aiheesta <a href="http://tuhatsanaa.net/10">2005</A> ja <a href="http://tuhatsanaa.net/millainen_l%C3%A4pin%C3%A4kyvyys_edist%C3%A4%C3%A4_bloggaajan_luotettavuutta">2009</A>.

Minusta on arvostettavaa, että paljastaa ideologiansa ja näkökulmansa rehellisesti, ja sellaisen avoimuuden soisi muuttuvan reippaammin rutiiniksi toimittajien keskuudessa laajemminkin. Tämän keskustelun teemoista minusta <a href="http://www.jsn.fi/Content.aspx?d=4">nämä journalistin ohjeiden kohdat</A> ovat aivan olennaisia, ja vastaavia periaatteita varmasti jokainen lukijoitaan kunnioittava bloggaajakin tietenkin noudattaa:

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti.
20. Olennainen virhe on viipymättä korjattava.

Uusi Musta on selvästikin tehnyt jotain uudella tavalla, kun se on tällä tavalla herättänyt kiinnostusta ja korkealaatuista keskustelua ympäri nettiä. Ehkä juuri se lajityypin viestiminen - jos se ei ole journalismia, niin mitä se sitten on, viihdettäkö, ja mitä pelisääntöjä se silloin noudattaa? - on se mikä tässä keskustelijoiden uteliaisuutta herättää (tai tämä on minun tulkintani Uuden mustan saamasta reaktiosta näiden kirjoitusten perusteella).

Tuija Aalto kirjoitti:

Reetta,
Uusi Musta on selvästikin tehnyt jotain uudella tavalla, kun se on tällä tavalla herättänyt kiinnostusta ja korkealaatuista keskustelua ympäri nettiä. Ehkä juuri se lajityypin viestiminen - jos se ei ole journalismia, niin mitä se sitten on, viihdettäkö, ja mitä pelisääntöjä se silloin noudattaa? - on se mikä tässä keskustelijoiden uteliaisuutta herättää (tai tämä on minun tulkintani Uuden mustan saamasta reaktiosta näiden kirjoitusten perusteella).

Kyse on ehdottomasti lajityypin päättämisestä (onko kukaan sitä päättänyt, en usko?), sen viestimisestä ja sen mukaan toimimisesta. Mutta ennen kaikkea kyse on siitä, että tiedon on oltava luotettavaa, lähdekriittistä, monipuolista, paneutuvaa, asiallista, totuudenmukaista. Ihan sama sanotaanko se asenteella vai ei. Minua ei kiinnosta (muka-)"toimittajan" persoona tai mielipiteet, vaan asia.

Ongelmana näen ammattitaidottomuuden, tietynlaisen pinnallisuuden ja oman liian ison egon (Shingler). Pohjalla ilmeisesti epävarmuutta ja näyttämisen tarvetta, koska kritiikkiä, rakentavaakaan ei kestetä. Monesti tekijät näyttäytyvät todella lapsellisina ja epäkypsinä. Sama näkyi viinivideossa, jossa pääasia oli näköjään olla nokkavan näköinen ja heitellä "näppäriä mukavitsikkäitä juttuja". Tämä voi olla ihan kiva ja tarpeen jollain foorumilla (ilmeisesti olen liian vanha tuohon), olin vain odottanut YLEn asiablogista jotain ihan muuta.

Lisäksi minua henkilökohtaisesti häiritsee jatkuva kulutukseen (olkoonkin vaikka ekologisen vivahteen omaavat tai luomutuotteet) yllyttäminen (kevät tulee, osta uudet kengät!). "Minulla on satoja huiveja, enkä yhdestääkään voi luopua, enkä edes lainata" - sairasta keräilyvimmaa. Itse haluan keskittyä down-shiftingiin ja hitaampaan elämään, kuluttaen mahdollisimman vähän. Mielestäni se on paras ekoteko, ei se että törsään jatkuvasti uusiin ekomeikkeihin, -asusteisiin, -kosmetiikkaan ja -vaatteisiin. Tai hamstraan yli tarpeideni kirpputoreilta. Siksikin nämä blogit tökkivät.

Jos Uusi Musta on "erilainen naistenlehti" vai oliko se "antinaistenlehti" (minne katosi se tutkiva journalismi, jota mainostettiin?), niin yhtä kevyellä linjalla sekin näyttää porskuttavan. Jos Uuden Mustan päämissio on, että joku naistenlehti vihdoin sanoisi "tää ripsari on ihan paska", niin ei voi kuin todeta että alhaalla on rima. Pinnallista ja mukaraflaavaa. Lapsellista. Melkein säälin Katjaa, joka vaikuttaa olevan parin fiksumpi osapuoli ja myös osaavampi kirjoittaja. Tosin kritiikkiä hänenkin näyttää olevan vaikea ottaa vastaan.

