Ke 03.01.2007 @ 07:17admin

Digikampanja muistaa vanhuksia - entä nuoret yleisöt?

Digitelevision puhemies, digipappa Tauno Äijälä kirjoitti joulun alla blogissaan, että kevään vanhuksille suunnattu digi-isku, Eläköön yhteys, alkaa hahmottua: "Eläköön yhteys avaa helmikuun toisella viikolla kaksi palvelunumeroa, toinen on pääkaupunkiseutua varten ja toinen on muuta Suomea varten. Näihin numeroihin soittamalla voi pyytää digineuvojan kotiinsa asentamaan digisovittimen ja antamaan opastusta kaukosäätimien käytössä."

Helmi-maaliskuulla muutama tuhat vapaaehtoista digineuvojaa auttaa yksinään asuvia seniorikansalaisia, joilla ei ole muuta apua saatavillaan, kytkemään bokseja käyttöön. Ostoksille vapaaehtoisseuraa ei saa, laite on oltava omasta takaa. Mukana ovat Suomen Lions-liitto, Helsinki Missio ja Tampereella Suurella sydämellä -projekti.

Tietokirjailija Petteri Järvinen muistutti eilisessä Hesarissa (Digikatastrofi konkretisoituu 2007, digilehti), että digiajan alkuun on alle kahdeksan kuukautta, mutta arviolta 900 000 kotitaloudelta puuttuu vielä tarvittavaa tekniikkaa.

Senioriyleisöistä on syytä huolehtia, mutta millainen riski ovat nuoret yleisöt? Jättääkö moni opiskelija uuden tv-vastaanottimen hankkimatta luottavaisina siihen, että olennaisimman näkee netistä?

YLE parantaa tänä vuonna netti-tv-palveluaan entisestään. BBC:n uusien palvelujen päällikkö arvioi, että kymmenesosa TV:n katselusta voi siirtyä verkkoon (Telegraph: Internet heads for a 10th of TV viewing) (via).

Ovatko digi-tv-toimijat tehneet kaikkensa vakuuttaakseen myös nuoret yleisöt TV-vastaanottimen tarpeellisuudesta? Näemmekö sellaisen ilmiön, että joidenkin yleisöjen TV:n katselu siirtyy Suomessa digiyliheiton vuoksi kerralla nettiin?

5 kommenttia

Miten tietokoneelta voi katsoa televisiota? Eikö siihen silti tarvita jonkinlainen digisovitin? Vai mitä erityislaitteita television katsomiseen tietokoneella tarvitaan? Onko se niin helppoa, että minunkin kannattaisi vanhalla tietokoneellani kokeilla?
Digitv:tä en aio hankkia, kun ei ole analogistakaan.

Kertokaa tietämättömäälle!

Meitä on paljon keski-ikäisiä, jotka emme hallitse digisovittimen asentamista, eikä meillä ole ketään nuorempaa, joka siinä hommassa auttaisi.
Palveleeko tämä senioripuhelin vain mummoja ja pappoja, eikö lainkaan meitä osaamattomia keski-ikäisiä? Yhtä suuri hätä se on meilläkin digi-tv:n suhteen!
Tauno Äijälälle terveiset!

Tosi tyhmä, tietokoneelta voi katsoa televisiota (yleisradiolähetys-signaalia) hankkimalla digi-tv-kortin tai vaikkapa erillisen USB-tv-laitteen, mutta se, mitä kirjoittaessani ajattelin, oli tavallisen laajakaistayhteyden yli toimivat netti-tv-palvelut, jollaista YLEkin kehittää ja tänä keväänä avaa. (Etkä ollut ollenkaan tyhmä, tuo oli hyvä tarkentava kysymys)

Entä keski-ikäiset osaamattomat? - sanopas muuta, minäkin tunnen joitakin, jotka varmaan mielellään pirauttaisivat apua paikalle! En tiedä muita auttamiskampanjoita kuin nyt tuo Äijälän mainitsema - jos kuulen, lupaan kertoa tässä blogissa.

<i>"mutta millainen riski ovat nuoret yleisöt? Jättääkö moni opiskelija uuden tv-vastaanottimen hankkimatta luottavaisina siihen, että olennaisimman näkee netistä?"</i>

Kuulun itse tuohon porukkaan, jonka televisionkatselemattomuudesta tunnet huolta.

Omassa kaveriporukassani televisioiden määrä on laskenut jo monen vuoden ajan. Muistan muutaman vuoden takaa luennon, jossa muuan sosiologitäti kertoi meille kuinka tärkeä yhteisesti jaettu rituaali illan tv-uutiset ovat (tai jotain sen suuntaista). Jo silloin hihittelimme kaverien kanssa, koska suurimmalla osalla meistä ei ollut televisioita.

Tämä digihurmos näyttää vielä koomisemmalta. Tulee sellainen olo, että ylen sedät ja tädit palkkaavat kohta jonkun prätkäjengin vetämään turpaan kaikkia jotka eivät hyvällä suostu televisiota katsomaan.:tongue:

Justjoo, apropos digihurmos, Schizo - blogin Janne Toivoniemi ärhentelee Hesarin Leena Härkösen kolumnin innoittamana (<a href="http://schizoblog.net/?p=3020">Televisiolupamaksut takaisin!</A>) että YLE on antanut <a href="http://schizoblog.net/?p=3020#comment-69099">liian suuria digilupauksia</A>:

"<I>Kun katsoo digitelevisiolupauksia, niin jo niistä näkee kuinka heikolla pohjalla koko homma alunperin oli. Esimerkiksi se surullisen kuuluisa Super-tekstitelevisio oli jo pelkkänä ajatuksena täysi susi. Jos kukaan vuosituhannenvaihteessa ajatteli tuovansa vuorovaikutteisia palveluja minkään muun kuin internetin välityksellä, niin näköalattomuus on tällaisen henkilön keskeisin adjektiivi.

Itse olen ollut laajakaistan käyttäjä jo vuodesta 1998 (muistaakseni) ja jo tuolloin oli päivänselvää, että netti tulee siirtymään siihen puhelinmodeemien sijaan.</I>"

Jotkut ehkä näkivät jo 1997 tai 1998, että internetistä tulee merkittävä väylä välittää ääntä ja kuvaa. Kaikki eivät, siinä Toivoniemi on oikeillä jäljillä.

Ylestä Radio Finland aloitti radiolähetyksen streamauksen lokakuussa 1996 satelliittiaudion kautta Lontoossa sijaitsevilta palvelimilta. Samaan aikaan Radiouutiset alkoi tarjota tasatuntiuutisiaan verkossa. Merkittävä osa koko broadcast-toimialaa niin Suomessa kuin maailmalla on kuitenkin nähnyt valon vasta vuoden 1999 jälkeen - kovapäisimmät lienee vakuuttanut vasta YouTuben valtaisa menestys.

Aalto

  • Ylen Toimintaympäristön ja sosiaalisen median päällikkö Tuija Aalto kirjoittaa blogissaan median toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Muualla webissä:  Google+, Slideshare, Twitter, Facebook, LinkedIn.

Blogiarkisto

2011

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2007

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2006

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2005

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu