EU energiapäätösten edessä
Europarlamentin tulevan vaalikauden yksi isoista teemoista tulee olemaan se, miten EU:ssa tullaan jatkossa hoitamaan Energia ja ilmastotavoitteet.
Tässä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa ratkaisun löytäminen voi olla haasteellista.
Viime tammikuussa Euroopan komissio esitteli näkemyksensä uusiksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiksi.
Komissio oli sitä mieltä, että vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä kasvihuonepäästöjen on laskettava sitovasti 40 % ja uusiutuvan energian määrän energiankulutuksesta on noustava 27% :iin, mutta parlamentti oli tiukemmalla linjalla.
Parlamentti halusi, että komission ehdottaman päästövähennystavoitteen lisäksi EU:ssa sitouduttava sekä siihen, että uusiutuvan energian osuus on nostettava 30%:iin ja siihen, että energiatehokkuutta parannetaan 30%:lla.
Asia on vielä kesken, ja monenlaisia asioita pitäisi ratkoa. Mitä tulee tapahtumaan päästökaupalle?, Miten paljon uusiutuvaa energiaa tulevaisuudessa pitää tukea, jos kivihiili pysyy edelleen yhtä halpana tai jopa halpenee? Ja miten EU:n kilpailukyvyn käy, jos meillä käytettävä energia on kalliimpaa kuin muualla. Entä Ukrainan tilanne? Jos energian tuonti Venäjältä takkuilee., niin jatkossa EU:n alueella joudutaan käyttämään aiempaa enemmän kivihiiltä, ja siitä ei ilmasto kiitä.
Miten eri EU- maat tulevat suhtautumaan asiaan? Miten erilaiset velvoitteet jaetaan maiden kesken. Esimerkiksi Saksa on panostanut paljon uusiutuvaan energiaan, kun taas esimerkiksi Puola on hyvin riippuvainen kivihiilestä. Millä keinoin eri maat pystyvät lisäämään uusiutuvan energia käyttöä ja hyväksytäänkö eri maiden ratkaisutavat EU:ssa.
Ohjelmassa haastateltavana on osastopäällikkö Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta.
