EU ja Kreikan kriisi
Viime kesänä suomeksi ilmestyneen Kreikan uuden valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin kirjoittaman kirjan Maailmantalouden minotaurus on kääntänyt suomeksi Brysselin koneessa haastateltavana oleva taloustieteen professori Hannu Laurila Tampereen yliopistosta yhdessä johtamansa työryhmän kanssa.
Varoufakis perustaa kirjassaan ajattelunsa alkuperäisiin Keynesin näkemyksiin ja on hyvin kriittinen erityisesti pankkien vallan suhteen.
Mutta mitä EU:n ja Kreikan taloudesta on Yanis Varoufakis ja mitä professori Hannu Laurila?
Onko maailmantalouden, EU:n talouden ja myös Kreikan talouden heikon kunnon suurin selittäjä ollut pankkien ylivalta?
Nyt pankit ovat sen sijaan voineet tehdä helppoa rahaa lainaamalla sitä ulos 5-10%:n korolla samalla kun ne ovat saaneet sitä keskuspankilta lähes ilmaiseksi
Pitäisikö vastaisuudessa esim. EKP:n lainoittaa pankkien sijaan suoraan Euroopan investointipankkia, joka rahoittaisi lupaavia yrityksiä esim. kriisimaissa, kuten Kreikassa. Ja pitäisikö ylipäänsä maailmantalouteen tai EU:hun luoda systeemi, jossa taloudeltaan ylijäämäiset maat investoisivat esim. alijäämämaiden tuotantolaitoksiin ylijäämiään ja näin loisivat niissä tuotteilleen kysyntää.
Toistaiseksi esim. Kreikkaan ei ole tullut mitään suurta investointiaaltoa, vaikka työvoimaa on siellä paljon ja edullisesti saatavilla. Onko niin, että kun pankit rahoittavat kohteita, joista yksityiset toimijat saavat parhaat tuotot, niin raha valuu mm. kiinteistökupliin kuten Espanjassa, pankkien lihottamiseen tai finanssimaailman keskinäiseen kaupankäyntiin, eikä tule kohteisiin, jotka hyödyttäisivät kansantalouksia eniten. Yksityinen rahan on myös nähty saapuneen markkinoille niiden kuumetessa ja häipyneen pois laman tullen. Näin se on vahvistanut talouden heilahteluja.
Mutta onko talousajattelu EU:ssa muuttumassa. Onko EU:n ajama alkuperäinen ajatus elvyttävästä budjettikurista ja 90%:n osuuden BKT:sta ylittävän velan absoluuttisesta turmiollisuudesta murentunut ja onko EU:lla edessään ylipäänsä eyttävämmän politiikan harjoittaminen.
7 kommenttia
Ke 25.02.2015 @ 20:22
Hannu Laurilan avaa EU:n talouspolitiikkaa ja sen vaihtoehtoa selkeästi ja vahvasti perustellen. Toivon, että hän pääsee muihinkin Ylen ohjelmiin isojen pankkien päivystävien ekonomistien rinnalle.
To 26.02.2015 @ 11:40
Kiitos erinomaisesta ohjelmasta. Hannu Laurila oli tosi selkeä, tärkeää asiaa. Suorastaan pelottavan tärkeää. Pelottavaa, koska yksikään suurista puolueista so. tulevista pääministeripuolueista ei tunnu ymmärtävän näitä tosiasioita. Tämän pitäisi olla pakkokuunneltavaa jokaiselle äänestäjälle.
To 26.02.2015 @ 12:16
Laurilalla oli mielenkiintoisia näkökulmia siihen, miten merkityksellisiä yhteiskuntien instituutioiden vahvuus ja toimivuus, korruptoitumattomuus jne ovat siinä, että otettu velka (yksityinen ja julkinen) tai muu rahoitus suunnataan taloudellisesti kestävästi tuottaviin ja yhteiskunnan kilpailukykyä ( esim infrastruktuurit) ja elintasoa parantaviin investointeihin. Suomen, Saksan ja Japanin teollisuuden rakentaminen olivat hyviä esimerkkejä velan käytöstä teollisuuden rakentamiseen sodan jälkeen (mm Marshall -apu). Kreikan eräs perusongelma on juuri tässä. Miten sen instituutioita vahvistetaan? Miten Kreikka olisi houkuttelevampi Laurilan esimerkkinä mainitsemille autotehdasinvestoinneille tms. Kiinan nopean kasvun ja vaurastumisen takana on myös tätä. Sitran Tapio Turkin julkaisu " Aasia haastaa valtio-demokratiakäsitystämme" valottaa tätä. Näitä näkökulmia kannattaisi ottaa Ylen ohjelmissa laajemmin esille.
