EU ja jäsenmaiden talouspoliittinen valta
Helmikuun alussa Helsingissä, Euroopan komission edustustossa oli tilaisuus, jossa komission edustaja esitteli tulevaisuuden suunnitelmia Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämiseksi.
Selväksi tuli viimeistään tässä vaiheessa, että komissio pyrkii jatkossa määräämään yhä enemmän jäsenmaittensa talouspolitiikkaa. Tilaisuudessa esitellyt kalvot löytyvät tästä linkistä.
Mutta miten Suomi suhtautuu näihin valtapyrkimyksiin? Ymmärrämmekö me mitä on suunnitteilla? Haluamme antaa esimerkiksi omaa budjettivaltaamme pois komissiolle? Ja jos haluamme, niin millä ehdoin? Komission harjoittama talouspolitiikkaa ovat viime aikoina kritisoineet esimerkiksi IMF (Aamulehden mukaan) ja talousnobelisti Paul Krugman (Talouselämän mukaan).
Pystymmekö ja haluammeko me säilyttää tulevaisuudessakin sen vallan, joka meille nyt kuuluu?
Haastateltavina finanssineuvos Ilkka Kajaste (kuvassa) valtiovarainministeriöstä ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. Toimittajana Maija Elonheimo
7 kommenttia
Ke 27.02.2013 @ 12:56
Kiitos todellakin hyvin mielenkiintoisesta ohjelmasta. Erityisesti Valtiovarainministeriön virkamiehen kommentit olivat hyvin valaisevia.
Suomalaiset pystyvät ilmeisesti estämään omalta kannaltaan kielteisen kehityksen, kuten kansallisvaltioiden oman budjettivallan menettämisen Euroopan Unionin hallintoelimille.
Mutta onko Suomessa sitten lainkaan mietittynä järkeviä vaihtoehtoja EU-hallinnon yhtenäistämiselle ja vallan siirtymiselle EU-keskushallintoon? Sellaisten vaihtoehtojen saaminen läpi näyttää olevan hyvinkin hankalaa, varsinkin, kun niistä ei ole edes aloitettu keskustelua?
Ma 04.03.2013 @ 00:56
Miksi Miia-Petra Kunpula sai vapaasti levittää EU-propagandaa taas? Naureskeli että mielummin hän ottaa 3% asuntolainan korot kuin 20 %. Jäi kuitenkin kertomatta että tuolloin (90-luvun alussa) asunnnot oli hinnaltaan vain neljäsosa halvalla rahallla erittäin kalliiksi vedetyistä nykyhinnoista. Halvasta rahasta on ollut siis vain haittaa. On kuplahinnat ja ihmiset (ja valtiot) erittäin velkaisia. Mietipä Miia-Petra tätä.
Ma 04.03.2013 @ 07:27
Miksi Miia-Petra Kunpula sai vapaasti levittää EU-propagandaa taas? Naureskeli että mielummin hän ottaa 3% asuntolainan korot kuin 20 %. Jäi kuitenkin kertomatta että tuolloin (90-luvun alussa) asunnnot oli hinnaltaan vain neljäsosa halvalla rahallla erittäin kalliiksi vedetyistä nykyhinnoista. Halvasta rahasta on ollut siis vain haittaa. On kuplahinnat ja ihmiset (ja valtiot) erittäin velkaisia. Mietipä Miia-Petra tätä.
ja kun markka laitettiin kellumaan talous oikeni ,että ei tuo 20% kaan pidä paikkansa.Miksi näiden
Miia Petrojen annetaan puhua muunneltua totuutta?
Ma 04.03.2013 @ 09:13
Miksi Miia-Petra Kunpula sai vapaasti levittää EU-propagandaa taas? Naureskeli että mielummin hän ottaa 3% asuntolainan korot kuin 20 %. Jäi kuitenkin kertomatta että tuolloin (90-luvun alussa) asunnnot oli hinnaltaan vain neljäsosa halvalla rahallla erittäin kalliiksi vedetyistä nykyhinnoista. Halvasta rahasta on ollut siis vain haittaa. On kuplahinnat ja ihmiset (ja valtiot) erittäin velkaisia. Mietipä Miia-Petra tätä.
ja kun markka laitettiin kellumaan talous oikeni ,että ei tuo 20% kaan pidä paikkansa.Miksi näiden
Miia Petrojen annetaan puhua muunneltua totuutta?
Se asuntolainojen korkojen kehitys EU-ajalla ja ennen sitä jäi kyllä penkomatta tarkemmin tuossa ohjelmassa. Olisi varmaan pitänyt. Etenkin kun siihen usein viitataan esimerkkinä EU:n eduista. Toisaalta sitä voisi käsitellä perusteellisemmin tulevaisuudessa. Kiinnostaisiko ketään? Tai olisiko siihen teemaan liittyen lisää hyviä näkökulmia, joita voisi samalla käsitellä?
Tässä on muuten hyvä linkki, jossa on kiinnostavat käyrät koroista ja asuntojen hinnoista:
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_004.html?s=0#3
Ma 04.03.2013 @ 12:36
No olisi kiva kuulla ohjelma asuntolainojen koroista, asuntojen hinnoista ja toisaalta sitten talletusten koroista EU-aikana ja vertailun vuoksi vaikka Ruotsista ja muista sellaisista Euroopan maista, jotka eivät eurossa ole mukana. Ja samassa tai erillisessä ohjelmassa voisi keskustella myös yritysten lainojen hinnoista ja riskeistä. Esimerkiksi maatalouden puolellahan maan hinta on noussut jatkuvasti, vaikka maatalous tuottaa viljelijän kannalta yhä huonommin.
Ma 04.03.2013 @ 15:44
No olisi kiva kuulla ohjelma asuntolainojen koroista, asuntojen hinnoista ja toisaalta sitten talletusten koroista EU-aikana ja vertailun vuoksi vaikka Ruotsista ja muista sellaisista Euroopan maista, jotka eivät eurossa ole mukana. Ja samassa tai erillisessä ohjelmassa voisi keskustella myös yritysten lainojen hinnoista ja riskeistä. Esimerkiksi maatalouden puolellahan maan hinta on noussut jatkuvasti, vaikka maatalous tuottaa viljelijän kannalta yhä huonommin.
Totta. Se olisi niin kiinnostava kuulla, että se on tehtävä. Haastateltava tässä vielä on hakusessa...
