Mitä mepit tekevät?
Mitä mietti europarlamentin ja EU:n asioista kaksi kautta europarlamentissa ollut vihreiden väistyvä meppi Satu Hassi? Ensi kauden teemoja ovat ainakin pankkivalvonta ja energia- ja ilmastoasiat. Satu Hassin mukaan verotusasiat olisivat EU:n kannalta myös tärkeitä, koska mikäli verotuksen taso laskee, siitä seuraa EU:n kansalaisille monenlaisia ongelmia yhteiskunnan eriarvoistumisen myötä.
Minkälaista on Satu Hassin lobbauksen ja vaalirahoituksen välinen kytkentä europarlamenttivaaleissa? Miten lobbaus hänen mukaansa europarlamentissa nykyään toimii?
Entä miten äänestäjä halutessaan ehdokkaansa kytkentöjä tutkia ja mitä tärkeitä asioita ensi vaalikaudella on tulossa parlamentin käsittelyyn.
2 kommenttia
Su 18.05.2014 @ 23:30
Hei,
osaisitko neuvoa tai vaihtoehtoisesti osoittaa jotain hyvää lähdettä, missä olisi selitetty/kiteytetty tai eroteltu EU-parlamentin/MEPpien toimivaltaa EU-komission, EU-neuvoston ja kansallisten parlamenttien toimivallasta. Olen itsekin juuri harmitellut tuota Satu Hassin mainitsemaa seikkaa siitä, että on vaikea selvittää mihin asioihin MEPit voivat ylipäätään vaikuttaa, ja sitä kautta minkälainen osaaminen olisi MEPille enemmän ja vähemmän tärkeää.
Tietysti tulee kaikenlaisia lakeja äänestettäväksi yhteiskunnan eri osa-alueilta, mutta jos esimerkkinä ehdokas tuo kampanjassaan esiin vaikka vahvaa osaamistaan taloudesta ja EMU-politiikasta, niin mitkä mahdollisuudet MEPeillä on vaikuttaa näihin asioihin..? Eurosta eroaminenhan mm. on kansallisen parlamentin päätettävissä, samoin kuin tukipäätökset kriisimaille. Toisaalta varmaan myös EKP on keskeinen taho EMU politiikassa. Sikäli on jäänyt itselleni epäselväksi, että vaikka MEPpi ymmärtäisikin hyvin euro-kriisin dynamiikan, niin mitä sitten, mitkä mahdollisuudet hänellä on vaikuttaa EMU-politiikkaan... Ei siitä varmasti haittaakaan ole, mutta tulisiko hänen ennemminkin pyrkiä eduskuntaan tai EKP:hen / IMF:ään tms.? Mikä on puolestaan komission, EU-neuvoston tai Euroryhmän valta EMU-politiikassa? Sattui silmään Sampo Terhon sivuilta tällainen yhteenveto talouteen liittyvistä äänestyksistä, ja esim. pankkiunionin etenemisestä EU-parlamentti juuri viime kuussa toisaalta äänesti: http://www.sampoterho.net/images/Aanestykset.png
Toinen itselleni yhä epäselvä asia on kovasti väittelyn keskiössä oleva 'federalisaatiokehitys' ja siihen vaikuttaminen. Eikö tämänkin suhteen kansallisella parlamentilla ole toisaalta keskeinen valta, eli se äänestää yhdessä muiden maiden parlamenttien kanssa EU:n perussopimusten muuttamisesta ja sitä myötä joko lisää tai vähentää EU:n valtaa/niitä osa-alueita, joista ei tämän jälkeen enää voida kansallisesti päättää. Toisin sanoen, jos olen oikein käsittänyt, tämän myötä päätetään mitkä asiat ovat yksinomaisen-, jaetun- tai täydentävän toimivallan piirissä. Missä määrin MEPit voivat vaikuttaa EU:n vallan lisäämiseen/vähentämiseen, vai mikä taho tämän tekee? Vai puhutaanko 'federalisaatiosta' myös lainsäädännön harmonisointina, joissa maat voivat yhä tehdä itsenäisiä päätöksiä, mutta tiettyjä esim. juuri verojen laskentatapoja tms. yhtenäistetty... Ja näihin aloitteisiin MEPit voivat vaikuttaa...
Vaalikoneisiin ja vaalikeskusteluihin sotketaan myös ilmeisesti Ukrainan kriisin myötä usein Nato-kysymys, sen enempää ilmoittamatta, että tämäkin päätös on kansallisen parlamentin asia. Olisi tosiaan hyvä jos mediassa aivan aluksi, ennenkuin ylipäätään tarjotaan vaalikoneita ehdokkaan löytämiseksi, tehtäisiin selväksi millä alueilla MEPpi tosiaan voi vaikuttaa ja millä ei.
Liuta kysymyksiä.. Toivottavasti ehtisit (tai joku lukijoista ehtisi) jeesata hieman paremmin ymmärtämään MEPpien toimivaltaa. Kiitokset muuten informaationtäyteisestä blogistasi/ohjelmastasi.
To 22.05.2014 @ 11:17
Hei,
osaisitko neuvoa tai vaihtoehtoisesti osoittaa jotain hyvää lähdettä, missä olisi selitetty/kiteytetty tai eroteltu EU-parlamentin/MEPpien toimivaltaa EU-komission, EU-neuvoston ja kansallisten parlamenttien toimivallasta. Olen itsekin juuri harmitellut tuota Satu Hassin mainitsemaa seikkaa siitä, että on vaikea selvittää mihin asioihin MEPit voivat ylipäätään vaikuttaa, ja sitä kautta minkälainen osaaminen olisi MEPille enemmän ja vähemmän tärkeää.
Tietysti tulee kaikenlaisia lakeja äänestettäväksi yhteiskunnan eri osa-alueilta, mutta jos esimerkkinä ehdokas tuo kampanjassaan esiin vaikka vahvaa osaamistaan taloudesta ja EMU-politiikasta, niin mitkä mahdollisuudet MEPeillä on vaikuttaa näihin asioihin..? Eurosta eroaminenhan mm. on kansallisen parlamentin päätettävissä, samoin kuin tukipäätökset kriisimaille. Toisaalta varmaan myös EKP on keskeinen taho EMU politiikassa. Sikäli on jäänyt itselleni epäselväksi, että vaikka MEPpi ymmärtäisikin hyvin euro-kriisin dynamiikan, niin mitä sitten, mitkä mahdollisuudet hänellä on vaikuttaa EMU-politiikkaan... Ei siitä varmasti haittaakaan ole, mutta tulisiko hänen ennemminkin pyrkiä eduskuntaan tai EKP:hen / IMF:ään tms.? Mikä on puolestaan komission, EU-neuvoston tai Euroryhmän valta EMU-politiikassa? Sattui silmään Sampo Terhon sivuilta tällainen yhteenveto talouteen liittyvistä äänestyksistä, ja esim. pankkiunionin etenemisestä EU-parlamentti juuri viime kuussa toisaalta äänesti: http://www.sampoterho.net/images/Aanestykset.png
Toinen itselleni yhä epäselvä asia on kovasti väittelyn keskiössä oleva 'federalisaatiokehitys' ja siihen vaikuttaminen. Eikö tämänkin suhteen kansallisella parlamentilla ole toisaalta keskeinen valta, eli se äänestää yhdessä muiden maiden parlamenttien kanssa EU:n perussopimusten muuttamisesta ja sitä myötä joko lisää tai vähentää EU:n valtaa/niitä osa-alueita, joista ei tämän jälkeen enää voida kansallisesti päättää. Toisin sanoen, jos olen oikein käsittänyt, tämän myötä päätetään mitkä asiat ovat yksinomaisen-, jaetun- tai täydentävän toimivallan piirissä. Missä määrin MEPit voivat vaikuttaa EU:n vallan lisäämiseen/vähentämiseen, vai mikä taho tämän tekee? Vai puhutaanko 'federalisaatiosta' myös lainsäädännön harmonisointina, joissa maat voivat yhä tehdä itsenäisiä päätöksiä, mutta tiettyjä esim. juuri verojen laskentatapoja tms. yhtenäistetty... Ja näihin aloitteisiin MEPit voivat vaikuttaa...
Vaalikoneisiin ja vaalikeskusteluihin sotketaan myös ilmeisesti Ukrainan kriisin myötä usein Nato-kysymys, sen enempää ilmoittamatta, että tämäkin päätös on kansallisen parlamentin asia. Olisi tosiaan hyvä jos mediassa aivan aluksi, ennenkuin ylipäätään tarjotaan vaalikoneita ehdokkaan löytämiseksi, tehtäisiin selväksi millä alueilla MEPpi tosiaan voi vaikuttaa ja millä ei.
Liuta kysymyksiä.. Toivottavasti ehtisit (tai joku lukijoista ehtisi) jeesata hieman paremmin ymmärtämään MEPpien toimivaltaa. Kiitokset muuten informaationtäyteisestä blogistasi/ohjelmastasi.
Nyt olet kyllä peruskysymysten äärellä. Ja hyvien kysymysten.
Vaikka tietysti nyt onkin se hetki kun EU asioista puhutaan myös yleisesti, niin olisi hyvä jos keskustelussa voitaisiin erottaa selvemmin ne asiat joissa mepeillä on ensi kaudella keskeinen päätösvalta.
Tässä on yksi virallinen linkki siitä päätöksentekomenettelystä, mutta tietysti sillä ei vielä kovin pitkälle käytännön asioissa pääse.
http://europa.eu/eu-law/decision-making/procedures/index_fi.htm
Kysymykset siitä, mihin mepin vaikutusvalta ylettyy, ovat sitten kaiken muun lisäksi tietenkin myös riippuvaisia siitä, mihin valiokuntaan hän parlamentissa pääse.
Ja tietysti olet oikeassa myös siinä, että erityisesti neuvoston (ja siis jäsenmaiden) rooli on esim. EMU:n ja federalisaatiokehityksen suhteen erittäin iso.
Yritän tehdä aiheesta oma ohjelman. Tulossahan ovat pian myös eduskuntavaalit ja tavallaanhan nekin ovat EU-vaalit, koska siellä, kuten viittasit, meidän kansallinen EU-politiikkamme on tärkeää EU-päätöksenteossa.