To 26.02.2015 @ 12:26
Laurilalla oli mielenkiintoisia näkökulmia siihen, miten merkityksellisiä yhteiskuntien instituutioiden vahvuus ja toimivuus, korruptoitumattomuus jne ovat siinä, että otettu velka (yksityinen ja julkinen) tai muu rahoitus suunnataan taloudellisesti kestävästi tuottaviin ja yhteiskunnan kilpailukykyä ( esim infrastruktuurit) ja elintasoa parantaviin investointeihin. Suomen, Saksan ja Japanin teollisuuden rakentaminen olivat hyviä esimerkkejä velan käytöstä teollisuuden rakentamiseen sodan jälkeen (mm Marshall -apu). Kreikan eräs perusongelma on juuri tässä. Miten sen instituutioita vahvistetaan? Miten Kreikka olisi houkuttelevampi Laurilan esimerkkinä mainitsemille autotehdasinvestoinneille tms. Kiinan nopean kasvun ja vaurastumisen takana on myös tätä. Sitran Tapio Turkin julkaisu " Aasia haastaa valtio-demokratiakäsitystämme" valottaa tätä. Näitä näkökulmia kannattaisi ottaa Ylen ohjelmissa laajemmin esille.
Ainakin osaa esittämistäsi kiinostavista teemoista käsitellään Brysselin koneessa näillä näkymin 18.3.
La 28.02.2015 @ 21:07
Laurilan panos on kaivattu lisä Kreikan velkaongelmaa koskevaan keskusteluun. Keynesin ja yleensä taloustieteen näkökantojen uusi soveltaminen analyysiin oli tervetullut. Sen sijaan en ymmärrä, mitä väite rahan menosta pankkien mustiin aukkoihin tarkoittaa. Kreikan valtionvelasta 70 % on euroalueen valtioilta, Euroopan rahoitusvakausvälineeltä EFSF ja Euroopan keskuspankilta (lähde Bloomberg). Kirjavalta sijoittajien joukolta on vain 17 %. Nyt kenties tehtävät luottojärjestelyt koskenevat siis ennen kaikkea euroalueen valtioita ja niiden laitoksia. Ylimalkainen puhe pankkien mustista aukoista vaikuttaa suomen kieltä ymmärtävään pankkiväkeen kohdistuvalta kaunapuheelta.
Viitisen vuotta sitten pankeilla ja muilla rahoitusalan yrityksillä oli suurempi osuus Kreikan velkojina. Miksi Laurila ei mainitse, minkä maiden pankkeja, muita rahoituslaitoksia ja sijoittajia kenties pelastettiin? Mitkä olivat poliittiset kytkennät Euroopan merkittävimpiin päättäjiin? Jaettiinko järjestelyillä joidenkin maiden pankkien pääomittamistarve taakaksi kaikille euromaille? Kuinka reilua menettely oli vaikkapa suomalaisten merkittävästi omistamien pankkien kilpailuaseman kannalta?
Markku Fagerlund
eläkeläinen, kauppat.maist.
La 28.02.2015 @ 21:31
Markku Kuisma totesi perjantain ajantasassa eurobrojektin toteutuneen täysin väärässä järjestyksessä,yhteinen valuutta olisi edellyttänyt ensin kultuurillista ja taloudellista yhdentymistä.Nyt olaan vain luotu edwllytykset tulevaisuuden euurooppalaiselle sisällissodalle pohjoisten kurinalaisten ja etelän realistisemman elämänasenteen omaavien kansojen kesken.Varufakis on peliteoretikko viimeisenpäälle ja luulen hänen yrittävän tällä elämän asenteella saataa pohjoisen oikeauskoiset ja täydellisyyden tavoitteliat saada taipumaan venäjä korttia vilauttelemalla. Yhdysvallat painostaa saksaa tällöin eihän sen etujen mukaista ole päästää putinia hääräämään ja muodostamaan ortodoksibokkia.