Jos juttu sisältää asiavirheitä, huolimattomuutta, väärää tietoa, asenteellisuutta, puutteita, on ilman taustatietoja, ei siitä voi syyttää sitä, että "on vain kaksi päivää viikossa töissä täällä". Sitten pitää tehdä vähemmän juttuja, mutta paremmin. Mikään ei korvaa laatua, ja siitä tässä kaikessa loppujen lopuksi on kyse. LAADUSTA. Oli lajityyppi ihan mitä tahansa.

"YLE tilaa Tarinatalolta Uutta Mustaa ja Uusi Musta sisältää Kemikaalicocktailin postaukset. Kemikaalicocktail on vuokrattu tietyksi ajaksi Uuden Mustan alle, ja on osa sivustoa - jatkossa siellä saattaa olla muitakin blogeja."

Eli käsitinkö nyt oikein: käytännössä Shiglerin blogia aivan asiallisesti kommentoiva henkilö saattaa maksaa lupamaksujen muodossa palkkaa Shinglerille siitä, että tämä haukkuu kommentoijan urpoksi, esimerkiksi siksi, että erehtyi pyytämään perusteluja Shinglerin väitteelle?

Toivoisin, että jatkuviin asiavirheisiin ja asiattomaan käytökseen puututtaisiin. Olen ollut Kemikaalicocktail-fani, mutta nykyään minua lähinnä nolottaa sen ja Uuden Mustan huono taso. Olen kiinnostunut monista asioista, joista blogeissa kirjoitetaan, mutta haluan asioista kunnon todisteet, enkä uskomuksiin ja mieltymyksiin perustuvaa näennäistiedettä. Heidän asenteensa on enemmänkin lähes uskonnollinen, laajoja johtopäätöksiä tehdään jopa yksittäistapauksista, omia uskomuksia ei juurikaan kyseenalaisteta ja huomioidaan mieluiten vain omaa kantaa tukevia todisteita.

Jos olisin itse asiantuntija niin minun ei tarvitsisi etsiä tietoa netistä. Harmi vaan kun en ole. Joten minua ottaa päähän, kun itsekin olen ottanut ihan todesta heidän esittämiään "faktoja" ja sitten jos sattumalta luen kommentiosuuden, sieltä saattaa huomata että alkuperäisessä asiassa oli älyttömiä asiavirheitä. Jos en ole tarkkana, jään helposti ihan väärään käsitykseen asiasta, saatan jopa vaarantaa terveyteni. En sentään anna julkisesti suosituksia miten ihmisten tulisi toimia - kun en osaa niin tehdä.

Minun ehdotukseni olisi, että Kemikaalicocktail/Uusi Musta keskittyisi joihinkin kevyempiin aiheisiin joissa ei vaadita heiltä puuttuvaa asiantuntemusta, vaikka muotiin tms. Tai että porukkaan otettaisiin mukaan oikea asiantuntija/asiantuntijoita. Mieluiten jälkimmäinen, koska kyseessä on tärkeä asia - siksi toteutuksenkin pitäisi olla hyvä.

Minua häiritsee vahvoja mielipiteitä enemmän Uuden Mustan kirjoituksen taso. Välillä tuntuu ettei juttuja editoida millään muotoa, vaan ne kirjoitetaan kiireellä ja postataan nettiin sellaisenaan. Hyvä teksti netissä on niin harvinaista herkkua, että viihdyn nykyisin lähinnä Hesarin sivuilla.

<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">Monster headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">monster beats by dre</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">monster beats</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">beats by monster</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">beats by dr dre headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">beats by dre</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">beats by dre studio</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com ">monster beats studio</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com/in-ear-headphone-c-47.html ">in ear headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com/in-ear-headphone-c-47.html ">cheap headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com/in-ear-headphone-c-47.html ">monster beats in ear headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com/in-ear-headphone-c-47.html ">beats by dre in ear headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com/in-ear-headphone-c-47.html ">beats headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com/over-ear-headphone-c-48.html ">over ear headphone</a>
<a href="http://www.bestbeatsheadphones.com/over-ear-headphone-c-48.html ">monster beats over ear headphone</a>

Aalto

  • Ylen Toimintaympäristön ja sosiaalisen median päällikkö Tuija Aalto kirjoittaa blogissaan median toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Muualla webissä:  Google+, Slideshare, Twitter, Facebook, LinkedIn.

Blogiarkisto

2011

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2007

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2005

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu