Brysselin kone: EU ja aiemmat valtioliitot - haastateltavana professori Erkki Pihkala.

  Professori Erkki Pihkala

 

 

Professori emeritus Erkki Pihkala on opettanut taloushistoriaa Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Hän on sitä mieltä, että EU on ainutlaatuinen kokeilu, jonka kaltaista historiassa ei aiemmin ole ollut, vaikka maailmassa ja Euroopankin alueella on ollut erilaisia valtioliittoja, liittovaltioita ja tulliliittoja.

Mutta mitä asioita taloushistorian perusteella voi miettiä kun EU:ta pohtii?

Mitkään rahajärjestelmät eivät ole olleet ikuisia.

Liittovaltiot ovat kaatuneet, kun niiden talous on kohtalokkaasti heikentynyt.

Suuretkin valtiot kuten Kiina, ovat joutuneet vallanvaihdoksen ja hajaannuksen tilaan ennen kaikkea sisäisten erimielisyyksien takia..

Ja vaikka sodan muistot monissa maissa ovatkin haalistuneet, niin Erkki Pihkalan mielestä on syytä muistaa, kun mietitään EU:n mielekkyyttä, että EU tosiaan on ollut rauhan projekti etenkin Saksan ja Ranskan rauhan ylläpitämiseksi.

Mutta entä mitä historiasta voi oppia nykyhetken pulmien ratkaisemiseksi?

Esimerkiksi sen, että Kreikan lainat olisi järkevintä muuttaa ikuisiksi lainoiksi inflaation hiljaa nakerrettaviksi. Niin on tehty ennenkin muualla.

Tai sen, että koska pieniä valuuttoja voidaan murtaa, ja on murrettu, keinottelemalla niitä vastaan, niin mikäli Suomi jonain päivänä ei halua olla enää Eurojärjestelmässä mukana, se voisi harkita sitä, että se käyttää silti euroa tai euroon sidottua valuuttaa rahana, mutta ei enää osallistu Euronjärjestelmään kuulevien maiden  sisäisiin maksatuksiin, kuten esimerkiksi ERVV:hen tai EVM:ään.



1 kommentti

Ihmiskunta on kyennyt elämään varsin pienissä itsenäisissä yhteisöissä kauan aikaa. Nyt kun valtiot, pienetkin valtiot, ovat monin verroin suurempia, olisi yhtä lailla mahdollista ylläpitää suljettuja talouksia. Se vain edellyttäisi nykyisenlaisen teollisen elämäntavan ja tuotannon purkamista omavaraisempaan talouteen. Niin kauan kuin vaikkapa Suomen koko ravinnon tuontanto perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, riippuvuus on erittäin suuri, ja ollaan jatkuvasti alttiita toisten valtioiden taloussotkuille ja kansainväliselle keinottelulle.

Nythän ollaan siinä tilanteessa, että Suomen valtio ei enää toimi pitääkseen omien kansalaistensa elämäntilanteen ja toimeentulon kohtuullisen siedettävänä. Sen sijaan valtio toimii varjellakseen osaksi suomalaisten, osaksi ulkomaalaisten suursijoittajien etuja. Tästä asiasta keskustellaankin ihmeen vähän, vaikka kaiketi kysymyksessä on melkoinen riski valtion legitimiteetille?

Hauska, että näitäkin näkökulmia tuodaan esiin tässä ohjelmassa.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu