EU ja reilu työelämä

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Karjalainen Akavasta

 

 

Kun työttömyys EU-alueella kasvaa, niin saako silloin käytännössä töitä vain hän, joka ne halvimmalla tekee, vai onko AY-liikkeellä voimia taistella työntekijöille reilumpaa työelämää.

 Vaikka työvoiman vapaa liikkuvuus on tarjonnut osalle työttömiä, niin nyt on entistä helpompaa kilpailuttaa työntekijöitä alentamalla palkkoja.  Joissain kriisimaissa työntekijöiden oikeuksia on heikennetty niin rankasti, että Kansainvälinen työjärjestö ILO on puuttunut tilanteeseen.

Nyt on selvästi alkamassa aiempaa innostuneempi keskustelu sosiaalisesta EU:sta, ja samalla keskusteluun on nousemassa eurokansalaisten tilanne työmarkkinoilla. Talouskriisin lisäksi on hoidettava myös sosiaalista kriisiä.  Työttömilläkin on äänioikeus, joten siksikään tilannetta ei voi lakaista maton alle.

 Haastateltavana on kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Karjalainen Akavasta.

 

 

 

4 kommenttia

Erittäin mielenkiintoinen haastattelu, joka kertoi avoimesti ay-liikkeen erilaisuudesta pohjoismaissa verrattuna eteläisempään EU- Eurooppaaan

Se on hurja kehitysnäkymä, että työntekijöistä ei enää tarvitse pitää huolta. Kyllä kai tämä johtuu siitä, että iso osa yritysten omistajista ei enää saa rahaansa yritysten toiminnasta, vaan yritysten pörssikurssien vaihtelun hyödyntämisestä ja pörssikuplien rahastamisesta. Niinpä monien yritysten toimintaa ei varsinaisesti edes enää tarvita, eikä siksi myös työntekijöitäkään.

Samasta syystä ei ole väliä silläkään, pysyvätkö yhteiskunnat koossa vai alkavatko ne hajota toivottomuuden synnyttämään mellakointiin. Rahoittajat ja yritysten omistajat voivat aina vaihtaa maata, jos jossakin alkaa tulla liian hankalat olot, mutta muut ihmiset joutuvat jäämään mellakoiden ja ryöstelyn ja muun väkivallan sekaan.

Mutta hyvänen aika, ilmaista tai hyvin halpaa työtähän yhteiskunta nykyisin haluaisi saada kansalaisiltaan, näin olen ymmärtänyt? Ihmisiä patistetaan tekemään talkootöinä ylimääräisiä työtunteja, joista ei makseta, ilmaisia harjoitteluja pitää tehdä, palkkojakin pitäisi laskea. Yksittäisen työntekijän on hyvin vaikea pitää siinä tilanteessa puoliaan, ja ammattiliitotkaan eivät ilmeisesti pidä varsinkaan freelancereiden puolia, mutta eivät kunnolla muidenkaan ihmisten puolia.

On muuten hassua, että ammattiliitoissakin sanotaan, että ihmiset eivät halua vakituista työpaikkaa; tietysti ihmiset eivät sitoudu työpaikkaan, jos työpaikkakaan ei sitoudu työntekijöihinsä. Ongelma on kuitenkin se, että jollainhan ihmisen on itsensä elätettävä, ja jos työura on pätkittäinen, ihmisten tuottavuuspotentiaali jää yhteiskunnalta hyödyntämättä.

Eikä pelkästään työtä haluta saada ilmaiseksi, kyllähän esimerkiksi metsäteollisuus haluaa, että metsänomistajat myisivät puuta alle kasvatuskustannusten, jotta saataisiin pidettyä pystyssä kannattamattomat paperitehtaat ja sahat.

Markkinataloudesta ei kumma kyllä ole puhettakaan näissä tilanteissa, joissa työtä halutaan teettää hinnalla, jolla työntekijä ei kykene sitten elättämään itseään. Jollakinhan hänet elätetään - onko konsti sitten harmaa talous, varakkaat vanhemmat vai sosiaaliturva, jonka viime kädessä muut veronmaksajat kustantavat. Onkohan tällainen yhteiskunta sittenkään toivottava?

Euroopan unionin lakien ,asetusten ja direktiivien takaa löytyy sellainen taustalla lobbaava ja vaikuttava järjestö ,kuin ERT johon kuuluu kaikki suurimpien yritysten johtajat ja hellä on noin 15000 lobbaria tekemässä "hyviä" ehdotuksia Eu:n lainsäädäntöön.Esimerkiksi työvoiman vapaa liikkuminen unionin alueella on heidän käsialaa. Yle esitti dokumentin" Brysselin lobbarit",jossa tätä asiaa käsiteltiin- käykää katsomassa ,jos sen vielä jostakin löytää.Työvomapulaa ei taida enää olla ,kun esim. Potugalista on kriisin alkamisesta lähtenyt noin 200000 koulutettua lähinnä nuoria muihin maihin etsimään elantoa.Nyt olisi tarjolla koulutettua työvoimaa työvoimapulasta kärsiville.

Brysselin kone

Tule mukaan kommentoimaan ja vaikuttamaan siihen, mistä puhumme, kun puhumme EU:sta.

Kuka voittaa ja kuka häviää kun Brysselin kone jyskyttää?

Brysselin koneen ensilähetys on siis keskiviikkona 8.5 klo 10.05 Yle Radio Yhdessä. ja uusinta torstaina klo 21.15.
Lisäksi se uusitaan Yle Puheessa  sunnuntaina 6.03.

Keskustellaan yhdessä tässä blogissa tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maija.elonheimo@yle.fi

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 2 )

Kerro mielipiteesi EU:sta. Ehdota teemoja Brysselin koneen käsittelyyn. ( Ketju 1)

Brysselin koneen Linkkilä. Jaa hyviä EU-linkkejä

Lue keskustelua aiempien vuosien ohjelmista 

Tietoa eurokriisistä kuuneltavissa myös  Elävässä arkistossa

Aiheeseen liittyvä Blogiteksti  London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopiston sivulla



Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2013

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu